Kirjoittaja Aihe: Rahapaja: Hairahdin | K-11 | Palermo/Helsinki | 12+ virkettä XVIII  (Luettu 62 kertaa)

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 234
Nimi: Hairahdin
Ikäraja: K-11
Fandom: Rahapaja, La casa de papel, Money Heist, rakkaalla lapsella on monta nimeä
Paritus: Palermo/Helsinki
Tyylilaji: angstia nyt ainakin
Yhteenveto: Martín ei painanut liipaisinta, Martín ei murhannut Nairobia.

A/N: Tiesin jo aikoja sitten, että haluaisin kirjoittaa tekstin virkehaasteeseen Rahapajasta ja nimenomaan Martín Berrotesta, joka paremmin Palermona tunnetaan. Uusi kierros käynnistyi ja ryhdyin hommiin, tuloksena syntyi sarjan neloskauden loppuun sijoittuva angst-pätkä. Isot kiitokset Kristenille läpiluvusta ja korjausehdotuksista! Sarjassa Martín tunnetaan tosiaan kaupunkinimellä Palermo, mutta tähän tekstiin tuntui sopivan paremmin oikean nimen käyttäminen. Osallistuu haasteisiin 12+ virkettä XVIII ja Ime kappale tyhjiin (Erin – Vanha nainen hunningolla).




Hairahdin

Kukaan heistä ei ole ollut virkeä moneen päivään, ja uupumuksesta on tullut yksi Martínin uskollisimmista kumppaneista. Viimeisetkin energian rippeet olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen pankin aulan kiviportaiden edessä samalla hetkellä, kun Nairobin ruumis oli pudonnut maahan ja hänen verensä levinnyt marmorilattialle kuin mikäkin groteski maalaus. Pettymys, järkytys ja epäusko olivat sekoittuneet yhteen Martínin mielessä veren metallisen hajun nostattaessa happaman maun hänen suuhunsa.
 
Häneltä ei ollut vienyt kauaa tajuta, että ilman häntä Nairobi ei olisi kuollut. Itseinho ei ole vuosiin jättänyt häntä rauhaan, ja nyt se nostaa rumaa päätään entistäkin innokkaampana Martínin tajutessa valinneensa väärän polun tienhaarassa. Ylimielisyyden vallassa hän oli juossut suin päin kohti oikeaksi luulemaansa ratkaisua, joka oli johtanut hänet ja heidät kaikki katastrofiin. Sinä tapoit hänet, sitä muut ajattelevat hänestä, eikä hän sitä voi kiistää. Hän pystyy kohtaamaan Bogotán vihaiset silmät ja Tokion vielä vihaisemmat, mutta Helsingin lempeän katseen edessä hän on voimaton.
 
Helsingin tapa pohtia asioita on aina ollut suora, ja serbin viesti on nytkin selvä. Martín ei painanut liipaisinta, Martín ei murhannut Nairobia. Aivan kuin Helsingin mielestä kyse olisi jostain yksinkertaisesta, ikään kuin lattialla oleva veri olisi vain juhlien aikana läikkynyttä punaviiniä, helposti siivottavissa ja vielä helpommin unohdettavissa. Martín ei usko Helsingin logiikkaan, ei hän niin vihreä ole, mutta miehen luottamus saa hänet sanattomaksi. Hän ei ole ansainnut sitä, ja kyynelten suola hänen kasvoillaan tuntuu väärältä Helsingin sydäntäsärkevän surun rinnalla.
 
Nairobi viedään viimeiselle matkalleen, ja ovien avautuessa sisään pääsevä vieno tuulenvire jää heiltä kaikilta huomaamatta. Väkijoukko ulkona hiljenee täysin, mutta käärmeitä kuhiseva teltta kauempana ei anna periksi. Poliisien kanssa Martín osaa toimia, hän osaa pelata samaa peliä heidän kanssaan Professorin avulla tai ilman, mutta muiden viileät katseet seuraavat häntä herkeämättä. He eivät luota yhteenkään atomiin hänessä, eivät ole ikinä luottaneetkaan, mutta se ei ole koskaan haitannut häntä. Luottamusta hän ei ole kaivannut, ainoastaan tottelevaisuutta, samaan tapaan kuin uskolliset oriit tottelevat mestarinsa raippaa. Oman egonsa sokaisemana hän on tuhonnut kaiken: nyt hän voi vain seistä paljaana muiden edessä, kädet vereen tahriutuneina. Hän on vuosien aikana aiheuttanut paljon kipua muille, mutta vasta nyt, nähdessään muiden tuskan ja tuntiessaan omansa, hän osaa katua ylpeytensä katastrofaalisia seurauksia.
 
