Kirjoittaja Aihe: MCU: I Don't Want A Lot For Christmas | S | Tony/Bucky | In English  (Luettu 1165 kertaa)

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 889
Title: I Don't Want A Lot For Christmas
Author: Angelina
Fandom: MCU
Rating: S
Genre: pre-slash, fluff
Paring: Tony Stark/James "Bucky" Barnes

A/N: Myöhäistä syntymäpäivää ja aikaista joulua Violetu ♥ Sori nyt kun tää ei oo WinterFalconia, mutta... :'''D Toivottavasti kelpaa silti! Ficin nimi on rumasti lainattu 'All I want for Christmas' -rallista. Olkaa hyvät korvamadosta : D Vendelalle jälleen kerran kiitos esiluvusta ♥

Haasteet: FF100 sanalla 067.  Lumi



I DON'T WANT A LOT FOR CHRISTMAS




It’s almost 10 PM when Tony finally returns to the Tower. He’s exhausted – he didn’t really enjoy the social gatherings or galas before, but nowadays they were downright awful. He is too old to pretend that he cares about the other rich people and their problems and he doesn’t even have the urge to flirt or party anymore, either. But according to Pepper, as the owner of Stark Industries, Tony has to show up to these events at least once a year.

Tony takes off his tie and sighs. He is supposed to put on his armor and fly to his upstate villa where the other Avengers already went to begin their Christmas celebrations. Tony knows that spending time together would be good for their team but right now he’d rather pour a glass of scotch, watch some stupid Christmas movie and fall asleep on the couch.

A small ruffle of clothes startles Tony and he turns around quickly – the Tower should be empty but JARVIS did not alert him – and finds himself staring at the Winter soldier.

“You’re going to give me a heart attack,” Tony mutters and shakes his head. “The hell you’re doing here anyway?”

“The others left,” Barnes tells him with a low voice, making Tony roll his eyes.

“I know that. I’m asking why you didn’t go with them.”

Sometimes it is hard to believe that James ‘Bucky’ Barnes used to be the world’s greatest assassin. The way he stares at his feet and avoids eye-contact or how he silently creeps around the Tower makes Tony feel bad for the man.

“I’m not good with... people,” Barnes mutters and sounds almost sad. “Loud noises make me jumpy and I’m not really a good company.”

Well, to that Tony can relate to, at least partly. He is good company most of the time but he doesn’t really do well with crowds anymore and sometimes loud noises trigger his PTSD. It’s not really a problem when he is with familiar people but Barnes isn’t really familiar with the Avengers yet. Steve only brought him to the Tower a few months ago and Barnes has stayed mostly in his room, alone.

Barnes turns to leave with his shoulders hunched and Tony acts on impulse.

“Wait!”

Barnes turns around and looks at him, surprised.

“I’m not going to let you mope here all alone,” Tony declares. “It’s Christmas for crying out loud. Go get your jacket and meet me in the garage.”


❅ ❅ ❅


Tony doesn’t know what gave him the idea but he decides to take Barnes to Prospect park, which happens to be located in Brooklyn. When Tony parks his Audi on the side of the road Barnes' eyes widen in surprise.

“I know this place,” he says when they get out of the car and Tony smirks.

“I thought you would.”

Barnes raises his eyebrows when Tony opens up the trunk and pulls out a plastic sled. He hands it to Barnes who accepts it with a baffled look on his face.

“What? I'm not carrying it.”

Without waiting for an answer Tony starts climbing up the small hill. It's late enough that there's no one else which is probably for the best. Neither one of them needs an audience and both of them definitely deserve some peace and quiet for a change.

Tony reaches the top of the hill first, Barnes right behind him. Barnes drops the sled to the ground and stares at Tony.

“I feel like you're being dumb on purpose,” Tony says, breaking the silence. “You're supposed to sit on the sled, then go down the hill as fast as you can and have fun while doing it.”

