Kirjoittaja Aihe: The Big Bang Theory: Ystävänpäiväyhtälö (S), tulkinnanvarainen Raj/Stuart, oneshot  (Luettu 109 kertaa)

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 1 393
Ficin nimi: Ystävänpäiväyhtälö
Kirjoittaja: Thelina
Fandom: The Big Bang Theory (Rillit huurussa)
Tyylilaji: kevyt ystävänpäivädraama
Ikäraja: S
Paritus: Raj/Stuart (tulkinnanvarainen)
Yhteenveto: Rajilla ei tänäkään vuonna ollut ketään, kenen kanssa viettää ystävänpäivää.
Vastuuvapautus: Kunnia kaikesta sarjaan liittyvästä kuuluu sen tekijöille.

A/N: Olen katsellut viime aikoina ahkerasti The Big Bang Theorya ja tämä teksti on kirjoitettu Kaarnen keksimään aloituslausepromptiin X pelkäsi pimeää ja ahtaita paikkoja, mutta vielä enemmän hän pelkäsi helmikuun 14. päivää. Tämän voi ajatella sijoittuvan sarjan viidennen tai kuudennen kauden paikkeille :) Mielestäni Raj ja Stuart voisivat ehdottomasti viettää enemmänkin aikaa keskenään, mutta tämän tekstin voi ajatella parituksen sijaan ystävyytenäkin. Kommenteista kiitän jälleen Kaarnea, hiddenbeniä sekä jossujb:tä



Ystävänpäiväyhtälö


Raj pelkäsi pimeää ja ahtaita paikkoja, mutta vielä enemmän hän pelkäsi helmikuun 14. päivää.

Ei hän oikeastaan ystävänpäivää inhonnut, päinvastoin. Hänestä oli ihanaa askarrella kortteja, ostaa pieniä sydämenmuotoisia suklaakonvehteja ja varata kalenterista aikaa romanttisille suunnitelmille. Niiden tekemisessä hän oli taitavampi kuin kukaan ystävistään: hän tiesi monia tunnelmallisen tyylikkäitä ravintoloita, somia pullantuoksuisia kahviloita ja rauhallisia puistokäytäviä, joiden varrella suudella unelmien treffi-illan päätteeksi, käsi kädessä vasten auringonlaskua.

Mikään Rajin suunnitelmista ei kuitenkaan koskaan käynyt toteen. Ystävänpäiväyhtälöön ei tuntunut millään löytyvän ratkaisua, vaan muuttuja oli ja pysyi tuntemattomana. Niinpä Rajilla ei tänäkään vuonna ollut ketään, kenen kanssa viettää ystävänpäivää. Toki hän olisi voinut viettää sitä ystäviensä kanssa, ellei heillä kaikilla olisi ollut jo muita suunnitelmia. Leonard oli menossa Pennyn kanssa elokuviin, ja vaikka Raj olisikin kehdannut tunnustaa pitävänsä kovasti Pennyn valitsemasta romanttisesta komediasta, häntä ei missään tapauksessa olisi huolittu mukaan kolmanneksi pyöräksi. Howard ja Bernadette menisivät rullaluistelemaan – idea, josta Howardin oli kiittäminen yksinomaan häntä, hehän olivat joskus käyneet samassa paikassa kahdestaan. Jopa Sheldonilla oli nykyään Amy, jonka tyttöystäväsopimukseen kuului yhteinen illanvietto vuosipäivänä ja ystävänpäivänä.

Niin. Raj ei voinut uskoa, että hän tosiaan oli nelikon viimeinen, jolla ei vieläkään ollut tyttöystävää. Hän oli olettanut, että asiat ottaisivat aimo harppauksen eteenpäin Pennyn keksittyä, että hän pystyi puhumaan naisille nautittuaan pienen (tai joskus vähän isommankin) annoksen alkoholia. Mutta eihän hän voinut kuljeskella ympäriinsä kanniskellen taskumattia liivinsä sisällä! Harvat spontaanit kohtaamiset kiinnostavien tyttöjen kanssa päättyivät aina siihen, että hän jäätyi niille sijoilleen ja antoi lopulta ystäviensä johdattaa itsensä pois tilanteesta. Ainut nainen (sisarensa ja äitinsä lisäksi), jolle hän pystyi puhumaan selvin päin, oli Siri. Mutta jopa Rajin täytyi myöntää, että ensimmäisen viikon jälkeen sekin oli menettänyt hohtonsa.

