Kirjoittaja Aihe: Joko Kalmanhanaukio on myyty? (K-11) |Sirius/ Remus| AU-mikroficcejä 14/14  (Luettu 8292 kertaa)

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 928
Voi ei, mikä lopetus😭

Näitä suorastaan ahmi eteenpäin, oli niin mukavaa lukea eri taulujen edesottamuksista, ja tavallaan vain tuollaisesta arkisesta elosta Kalmanhanaukiolla. Siriuksesta ja Remuksesta toki myös.

Pieni melankolia tuntui koko ajan taustalla, ihan itseäkin suretti, ettei Sirius sitten ilmeisesti päässyt koskaan lopulta pois sukunsa talosta, vaikka suuret olivat puheet ja suunnitelmat.

Tuli myös jossain kohtaa, ehkä kuusikymppisyyden jälkeen vähän sellainen mielikuva, että ehkä Siriuksen mieli ei ollut enää sataprosenttisesti mukana ja Remus vaistosi sen :'(
Aika pahasti osui myös tuo kaksikon keskustelu siitä, mitä Remus olisi tehnyt, jos Sirius olisi kuollut sodassa.

Bellatrix oli oma "ihana" itsensä maalauksenakin, erityisen hyvä mieli hänestä tuli, kun mietti samalla leffojen Bellatrixia xD aika kylmäävä mielikuva (kaikessa groteskissa koomisuudessaan) ne Siriuksen bikinijulisteet kurkut viillettyinä, apua 😂

Ai että, tämä oli kyllä hieno kokonaisuus, pidin kovasti ❤️

~Violet kiittää

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 049
Moi! Sulla on kasapäin aivan ihania fikkejä ja vain yhden valitseminen Kommenttiarpajaisia varten oli tosi tosi vaikeaa! Mulla on vähän paha tapa lukea puhelimella sitä sun tätä ja kuvitella, että kommentoin sitten myöhemmin koneella, ja sitten homma tietysti jää tyystin. Mutta! Korjaan asian nyt ainakin tämän aivan todella ihanan mikrofikkisarjan suhteen, koska inisin ilosta tätä ensi kertaa lukiessani ja inisin nyt vähän lisää, koska tässä on vallattoman ihana taikamaailman ja ennen kaikkea vahva ja todellinen taikasuvun tunnelma, tämä Mustan talo on tässä hurmaavan elävä, oma erillinen hahmonsa! Ai että kaikki nuo taulut, tirskuin niille aivan erityisesti, ihania, ihania! Suosikkia on ihan mahdoton valita, mutta kyllähän se Bellatrix aikamoisen räiskähtelevä matami oli tälläkin kertaa, oijoi!!

Tosi ihanaa oli myös Siriuksen ja Remuksen välinen dialogi, ja olenkin pannut merkille, että olet dialogikirjoittajana hirvittävän etevä! Sanavalintasi ovat teräviä ja osuvat todella kohteeseensa! Lukijana saa vain nauttia, ihastella ja hekotella, ja se on korvaamatonta! <3

Panee kyllä haukkomaan henkeä sekä ihastuksesta että ällistyksestä myös se, että ensin saa näitä mikroja lukiessa kaikessa rauhassa hihitellä kirjoittajan oivalluksille hahmoista ja heidän välisistä suhteistaan sekä taikamaailman yksityiskohdista, ja sitten yhtäkkiä matto vetäistään jalkojen alta ja koittaa sekä vanhuus että väistämätön loppu! :'( Vaan sentään Kalmanhanaukio säilyy, koska eihän sitä voi myydä, vaikka koko ajan piti. Miten vahva symbolinen lataus siihen liittyykään, että Sirius on lopulta Remukselle ennen kaikkea siellä mistä pyrki eläessään jatkuvasti pois... 

Lainaus
”Kyllä sinä jotain olisit tehnyt. Olisit vähintään pannut Doran paksuksi.”

”Ehkä”, Remus vastaa. ”Tiedän, että olisin mennyt ihan helvetin sekaisin.”
Yritän nostaa itseni vielä täältä nautinnollisesta murheen suosta lainaamalla tämän tajuttoman hyvän piikin canonin suuntaan. Tälle nauroin makeimmin, niin loistavaa!

Rehellisesti sanottuna olisi voinut lainata ihan koko fikin, mutta jospa sanoitan tunteeni itse ja kerron että tykkäsin tästä tarinasta mielettömästi!! Erillinen kunniamaininta vielä sille huvittavan toteavalle ja "tämä on nyt tätä meidän Harrya taas" -tyyppiselle keskustelulle, jonka Sirius ja Remus kävivät Harryn James-pojan nimestä. Jem on tosiaankin hyvä kutsumanimi. ;D

Kiitos kiitos tästä helmestä!
« Viimeksi muokattu: 09.01.2022 16:00:27 kirjoittanut Sisilja »
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 831
  • 🇺🇦
Violetu: Hihkasin ilosta, kun sain tähän ficciin vielä kommentin.:) Mua on vähän jälkikäteen harmittanut, etten malttanut kirjoittaa tähän enempää osia, koska Kalmanhanaukion elosta kaikkine tauluineen ja melankolioineen oli hirveän kiva kirjoittaa - mutta paha tätä enää olisi mennä jatkamaan, kun loppu on tuollainen. :D Joo, ehkä mulla oli tässä vähän semmoinen tausta-ajatus, ettei Sirius välttämättä välittäisikään elää vanhaksi, joten hienoa kuulla, jos tekstistä tuli sellainen olo, että Sirius on luovuttaneen oloinen. Hauska kuulla, että löysit melankolian seasta myös groteskia koomisuutta.:) Kiitos paljon kommentista!<3

Sisilja: Ohhoh, onpa iloinen yllätys, että pidät mun ficeistäni ja olet niitä enemmänkin lukenut! Kommenttiarpajaiset onkin siitä kiva, että voi kommentoida semmoisia tekstejä, jotka ovat jääneet aiemmin kommentoimatta (itsekin tätä harrastan), joten mahtavaa, että palasit tämän pariin. Kiva kuulla, että arvostit canon-piikkejä. :D (Ei mulla sinänsä mitään Remus/Tonksia vastaankaan ole, mutta heidän juttunsa vaan tulee canonissa ihan puskista - helpompi selittää koko homma vaan jonain Remuksen mielenhäiriönä. ;D) Ihana myös kuulla ajatuksiasi Kalmanhanaukiosta ja sen merkityksistä. Sukutarinat ovat mun ei niin salainen pahe, joten iloitsin erityisesti, mitä sanoit ficistä välittyvästä taikasuvun tunnelmasta! Kiitos paljon kauniista kommentista!<3
« Viimeksi muokattu: 14.01.2022 15:08:29 kirjoittanut marieophelia »