Kirjoittaja Aihe: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet  (Luettu 106 kertaa)

DulzGraham

  • Darling
  • ***
  • Viestejä: 1 135
  • Magnificent Bastard ♥
Author: Dulz
Ikäraja: S
Fandom: MCU  / The Avengers (/ Iron Man / Captain America)
Disclaimer: En tienaa, en rienaa.
Pairing: Tony Stark/Steve Rogers
Genre: fluff. ihan täysveristä fluffia.
Haasteisiin: FinFanFun 1000 - 174.  Neon

Summary: Jos hän todella olisi ollut nykyajan Da Vinci, hän olisi pysähtynyt tähän hetkeen ja paikkaan ja vetänyt viivoiksi ne pörröiset hiukset ja avoimet silmät ja huulten pehmeän kaaren.

A/N: Tässä teille tällaista laiskaa ja helppoa fluffya. Eräänlainen kirjoitusharjoitus tämäkin. Tämä olkoon Angelinalle, joka käski kirjoittamaan loppuun, ja Aurille, josta muistan joskus pallotelleeni tätä ideaa, sekä kaikille muille Stony-hardeille!




Jos olisin da Vinci



Tony piteli sormissaan kahvikuppinsa lämmintä korvaa ja katseli Steveä, joka piirteli sormenpäillään kuvioita pöytään ja puhui taiteilijasta, jonka töihin oli tutustunut edellispäivänä. Tony oli poiminut puheesta sen, että taitelijan tyylisuuntausta ei ollut edes ollut olemassa vielä 40-luvulla, ja että Steve tahtoi nähdä tämän näyttelyn, joka oli Tšekissä. Steve vilkaisi alaspäin todetessaan, ettei tainnut olla ekologisesti mitenkään järkevää pistäytyä Eurooppaan yhden taidenäyttelyn vuoksi. Tony ei olisi erottanut ismejä toisistaan vaikka hänen henkensä olisi riippunut siitä ja hänen päänsä uhkasi tulvia täyteen ajatuksia uusiutuvalla energialla kulkevista jeteistä sun muista ekologisista ratkaisuista, jotka pitäisivät Steven hymyn yllä, mutta hänen silmäkulmiinsa hiipi pehmeys.

Tämä tšekkiläinen taiteilija osasi kuulemma vangita todellisuuden pysähtyneeseen kuvaan paremmin kuin kamera, Steven kädet piirsivät ilmaa tämän etsiessä sanoja, oli kyse tunteen ilmaisusta. Aamun valo lankesi keittiön ikkunasta Steven hiuksiin maalaten ne vaaleammiksi kuin vaalea. Steven silmät olivat säihkyvät atsuriitit. Oli kuin tämän kasvot olisivat avautuneet, keränneet enemmän valoa. Ehkä jossain onnellisemmassa todellisuudessa Steve loisti aina tällä tavoin: kirkkaammin kuin neon. Tony ei ollut koskaan oikein välittänyt visuaalisesta taiteesta – korkeintaan muotoilutaiteesta – mutta jos hän todella olisi ollut nykyajan da Vinci, hän olisi pysähtynyt tähän hetkeen ja paikkaan ja vetänyt viivoiksi ne pörröiset hiukset ja avoimet silmät ja huulten pehmeän kaaren, tämän hetken, jona Steven otsan sitkeä kurttu oli täysin poissa. Hän olisi maalannut vaaleat hiukset ja taivaansiniset silmät ja ripustanut ne työpajalleen. Joka helvetin huoneeseen. Teettänyt tuhat kopiota ja tapetoinut koko tornin. Ehkä hänen kannattaisi maalauttaa Steven muotokuva. Ehkä ei kannattaisi, Steve vetäisi kuitenkin kasvoilleen ankarimman ilmeensä ja pönöttäisi jäykästi kuin rautakanki perseessä, sillä niin ennen toista maailmansotaa oli opetettu. Tony hymyili leveämmin.

”Mitä?” Steve kallisti päätään ja siristi silmiään ja jollain konstilla Tonyn hymy leveni entisestään.

”Sinä”, hän sanoi ja hänen äänensä oli pehmeä kuin kolvin kosketus virtapiirillä, ”Sinä vain. Tiesitkö, että silmiisi ilmestyy neonia kirkkaampi säteily, kun puhut jostain, mistä olet äärimmäisen innostunut. Todella upea. Sinä olet upea. Miksi emme aina istu ja puhu tällä tavalla? Viis kaikista muista elämän osa-alueista. Sinä voit puhua ja näyttää hyvältä ja minä voin tuijottaa sinun sinisilmiäsi ja rusosuutasi. Ahmia sinut. Kuvainnollisesti. Silmilläni. Tai kirjaimellisesti. Sängyssä.”