Ystävänpäivän aamu valkeni lopulta yhtä pilvisen harmaana kuin Rajin mieli. Hän laahusti apeana kylpyhuoneeseen, kävi kuumassa suihkussa ja melkein toivoi, että vesi olisi huuhtonut hänet mukanaan viemäriin. Häntä ei huvittanut edes pukeutua suosikkipaitaansa: vaaleanpunertavaan kauluspaitaan, joka sopi niin hienosti hänen uuden tummanruskean liivinsä kanssa. Mitä hyötyä siitä olisi, kun hän kuitenkin viettäisi koko päivän yksin kotona?

Katsottuaan kuusi jaksoa Sinkkuelämää ja juotuaan luvattoman monta kupillista kermavaadolla koristettua kanelikaakaota Rajia alkoi kuitenkin kyllästyttää. Oli kertakaikkisesti liian myöhäistä yrittää löytää treffiseuraa illaksi, mutta ehkä hän voisi sentään mennä käymään sarjakuvakaupassa. Häntä ei erityisemmin huvittanut lähteä kaupungille katselemaan toinen toistaan rakastuneempia pariskuntia, mutta sarjakuvakaupassa tuskin olisi ongelmaa sen suhteen. Tavallinen asiakaskunta koostui lähinnä äitinsä helmoissa asuvista finninaamaisista nuorukaisista tai hänen kaltaisistaan keräilijöistä, joita jotkut ilkeyttään nimittivät nörteiksi.

Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän nousi bussista aivan sarjakuvakaupan edessä. Tiskin takana istuskeleva Stuart nosti katseensa kirjastaan, kun hän hetken kuluttua astui sisään kellon kilahduksen säestämänä.

”Hei, Stuart”, Raj tervehti. ”Miten menee?”

”Hei, Raj”, Stuart sanoi ja tunki ruttuisen kassakuitin kirjansa väliin. ”Eipä tässä mitään: yksin töissä ystävänpäivänä, ei yhtään asiakasta… paitsi nyt tietenkin.”

Hän nousi jakkaraltaan ja osoitti takanaan olevaa vitriiniä. ”Mukivalikoima on saanut täydennystä. Prinsessa Leia ja tuo Zelda-kuvioinen ovat suosikkejani.”

”Hienoja”, Raj kehui. ”Paljonko maksaa?”

”Saat kaksi kahdella kympillä. Yksittäin hinta on 12,99.”

”Täytyy miettiä vielä. Oikeastaan tulin vain katselemaan sarjiksia.”

”Toki, katsele vain rauhassa…” Stuart sanoi, kohottaen anteeksipyytävästi käsiään. ”Mutta sano vain heti, jos voin mitenkään auttaa.”

Stuart palasi kirjansa pariin, kun Raj alkoi laiskasti selata hyllyjä. Hän huomasi pari kiinnostavaa erikoisnumeroa, joita hänellä ei vielä ollut, mutta ilman Leonardia, Howardia ja Sheldonia sarjakuvalöytöjen tekemisestä katosi kaikki ilo. Stuartista ei olisi kiistelemään hänen kanssaan siitä, kumpi saisi liittää lehdet osaksi kokoelmaansa – hänhän nimenomaan halusi päästä lehdistä eroon ja myisi mielellään Rajille vaikka puoli kauppaansa. Niin oli ollut vähällä käydä useammakin kerran: Stuartin pelästyneen koiranpentukatseen alla oli joskus vaikea olla taipumatta.

”No, onko sinulla mitään erityistä ohjelmaa tiedossa tänään?” Stuart tiedusteli varovaisesti, kun Raj oli käynyt kaikki hyllyt läpi kahteen kertaan, osaamatta vieläkään päättää, mitä ostaisi. Hän nosti katseensa turhautuneesti puuskahtaen.

”Stuart, luuletko tosiaan, että vietän tänään vapaaehtoisesti aikaani juuri sarjakuvakaupassa? Ystävänpäivänä!”

Stuart kurtisti kulmiaan. Hänen hartiansa tuntuivat painuvan kasaan ja ruskeissa silmissä välkähti yksinäisyyden viiltävä suru.

”Hetken jo ajattelin”, Stuart aloitti hiljaa, ”että tulit tänne katsomaan minua. Viettämään aikaa kanssani, kun muut kaverisi mitä ilmeisimmin ovat treffeillä jok'ikinen. Luulin, että me olimme ystäviä, mutta taisin olla väärässä.”

”En tarkoittanut sitä niin! Totta kai olet ystäväni”, Raj sanoi, katuen äkillistä tunteenpurkaustaan. ”Anteeksi.”

Stuart huokaisi.

”Kuule, minun pitää pian sulkea liike. Jos et ole aikeissa ostaa mitään, voisit ehkä lähteä jatkamaan iltaasi toisaalle, Raj.”

