Kirjoittaja Aihe: Tuttua ja turvatonta | K11 | Harry | tajunnanvirta-angst  (Luettu 90 kertaa)

Hopearausku

  • Vedenelävä
  • ***
  • Viestejä: 121
Ficin nimi: Tuttua ja turvatonta
Kirjoittaja: Hopearausku
Tyylilaji: dark, tajunnanvirta-angst
Ikäraja: K11
Varoitukset: Itsetuhoisuus
A/N: Salainen tehtävä -agenttihaasteeseen, tehtävänä oli kirjoittaa S-K18-ikärajan ficci tai originaali, jossa on vähintään yksi Finin varoitettavista teemoista ja julkaista se Finissä.



Tuttua ja turvatonta

Sodasta on kulunut jo vuosi. 

Vuoden päivät on Harry vältellyt muiden katseita ja sulkeutunut pieneen komeroon Kalmanhanaukiolla. Toimittajat eivät ole hakanneet ovia enää moniin kuukausiin – hyvä on jo voittanut, eikä velhomaailma enää tarvitse poikaa joka elää. 

Komerossa on tuttua ja turvatonta. Täällä Harry on kaukana kivusta muttei ajatuksistaan, seinät kaatuvat päälle ja hiljaisuus on kaikennielevää, mutta kukaan ei satuta häntä komerossa, jonka päällä kulkevat portaat, eivät kulje, kulkevat, eivät. Huutaako joku, pitikö hänen jo herätä? Lopulta Harry muistaa asuvansa yksin, ja jälleen hiljaisuus peittää alleen äänekkäimmätkin ajatukset. 

Veitsi on kumppani, joka auttaa tärkeissä tehtävissä. Harryn tehtävä on tappaa paha ja nyt paha on hänen sisällään - silloin veitsi tarjoaa viiltävää teräänsä ja vuodattaa pahan pois veren mukana. Arvet piirtävät karttaa käsivarsiin.

He eivät tiedä. 

Tuodessaan ruokaa Ron näkee kyllä silmät, joiden vihreä ei enää tuiki elämää. Ginny huomaa kyllä mustetahrat, joita vapisevat kädet jättävät kirjeisiin. Mutta he eivät tiedä, kuinka kyyneleet sotkeentuvat vereen suljettujen ovien takana. Kukaan ei tiedä, ei aina edes Harry itse.

Unen ja valveen raja on häilyvä, samalla tavalla kuin todellisuuden ja valheen, elämän ja kuoleman. Harry ei enää ole varma, millä puolella rajaa hän kulloinkin seisoo. Ja onko sillä väliäkään? Hän hengittää, vaikka on kuollut, pitää silmiään auki nukkuessaan ja kuulee, kuinka ilma kuiskii hänelle:
“Sinä olet paha.”

Hän on paha. Paha, paha, paha. 

Paha täytyy tappaa.
ava © Felia

Thelina

  • Unelias luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 1 308
Vs: Tuttua ja turvatonta | K11 | Harry | tajunnanvirta-angst
« Vastaus #1 : 14.01.2021 18:49:02 »
Hui, olipa tämä hyytävä! On helppo kuvitella, että Harrylla on sodanjälkeen ollut vaikeaa, onhan hänen koko elämänsä ollut aikamoisia tragedioita ja vastoinkäymisiä täynnä. Tässä oli mielestäni todella hyvin kuvattu Harryn mielen järkkymistä, tajunnanvirtamainen teksti jotenkin heijasteli sitä Harryn oloa ja ajatusvirtaa hyvin. Ja miten kammottavaa ja osuvaa, että hän sulkeutuu juuri komeroon portaiden alle!