Steve näytti herkullisen hämmentyneeltä ja aavistuksen nolostuneelta ja tämän hymy paljasti jo hampaatkin, ja luonnollisesti Tonyn oli hiukan kiusoiteltava. Steve punastui ja se oli niin upeaa, että Tony jatkoi, kunnes Steve oli hermostua, jolloin Tony lupasi tuoda sen tšekkiläisen taiteilijan näyttelyn Amerikkaan. Mahtaisi tämä yllättyä, kun New York Times julistaisi tämän Kapteeni Amerikan lempitaiteilijaksi.

Tonyn mielessä käväisi, että ehkä Steve puhuisi enemmän, jos hän ei itse puhuisi niin paljon. Mutta Tony Starkin elämässä Tony Stark oli aina puheenvuorossa.
« Viimeksi muokattu: 19.02.2021 19:03:32 kirjoittanut DulzGraham »

Pannu by ingrid ♥
OMNIA MUTANTUR, NIHIL INTERIT

cooperaur

  • grieving widow smith
  • ***
  • Viestejä: 585
  • multipussies on vaa porttihuume
Vs: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet
« Vastaus #1 : 17.02.2021 20:37:25 »
ÖÖÖÖÖÖ hell yes niinku kaikki asiat tässä ficissä? Ensinnäkin, taiteilija ja taidehullu Steeb unf joo kiitos. Sitä ei voi olla liikaa, etenkään noin kivasti kirjoitettuna.

Rakastan tätä konseptia, jonka Tony lopussa tuo itsekin esille, että herra Stark on kerrankin hiljaa ja kuuntelee kun Steve puhuu omia juttujaan. Oikeesti. Lisää tätä. Niin paljon lisää ja suoraan suoneen mulle, kiitos.

Lainaus
Joka helvetin huoneeseen.
dfshdlfhajfn tää. Itkettää ja naurattaa.

Tykkään tosta noiden dialogista, siitä että Steve on ihan hiton Stevemäisesti vaan että ? ja heti kun Tony avaa suunsa niin sieltä tulee pelkkää paskaa hirvee puheripuli. Tykkään myös siitä miten Tony nautiskelee Steven nolostuksesta, that's what it's all about eiku. Ihan hemmetin IC myös että Steve hermostuu, niinku chillaa vähän joskus.

Lainaus
Tonyn mielessä käväisi, että ehkä Steve puhuisi enemmän, jos hän ei itse puhuisi niin paljon. Mutta Tony Starkin elämässä Tony Stark oli aina puheenvuorossa.
I see you aim to end me, ihan vidun spot on.

Tää oli ihanan seesteinen, nautin. <3
Ei ollut gluteenia Hitlerin aikaan.
- Steve Rogers


Angelina

  • Stark-Rogers
  • ***
  • Viestejä: 4 288
Vs: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet
« Vastaus #2 : 17.02.2021 20:50:35 »
;____; En tajua miks te ihmiset vierastatte fluffia kun tääkin oli ihana eikä yhtään liian ällö.

Lainaus
Hän olisi maalannut vaaleat hiukset ja taivaansiniset silmät ja ripustanut ne työpajalleen. Joka helvetin huoneeseen. Teettänyt tuhat kopiota ja tapetoinut koko tornin. Ehkä hänen kannattaisi maalauttaa Steven muotokuva. Ehkä ei kannattaisi,

Ai hitto tää oli mun suosikkikohta ♥ Perus Tony ja Tonyn aivot, mutta sitten samalla oli niin söb jajaja --- sitten toi puheripuli siihen perään ja Steven kiusaantuneisuus --- en tiiä, kaikki vaan toimi :'3 Jotenkin niin stevemäistä miettiä onko järkevää lentää Eurooppaan yhden taidenäyttelyn takia ja sitten taas hyvinkin tonymaista miettiä, että miten homma saataisiin hoidettua ekologisesti jotta Steeb ois tyytyväinen. Ja komppaan coopia, että ihanaa ylipäätään miten Tony on ensin hiljaa ja kuuntelee, miten Steve intoilee taiteesta josta Tony itse ei tajua (mukamas) mitään.

Onneks kirjotit, eikä siihen ihan hirveesti näemmä yllytystä ees tarvinnut ;D Omistuksesta myös snif <3


ava & bannu © Inkku ♥

Salem

  • ***
  • Viestejä: 141
Vs: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet
« Vastaus #3 : 17.02.2021 21:35:13 »
Olipa kaunis. Nimen perässä tulin tätä katsomaan. Tässä oli minusta ihanaa, miltei herkkää kuvailua ja tykkäsin siitä kontrastista, että kun alku oli tuollainen suloinen, niin loppu oli vähän seksikäs, ja humoristinen. Erityisesti tykkäsin tuosta, kun puhuttiin aamuauringon valosta, ja mun oli niin helppo nähdä se mielessäni.

Lainaus
Steve oli hermostua, jolloin Tony lupasi tuoda sen tšekkiläisen taiteilijan näyttelyn Amerikkaan. Mahtaisi tämä yllättyä, kun New York Times julistaisi tämän Kapteeni Amerikan lempitaiteilijaksi.

Ihana ♥ Kiitos tästä.
I'd follow you to Canada or Mexico, you know that baby wolf

Mikäli ficcini herättävät ajatuksia, yksärillä voi lattaa kommenttia ♥

ex-summerblue
Ava by Ingrid

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 569
  • Clara, my Clara
Vs: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet
« Vastaus #4 : 17.02.2021 21:38:45 »
Heips!

Siis voi että, kun tämä oli suloista luettavaa! ^^  Fluffy on kyllä parhautta. Tuo kohta, jossa Tony kuvaili Steveä, aawws. Niin romanttista. Ja sitten siihen perään, kuinka Tony tapetoitsisi (taipuuko toi edes noin?) koko tornin Steven kuvalla. :D Niin Tonya.

Ah, miten romanttista kun Tony lupasi hankkia sen taiteilijan näyttelyn Amerikkaan ihan vain Steven vuoksi. Siis aawws.^^

En osaa kommentoida mitään muuta kuin aawws ja miten suloisen ihana tää on. Pahoittelut siitä. Halusin vain kertoa, että luin ja rakastuin tähän.

-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

DulzGraham

  • Darling
  • ***
  • Viestejä: 1 135
  • Magnificent Bastard ♥
Vs: MCU: Jos olisin da Vinci | S | Tony/Steve | fluff. ficlet
« Vastaus #5 : 19.02.2021 20:46:52 »
Kiitos kommenteista ♥ Kuvittelen aina etten osaa kirjottaa fluffia, kiva kuulla että miellyttää ::-D

coop:
Lainaus käyttäjältä: cooperaur
herra Stark on kerrankin hiljaa ja kuuntelee kun Steve puhuu omia juttujaan
tästä konseptistahan tää oikeestaan lähti koko ficci. pohdittiin joskus aurin kanssa miten ihmiset on kauniita sillon kun ne puhuu itselleen tärkeistä asioista, vaikka itse et tajuais paskaakaan siitä mitä ne selittää. Kuuntelenhan mäkin aina mun insinööri-isän lentokoneohjelmistojuttuja, vaikka ne onkin mulle ihan vaan sanahelinää.

Lainaus käyttäjältä: cooperaur
pelkkää paskaa hirvee puheripuli
spot on ja niin ic, agreed. tony on mulla jo (ehkä) hallussa mut hyvä kuulla että steve kans xD

Kiitos ♥

Angelina: En mä näköjään tarvinnu ku pienen lisämotivaattorin tälle  ;D ehkä mä vielä kirjotan lisää fluffia kunhan vähän siihen suuntaan tökitään. Kiitos, kiitos ja kiitos ♥ Kaunista kun joku arvostaa Tonyn ajatuksenjuoksua! Sun ja coopin kommenttien jälkeen mun kasvoilla on tämmönen typerä kestohymy. Kiitos.

Salem: Kestohymy senkun jatkuu. Ihana kun joku mainitsee ton kuvailun! Tony muka väittää ettei ymmärrä taidetta, ja sitten maalailee Steveä siinä aamuauringossa mielensä siveltimellä niinku joku oikeekin da Vinci. Siitä ois voinu tullakin jotain, jos iskä ois pistäny sen harjoittamaan lapsena luovuutta myös klassisen taiteen muodossa. Kiitos! ♥

tirsu: Oon aina kuvitellut olevani maailman epäromanttisin persoona (omaan lähinnä ymmärryksen arkiromantiikkaa ["voin tiskata sun puolesta niin saat levätä"] ja goottiromantiikkaa ["seison sateessa yrittäen itkeä menetettyä rakkautta, mutta kyynelkään ei vieri, koska olen traumatisoitunut paska"] kohtaan) mut ilmeisesti mun täytyy korjata sitä käsitystä xD Sun kommentti on todella ilahduttava, älä yhtään pahoittele. Kiitos paljon ♥♥

Pannu by ingrid ♥
OMNIA MUTANTUR, NIHIL INTERIT