Raj seisoi neuvottomana paikoillaan. Hän tajusi, ettei oikeastaan olisi halunnut lähteä. Stuart oli aina ystävällinen hänelle, ei koskaan vitsaillut hänen aksentistaan tai musiikkimaustaan (oikeastaan Stuart piti monista samoista yhtyeistä kuin hänkin), saati ulkonäöstään. Itse asiassa Stuart oli yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka koskaan olivat kehuneet hänen tyyliään. Rajin olisi pitänyt tajuta paljon aiemmin, että ystävänpäivän yksinjäämiselle oli olemassa vaihtoehto: Stuart, joka ilman häntä olisi aivan yhtä yksinäinen. Kiltti ja lempeä Stuart, jonka seurassa hänen ei tarvitsisi juoda grasshoppereita ja shotteja pystyäkseen puhumaan.

”Hei”, Raj sanoi, ”mitäs sanoisit, jos tekisimme jotain mukavaa yhdessä? Ystävänpäivän kunniaksi.”

Stuart nosti katseensa kassasta, jota oli ollut sulkemassa.

”Oletko varma?”

”Tietenkin”, Raj vastasi. ”Oikeastaan voisimme mennä vähän niin kuin treffeille: silloin kummallakin olisi jotain kerrottavaa toisille huomenna. Ilman mitään nimiä tai yksityiskohtia, jos niin haluat. Ne voivat hyvin jäädä salaisuudeksi.”

”Treffit ystävänpäivänä”, Stuart sanoi lämmin tuike silmissään. ”Se olisikin jotain ennenkokematonta.”

”Todella”, Raj vastasi leveästi hymyillen. ”Lähdetäänkö siis heti?”

Stuart vastasi hymyyn, yhä häkeltyneen ilahtuneena Rajin kutsusta.

”Miksipä ei. Haen vain takkini.”

Stuart vei kassan takahuoneeseen ja palasi hetken kuluttua takki käsivarrellaan.

”Tiedän muutaman hyvän paikan tästä läheltä”, Raj selitti, kun Stuart lukitsi sarjakuvakaupan oven heidän lähtiessään. ”Miten olisi Luigin italialainen ravintola? Heillä on erinomaista pannacottaa ja huokeat hinnat.”

”Kuulostaa hyvältä”, Stuart sanoi. ”Näytä tietä.”

He oikaisivat puiston läpi rinta rinnan. Raj sovitti askeleensa Stuartin tahtiin, eikä melkein voinut uskoa, että pääsisi vihdoinkin toteuttamaan kauan suunnittelemansa treffi-illan.

Ystävänpäiväyhtälön ratkaisu taisi loppujen lopuksi olla yllättävän helppoa.
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 7 559
  • Lunnikuningatar
Hähää, hiddenben yrittää olla eka, mutta meikä kiilaa.  8)

Ensinnäkin: luin tämän tänään aamulla uudelleen ja tämä oli edelleen ihastuttava! Sopivasti haikea, vähän surumielinenkin, ja kuitenkin samaan aikaan sarjan hengen mukaisesti hauska. Tuo Rajin ja Stuartin kohtaaminen oli liikuttava ja siinä oli myös sellaista aitoa epävarmuutta ja väärinymmärrystäkin, ja tykkäsin siitä hurjasti. Minusta on ihanaa, että he löytävät toisistaan treffikumppanit, ja odottelen innolla sitä spin-offia. ;) Olisi ihanaa tietää, miten poikien treffit menivät, nääs! ♥

Ja kuten sanottua, lopetuslause oli todella hyvä! Sekin sopi hahmoille, piirsi kauniin kaaren tekstin nimeen ja solmi tämän kokonaisuuden sievästi kuin konvehtirasian punaisella silkkinauhalla. ;) Ja samalla tavalla hyvä mieli tästä tekstistä tulikin kuin suklaasta.