Helsinki on avannut pääjohtajan työhuoneen ikkunan, kuulemma sen takia ettei Nairobin sielu jäisi pankkiin vaeltamaan. Kaksi viikkoa aiemmin Martín olisi nauranut moiselle uskomukselle, sillä hän ei ole enää vuosiin uskonut sielujen olemassaoloon, mutta siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että ne olisivatkin olemassa, ne vain haihtuisivat usvana tuonpuoleiseen eivätkä todellakaan jäisi heidän elävien seuraan. Nauramisen sijaan hän oli vain nyökännyt Helsingille – ei hänestä ole tullut hyveellistä, mutta hän tietää miltä menetys tuntuu. Sen takia hän on valmis ymmärtämään Helsingin uskomuksia, kuuntelemaan tämän kertomuksia ystävästään pörheässä tekoturkistakissa, ennen kaikkea suremaan yhdessä. Ja jos he viettävät yönsä yhdessä toisistaan lohtua hakien, ei kukaan voi heitä siitä syyttää.

Spoiler: näytä
1. virkeä, 2. kivi, 3. hapan, 4. ilman, 5. haara, 6. juosta, 7. sinä, 8. ja, 9. viesti, 10. murhata, 11. juhla, 12. vihreä, 13. suola, 14. vieno, 15. käärme, 16. viileä, 17. atomi, 18. raippa, 19. paljas, 20. kipu, 21. vaeltaa, 22. usva, 23. hyveellinen, 24. pörheä, 25. yö
de tes bras, je m'arracherai tout doucement
et c'est la réalité qui m'attend

Kristen

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 664
12+ virkettä on samalla sairaan ihana ja sairaan kauhea haaste, mutta ihaninta on, kun sen tuloksia pääsee itse lukemaan! Hihkuin itekseni innosta jo silloin, kun ilmoitit kirjoittavasi Palermosta, sillä sanalistahan näytti juuri hänelle sopivalta. Aivan aluksi täytyykin sanoa, että olet kyllä tavoittanut sekä Martínin hahmon että käyttänyt sanalistan sanat todella kätevästi! Nappisuoritus!

Jos en tietäisi, en kyllä epäilisi, että tämä on virkehaasteen teksti - niin sujuvasti sanat tuonne sujahtavat! Siis jopa sellaiset vaikeat kuten pörheä tai raippa, mieletöntä. Pidin myös kovasti tän tekstin rakenteesta: Kuinka ensin ollaan Martínin tuskaisissa mietteissä, mutta samalla kun Helsinki vapauttaa Nairobin sielua, poistuu ehkä osa Martínin syyllisyydestäkin. Martínin ajatuksia on kuvattu tosi kauniisti ja realistisesti, ja tästä tulee tosi hyvin esiin nimenomaan se tunteiden kuvaus.

Lainaus
Martín ei painanut liipaisinta, Martín ei murhannut Nairobia.
Voi ääää, Helsinki ja Helsingin logiikka <3 :----( Tämä on hieno kohta! Sun Helsinki on muutenkin aivan valloittava, tämän logiikkansa ja tuon sielun vapauttamisen kanssa. Todella Helsingin tyylistä, ehdottomasti voisin kuvitella että niin hän tekisi sarjassakin.

Lainaus
Ja jos he viettävät yönsä yhdessä toisistaan lohtua hakien, ei kukaan voi heitä siitä syyttää.
No ei voi! Paitsi ei ehkä siellä pankissa kannata, siellä on kylmä ja käärmeet tulee hakemaan. :----D

Valtava kiitos tästä, kärsivä Martín on kyllä aina sydäntä riipaiseva ihan missä muodossa tahansa!  :-*



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä