Kirjoittaja Aihe: SK8 the Infinity: Erehdys, S, Adam & Tadashi, triplaraapale  (Luettu 97 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 274
  • Olla möllöm
Ficin nimi: Erehdys
Kirjoittaja: Maissinaksu
Beta: Linne
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Mukana: Adam & Tadashi
Genre: Angst ja pieni hurt/comfort

Varoituksen sana: Mainintoja alaikäisen pahoinpitelystä

Summary: Hän virnisti katsoessaan käsivarsiensa juovia ja sormiensa mustelmia, joille hän saisi viimein jättää hyvästit.

A/N: Tahtoisin niin tietää enemmänkin siitä, millaiset Adamin ja Tadashin välit olivat ennen kuin kaikki kääntyi alamäkeen. D: Hahmojen kiusaaminen on kyllä aina mukavaa.



***



"Sattuuko tämä?" Tadashi kysyi levittäessään viileää voidetta Ainosuken kivistäville käsivarsille. Samoin tämä oli tehnyt niin monesti aikaisemminkin, että se kävi tarkalla rutiinilla. Oli kai Tadashin hoivan ansiota, että hänen kehonsa oli säästynyt pysyviltä jäljiltä.

"Ei satu", Ainosuke mutisi taistellen irvistystä vastaan. Niin, sen siitä sai, kun hoiti velvollisuuksiaan leväperäisesti ja antoi mielensä vaeltaa liiaksi turhuuksien pariin. Olisihan hänen ollut syytä tietää paremmin.

Samalla häntä hymyilytti.

"Eikä varmaan enää satukaan tämän jälkeen."

"Mitä tarkoitatte?"

"Ylihuomennahan on syntymäpäiväni", Ainosuke tokaisi, ja Tadashi nyökkäsi osoittaakseen muistavansa asian.

"Olette odottanut sitä kovasti."

Ainosuke virnisti. "Tiedätkö miksi?"

"En ole varma..." Tadashi sanoi. "Mutta kuulisin mielelläni."

"Kuusitoistavuotias on jo lähellä aikuista", Ainosuke virkkoi silmät loistaen. "Vastedes mielipiteitäni kuunnellaan enemmän, minut otetaan vakavasti, eikä minun tarvitse kärsiä typeriä rangaistuksia kuin joku kakara."

Ainosuke hengähti selittämättömän innon kupliessa hänen vatsanpohjassaan. Hän virnisti katsoessaan käsivarsiensa juovia ja sormiensa mustelmia, joille hän saisi viimein jättää hyvästit.

Tadashi hymyili tavalla, joka oli aina rauhoittanut häntä. "Olen iloinen puolestanne, Ainosuke-sama."

Parin päivän kuluttua Ainosuken poskessa kuumotti punertava kädenjälki, jonka Tadashi inhottavan tarkoilla silmillään pani heti merkille.

"Ai, tämä?" Ainosuke hymähti huolestuneen ilmeen nähdessään. "Taisin näköjään erehtyä siinä, mitä sanoin."

"Tekeekö se kipeää?" Tadashi oli aikeissa katsoa jälkeä lähempää, mutta Ainosuke käänsi päätään.

"Älä käsitä väärin. Minä käyttäydyin epäkunnioittavasti ja ansaitsin asianmukaisen kurinpalautuksen. Isä teki vain oikein."

"Mutta..." Tadashi lipsautti ja vaikeni kohdatessaan Ainosuken vihaisen katseen. Oli tällä otsaa.

"Johan minä sanoin. Minä aiheutin kaiken itse, ja tämän tarkoitus on opettaa oikeaan suuntaan", hän ärähti ja olemuksellaan haastoi Tadashia sanomaan jotain poikkipuolista. Vastausta ei kuitenkaan kuulunut. Tietenkään ei, Tadashi tiesi olla ylittämättä rajoja. Kunnon palvelijan tavoin tämä vieläpä kumarsi hänelle ennen poistumistaan.

"Haen siihen jotain kylmää. Käykää te istumaan sillä välin."

Ainosuke jäi huoneeseen yksin ja istahti nojatuoliin. Hän painoi päänsä selkänojaa vasten ja kosketti ensi kertaa poskeaan.

Sitä särki enemmän kuin käsivarsia.
« Viimeksi muokattu: 30.03.2021 11:08:14 kirjoittanut Maissinaksu »
一夜の徹夜でこの世の星を知り
二度目の夜明けで陽の歌を聴く

Röhkö

  • Otaku
  • ***
  • Viestejä: 1 170
  • Oot kuuma.
Nää kaksi on kyllä välillä ihan kuin revitty jostain yaoi-tarinasta, CO ja palvelija höhöö.

Tämä venytti kivasti kaanonia. Ainosuke on jotenkin jännästi sekä masokisti että sadisti. Tadashi ilmeisesti pelkkä masokisti :’D

Toisaalta tässä mukavasti Ainosukella on toivoa siitä, että pian hänellä on enemmän valtaa kuin ennen. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, miten Adamin hahmo syntyi. Hyvin luontevaa, että pettymys elämään vähitellen vie Ainosuken kohti outoja ratkaisuja.

- Röh
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 532
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä
Voi Ainosuke, ehkä se ei helpotakaan iän myötä. :/ Odotukset vain kasvavat ja tulee uusia tapoja pettää vanhempien odotukset, tai ainakin Ainosuken isä on tätä mieltä. Hänen lapsuutensa ei varmasti ole ollut helppo, koko ajan pelkkää luovimista siinä, mikä on oikein ja miten pitää käyttäytyä. Onneksi on Tadashi pitämässä huolta, joka auttaa, vaikka tilanne on kelju, eikä sitä kellekään toivoisi. Ja voi Tadashi, joka näkee, että se sattuu toista ja ettei se ole oikein, se mitä Ainosuke joutuu sietämään. Mutta kun sitäkään ei saa sanoa, kun ei se ole asemalle hyväksi. :/ Tässä oli hienosti toteutettu tunnelma koko tekstissä. Lukija tiesi koko ajan, että tämä on väärin, mutta Ainosuken mahdollisuudet pyristellä vastaan ovat hyvin olemattomat. Hyvin olit taas nämä pienet nyanssit saanut toimimaan dialogissa, näiden kahden välinen keskustelu oli kyllä toimivaa, teki niin mieli vaan mennä auttamaan heitä molempia karkaamaan koko talosta.

Hyppää mukaan!


(banneri by Sokerisiipi)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 274
  • Olla möllöm
Kiitoksia, Röhkö ja Grenade! <33

Adamin hahmokehitystä olisi kyllä niin mukava päästä havainnoimaan nykyistä enemmän... Kuitenkin väliin mahtuu monia vuosia, jolloin asioilla oli hyvin aikaa mennä päin seiniä. :S Tämä teksti sijoittui aikaan, jolloin isä-Shindo ei ollut vielä ilmaissut mielipidettään poikansa harrastuksesta, mutta oli tällä silti konstinsa pitää jälkikasvunsa ruodussa.

Olisipa kyllä ihastuttava sellainen teksti, jossa Adam ja Tadashi karkaavat koko kaupungista. :D <3

- Mai
一夜の徹夜でこの世の星を知り
二度目の夜明けで陽の歌を聴く