Kiitos Thelina ja lempeää ystävänpäivää! ♥
what we save, saves us

Violetu

  • Talvihaukka
  • ***
  • Viestejä: 3 833
  • End of the line
Kommenttikamppiksesta päivää o/

Nawwww. Raj ja Stuart on kyllä molemmat silleen vähän raukkoja sarjassa, että oli oikein ilahduttavaa nähdä tässä heidät "löytämässä toisensa", vaikka jäikin ihan lukijan mietittäväksi oliko tämä nyt romanttisesti vai ihan muuten vaan.
Canonissa taisin jossain kohtaa vähän shipata Rajia ja Howardia, niin paljon kuin satunnaisella katselulla nyt lähtee shippaamaan ;D
Stuartin koiranpentusilmät kyllä osui ja upposi, samaten Rajin ajatusmaailman kuvailu.
Tämä voisi ihan hyvin mennä niin, että tällä kertaa kyseessä oli ihan vaan platoniset ystävätreffit, mutta yhä useammin tämän jälkeen Raj löytää itsensä hakeutumasta Stuartin seuraan, kun muilla on treffisuunnitelmia tyttöystäviensä kanssa  ;D varmaankin myös seuraavana ystävänpäivänä, mikä pistääkin jo ehkä hälytyskellot soimaan... <3

~Violet kiittää


So, no plan. Great.

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 1 553
Oi että, tämä on edelleen aivan yhtä hymyilyttävä ja ihana kuin ensimmäisellä kerralla, kun pääsin lukemaan tämän! ♥ Vaikka en ole sarjaa katsonut (muuta kuin pieniä pätkiä sieltä täältä), tässä Raj ja Stuart tulevat minulle tutuiksi ja erityisesti alun kuvailu Rajin tietämyksestä parhaiden treffien suhteen saa minut tuntemaan suurta sympatiaa Rajia kohtaan, kun hän sitten on jäämässä yksin ystävänpäivänä. Tämä on muutenkin oivallinen kuvaelma Rajin hahmosta, ja kaikki nuo lukuisat yksityiskohdat tuovat häneen hurjasti syvyyttä, minkä näin fandom-tietämättömänä lukijana otan kiitollisena vastaan ;)

Edelleen suosikkiosani tässä tekstissä on tuo dialogi Rajin ja Stuartin välillä! Etenkin tuo ”Hetken jo ajattelin”, Stuart aloitti hiljaa, ”että tulit tänne katsomaan minua. Viettämään aikaa kanssani, kun muut kaverisi mitä ilmeisimmin ovat treffeillä jok'ikinen. Luulin, että me olimme ystäviä, mutta taisin olla väärässä.” särki sydämeni jo ensimmäisen kerran ja särki jälleen! Tuossa jotenkin tiivistyy ystävänpäivän nurja puoli, mutta onneksi Raj on järkevä ja kekseliäs ja uskaltautuu pyytämään Stuartin mukaansa ravintolaan! Senkin takia tämä teksti on mielestäni niin mainio, sillä loppuratkaisu on niin oikein. Toki, Stuart ja Raj voisivat hyvin syventää ystävyyttään, mutta ystävänpäivän viettäminen myös tällaisena ystävien välisinä treffeinä romanttisten sijaan on aivan yhtä hyvä ja ilahduttava ratkaisu kuin rakkaudentäyteinen illallinen kumppanin kanssa :) Ja lopetuslause kruunaa kyllä tekstin!

Tämän tekstin lukeminen ilahdutti suuresti näin sunnuntaiaamupäivänä! Kiitos, että kirjoitit jotain näin ihanaa ja ystävänpäiväniloista ♥

// Jahas, Kaarne ja Violetu väliin :D Ihanaa, että muutkin tykkäävät! ♥ Ja minäkin kannatan jatkoa tälle tarinalle!  Voisin hyvin lukea Raj/Stuartia hieman lisää!

between the sea
and the dream of the sea

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 1 393
Kaarne: Olipa kiva, että tulit vielä tännekin kommentoimaan! Ah, miten ihanasti kuvailet tätä tarinaa, ilostuin siitä kovasti :) Ja kiva, että tykkäsit lopetuslauseesta! Pohdin ficin nimeä ja päätin vaihtaa sen alkuperäisestä, joten sitä kautta lopulta muotoutui lopetuslausekin. Saa nähdä innostunko kirjoittamaan näistä tai joistakin muista TBBT-hahmoista lisääkin ;) Kiitos kommentista, siitäkin tuli hyvä mieli kuin suklaasta ♥

Violetu: Olen ihan samaa mieltä, että sekä Raj että Stuart ansaitsisivat vähän enemmän rakkautta, kun heillä tuntuu sarjassa aina olevan huono onni sen suhteen. Joten miksipä he eivät voisi viettää aikaa yhdessä ;) Sarjassa tosiaan on aina välillä Raj/Howard -viittauksia, mutta jotenkin en ole itse innostunut tuosta parituksesta. Tuo idea, että Raj aina vain hakeutuisi Stuartin seuraan, kun muut ovat jossakin, on hyvä! Ja ehdottomasti heidän on treffailtava etenkin seuraavana ystävänpäivänä ja toivottavasti jo ennen sitäkin :D Kiitos kommentista ♥