Lainaus
Huutaako joku, pitikö hänen jo herätä? Lopulta Harry muistaa asuvansa yksin, ja jälleen hiljaisuus peittää alleen äänekkäimmätkin ajatukset. 
Lainaus
  Arvet piirtävät karttaa käsivarsiin.
Nämä olivat erityisen hienoja kohtia minun mielestäni! Mutta voi miten surulliseksi tulin Harryn pahasta olosta :'( aina toivoisin tarinoille onnellista loppua, mutta tämä tarina ei taida suotta olla täällä Pimeyden voimissa. Hieno teksti joka tapauksessa, kiitos kun kirjoitit!
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 1 448
Vs: Tuttua ja turvatonta | K11 | Harry | tajunnanvirta-angst
« Vastaus #2 : 14.01.2021 19:26:39 »
Huh, olipa tämä ficlet-mitasta huolimatta sekä raskas että vaikuttava. Olet vanginnut upeasti tähän tuon Harryn ahdistuneisuuden ja pahan olon. Kuten Thelina, minäkin vaikutuin ja samalla ahdistuin siitä, että Harry löytää turvaa (vai löytääkö) pienestä komerosta portaikon alla, jossa mennyt ja nykyisyys sekoittuvat. Tästä tuleekin jotenkin vaikuttava draamakaari, jossa komerosta alkanut tarina päättyy komeroon ja päähenkilö todella on muuttunut matkansa aikana - ja tässä ovat seuraukset.

Mielenkiintoista on myös se, miten Harryn annetaan olla ja miten kukaan ei osaa tai kykene auttamaan. Siitä tulee kyllä huono olo, sillä Harry silti tapaa ystäviään, hänellä on (ehkä) Oljo, jonka pitäisi pitää isännästään hyvää huolta, mutta silti Harry on niin avun tavoittamattomissa. Pidin todella paljon tuosta ajatuksesta pahan siirtymisestä ulkopuolelta sisälle ja osuu jotenkin hyvin siihen, mihin Harrya koulutettiin lähinnä Dumbledoren toimesta koko hänen teini-ikänsä: tappamaan paha. Jos on oppinut ajattelemaan tietyllä tapaa nuorempana, siitä on vaikea luopua ja tässä tapauksessa siitä muodostuu Harrylle pakkomielle ja sitä kautta sairaus.

Huh. Todella raskas teksti, mutta aivan todella taidokas, josta löytyy hurjasti kaikkea mielenkiintoista pohdittavaa ja keskusteltavaa! Hienosti kirjoitettu, kiitos tästä!

between the sea
and the dream of the sea

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 7 248
  • Lunnikuningatar
Vs: Tuttua ja turvatonta | K11 | Harry | tajunnanvirta-angst
« Vastaus #3 : 15.01.2021 17:53:13 »
Salaisen sanaseuran jäsenet näemmä hienosti täällä koolla tätä ficletiä kommentoimassa, ah. :D hiddenben ja Thelina ovatkin sanoneet tästä jo paljon, mutta minäkin tulen sanomaan vielä jotakin.

Luin tämän jo eilen ja jätin välilehteen auki kommentointia varten, koska teksti teki kyllä vaikutuksen. Toki tällaisesta aiheesta on kirjoitettu ennenkin, mutta minusta on aina kiinnostavaa lukea hahmon itseinhosta ja siitä, miten käsitys omasta itsestä vääristyy, ja tuntuu, että se myös sopii hyvin sodan jäljiltä traumatisoituneeseen Harryyn. Tosi synkkähän tämä oli, mutta jotain lohtua ja toivoa sentään sain siitä, ettei häntä ole jätetty yksin, ja ehkä Ron ja Hermionekin vielä tajuavat asioiden todellisen laidan ennen kuin Harry ehtii kuolla.

Lopetus lause on todella tehokas ja jännitys rakentuu minusta tässä tekstissä hienosti lause lauseelta ja samalla synkät sävyt peittävät nuo heikot toivonpilkahdukset. Pidin myös tuosta pahuuden vuodattamisesta pois veren mukana, se on tehokas kielikuva ja rinnastuu myös kuppaamiseen, jossa paha veri vuodatettiin pois. Erityisen upea oli myös tuo "Komerossa on tuttua ja turvatonta", missä tuttu sanapari kääntyykin lopussa yllättäen erilaiseksi. Siitä tuli tosi vaikuttava twisti!

Kiitos, tämä oli kyllä erinomainen kaikessa lyhykäisyydessään. ♥

ole rohkea, sydän