hiddenben: Kiva, että sinäkin tulit vielä uudestaan kommentoimaan! On erityisen mukavaa kuulla, että hahmot tulevat tutuiksi ja hyvin esille yksityiskohtien kautta, varsinkin kun kirjoittaa ekaa kertaa jostakin fandomista. Stuart on sellainen vähän reppana hahmo ja hänen epäonnensa rakkaudessa ja ystävyydessä kyllä särkee sydämen sarjassa moneen kertaan! Senpä takia minustakin tällainen loppuratkaisu on nimenomaan oikein, olipa kyseessä sitten vain ystävyystreffit tai alku jollekin muulle :) Kiitos kovasti kommentista, se ilahdutti päivääni ♥
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 5 783
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
The Big Bang Theory on ihaninta ikinä, ja niin on tämä tekstikin! :-* Läpi lukemisen minulla oli sellainen fiilis, että olet tavoittanut sarjan tunnelman ja hahmot mielettömän onnistuneesti. Voisin hyvin kuvitella, että tämä tarina olisi osa vaikka ihan oikeaa jaksoa kaikkine ystävänpäiväsuunnitelmineen ja Rajin yksinäisine haikailuineen. Sekä Raj että Stuart tuntuvat puheita ja eleitä myöten niin omilta itseiltään, että minusta tuntui kuin olisin katsonut heitä televisioruudulta. Raj on niin symppis, ja uskon hänestä täysin, että hän nauttii söpöjen ystävänpäiväkorttien askartelemisesta ja tietää kaikki tunnelmallisimmat treffipaikat, vaikka jääkin aina surullisesti yksin muun kaveriporukan viettäessä aikaa tyttöystävien kanssa. Stuartkin on tässä niin Stuart, että oikein sydämestä ottaa. Hänen hellyttävä marttyrisminsa, anteeksipyytelevä käsiennostelunsa, sekalaiset selityksensä... Voi että!

Olin itsekin sarjaa katsoessani sitä mieltä, että tässä olisi oivat mahdollisuudet siihen, että kaksi yksinäistä löytäisikin toisensa. Heillä on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, molemmat ovat sosiaalisesti vähän kömpelöitä ja parjattuja ja hyljeksittyjäkin, naisrintamalla ei kumpaakaan onnista... Onpa ihanaa, että tässä tapauksessa tavallinen sarjakuvakauppavierailu kehittyykin joksikin ihan muuksi! Rajille on välittömänä ja hyväntahtoisena tyyppinä luontevaa innostua ystävänpäivätreffeistä, ja Stuart on varmasti otettu saamastaan huomiosta. Täydellinen match siis! ;D Minusta on kivaa, että tämän voi lukea niin hienovaraisena parituksena kuin ihan vain ystävyytenäkin. Hyvin voisin kuvitella nämä hahmot viettämässä ystävänpäivätreffejä keskenään myös kaveripohjalta. :) Tai jonain muuna kuin pelkkinä kavereina ilman, että tyypit itse edes tajuaisivat sitä, heh!

Pidän kovasti tämän tekstin nimestä ja siitä, miten se esiintyy niin tarinan alussa kuin lopussakin. Yhtälön ratkaiseminen on looginen ja luonteva tapa lähestyä yksinäisyyden ongelmaa astrofyysikon näkökulmasta.

Ihana ja lämminhenkinen tarina, kiitos kovasti! :-* -Walle
« Viimeksi muokattu: 15.02.2021 19:56:04 kirjoittanut Waulish »

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 1 393
Walle, onpa kivaa, että sinäkin olet sarjan fani! Siksi olikin erityisen ihanaa kuulla, että tämä tavoitti hahmot ja sarjan tunnelman hyvin ♥ Kun kirjoitin tätä, en muistanut että sarjassa on sellainenkin jakso, missä Stuart ja Raj järjestävät sarjakuvakaupalla ystävänpäiväjuhlat yksinäisille. Se ei kuitenkaan päättynyt Stuartin kannalta yhtään niin onnellisesti! Stuart on niin suloinen ressukka, että hän jos kuka ansaitsee ihanat ystävänpäivätreffit. Se voi kyllä hyvin olla, ettei näistä pojista kumpikaan tajuaisi ihan heti, vaikka treffit lakaisivat pikkuhiljaa muuttua joksikin muuksi kuin ihan vain kaveruudeksi ;) mutta halusin, että tämän voi jokainen lukija tulkita haluamallaan tavalla :) Kiitos paljon ihanasta kommentista ja kiva kuulla myös, että tykkäsit tarinan nimestä ♥
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