“I know how sledding works,” Barnes says with an eye roll, “I just don’t get why you brought me here.”

Tony sighs and rubs his neck awkwardly. Maybe his plan was even dumber than he thought.

“I've had my fair share of shitty Christmases,” he explains, “and I didn’t like the idea of you being miserable and alone in the Tower.”

Barnes just stares at him and Tony begins to feel uncomfortable.

“I don't exactly know what ex-assassins do for fun but everybody likes to go sledding, right?”

There’s a small smile on Barnes' lips when he looks at the sled.

“Right.”

He finally sits down on the sled and Tony lets out a small laugh. Barnes is huge on the small sled but he doesn’t seem to mind. He pushes forward as hard as he can and suddenly he's gliding down the hill.

Tony is pretty sure that he can actually hear a small whooping sound too.


❅ ❅ ❅


When he climbs back up Barnes looks more at ease. His long brown hair is a mess and there’s finally some color on his pale cheeks - Tony thinks that Barnes hasn’t looked that much alive since he came to the Tower.

“So,” Tony asks with a smirk, “how was it?”

“See for yourself,” Barnes answers and nods towards the sled. Tony instantly takes a step back and shakes his head.

“Oh no no no. I brought you here to have fun. I'm not getting on that thing, I'm too -”

“If you're going to say 'old', Stark...”

“I was going to say that I'm too fragile.”

“You fly an armored suit on a daily basis,” Barnes snorts, “doesn't scream fragile to me.”

Tony, who hasn't heard Barnes talk this much ever, doesn’t know what to say.

He doesn’t really have time to, either.

Barnes sits on the sled with a quick move and before Tony can even blink, Barnes grabs his waist and pulls him onto his lap, while his metal arm pushes them down the hill.

Tony yells and tries to grab a hold on to something but Barnes just holds him tighter.

Neither of them see the bump at the end of the hill until it’s too late. Barnes doesn’t have time to turn the sled and suddenly they’re both flying in the air, before dropping down to the snow. Tony gets up slowly, rubbing his back and he’s just about to start complaining when he hears it.

Barnes is laughing.

He is lying on his back, eyes closed and he is laughing so hard he can’t breathe.

Tony keeps staring at him, while trying to ignore the warm feeling in his chest.


❅ ❅ ❅


They end up going again.

And again.

And again.

And if Tony is smiling more and more after every single time and if Barnes is holding him closer and closer...

And if they end up watching stupid Christmas movies together back at the Tower until they fall asleep, Tony lying on top of Barnes - Bucky - who still holds him tightly...

Well, that's nobody's business but their own.


« Viimeksi muokattu: 17.01.2022 18:57:19 kirjoittanut Angelina »


©Inkku ♥

Violetu

  • Jedi Knight
  • ***
  • Viestejä: 5 101
  • You wear fine things well
Oi, kiitos<3

Sattuneista syistä en toki googlaile täällä aivotärähdyksen oireita tai mitään olen vasta nyt täällä, mutta parempi myöhään?😅

Laululainaus-otsikot best :DD
OMG, Bucky on tässä niin raukka 😭 semmonen, jota pitäis vaan rutistaa oikeen kunnolla tai kuten Tonyn tapauksessa, ovelasti päästä itse Buckylle halinalleksi 😏
Sun englanti on aina jotenkin niin sujuvaa ja helppolukuista, ei tuu sellasta fiilistä, (niin kun joskus harvoin), että nyt ei jaksais lukea englanniksi, kun sun teksti vaan virtaa ja vie mukanaan.
Ah, preslash, tuo kaunis genre, joka jättää portit auki kaikelle mahdolliselle, pehmeä ja lämpöinen.
Tää oli näille kahdelle jotenkin tosi luonteva tapa "bondata", vähän silleen salavihkaa melkein 🥰

Tykkäsin paljon (vaikka ei ollutkaan winterfalconia😂 ehkä sitäkin vielä joskus? xD), kiitos <3

~Violet

Growing older feels strange when your best friend ages in scars.

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 619
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Pitkästä aikaa tuli luettua englanniksi jotain! Enpä ole MCU:sta tainnut aiemmin englanniksi lukeakaan mitään, vaikka fandom onkin tuttu. Noh, kerta se on ensimmäinenkin. ;D

Tässä huomion kiinnitti toi nimi ja ai että, tämä oli oikein söpö pieni pätkä. :) Ihanaa, kun Tony päätti viedä Buckyn laskemaan mäkeä. Vaikka Bucky ei ihmispaljoudesta perustakaan, niin on hyvä, että se edes jotain pääsee tekemään ja tässä tapauksessa tekeminen on vieläpä hauskaa. Kuka nyt ei mäenlaskusta tykkäisi? Ja vaikutti kyllä siltä, että molemmat sai vähän muutakin kuin hyvän mielen tuosta mäenlasku-hetkestä. ;) Pre-slash on mahtavaa - pidän siitä, että asiat tapahtuu hienovaraisesti ja luonnollisesti omalla painollaan. Tälle kaksikolle ainakin tuntui sopivan mainiosti tällainen kuin varkain tapahtuva lähentyminen.

Tuo loppu oli suloinen - kun siis miettii sitä, että kaksikko päätyi katsomaan jouluelokuvia ja Tony päätyi Buckyn kainaloon. Aww. :) Tuo viimeinen lause vielä kruunasi kaiken. Aivan ihana teksti! Englanti oli myöskin sujuvaa, joten lukeminen oli helppoa.

Kiitän ja kumarran! ♥

...
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 026
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Kommenttiarpajaisiin olen kommentoimassa ja tähän en ollutkaan vielä puumerkkiäni jättänyt :)

Vaikeaa on muuten kaivella tuota sun listausta kun melkein kaiken olen jo lukenut ;) Ja tämäkin oli toki ennestäään tuttu, mutta eipä haitannut lukea uudelleen sillä tämä on kyllä aika ihana!

Siis joo, ymmärrän ja näen kyllä tämän parituksen pointin. Onhan näissä tyypeissä tosi paljon samaa plus näiden välille on helppo rakentaa erilaisia juttuja kuten vaikka h/c:tä tai miksi ei jotain ABOakin. Mutta oonkin aina sanonut ettei se paritus vaan se, miten se on kirjoitettu...

Pulkkamäki on ihan parasta :D Tykkäsin siitä kuinka tämä oli rakennettu tuolta alun synkyydestä ja yksinäisyydestä tuollaiseen pikkuisen hämmentävään tilanteeseen joka sitten laukesi nauruun. Sydän kyllä sykähti siinä vaiheessa ja pystyi kuulemaan Buckyn naurun korvissani!

Lainaus
They end up going again.

And again.

And again.

And if Tony is smiling more and more after every single time and if Barnes is holding him closer and closer...
Tää on edelleen suosikkikohtani! Tykkään toistosta ja se toimii tässä tosi kivasti.

Fluffyinen ja jouluinen pre-slash on ♥

Kiitos!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 380
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Onnittelut kommenttiarpajaisista! :)

Tony on tässä miltei hellyttävän epäsosiaalisissa tunnelmissa mutta yhtä lailla siihen tunnelmaan sopiva kaveri löytyi kumminkin.

Lainaus
“I’m not good with... people,” Barnes mutters and sounds almost sad. “Loud noises make me jumpy and I’m not really a good company.”
Voi murunen. <3 Kököttänyt reppana yksin huoneessaan.

Mutta pulkkamäki tutuissa maisemissa piristää. ;D Vähänkö ihana!

Lainaus
“So,” Tony asks with a smirk, “how was it?”

“See for yourself,” Barnes answers and nods towards the sled. Tony instantly takes a step back and shakes his head.
Ei kai Tony sentään saattanut kuvitella vain katsovansa vierestä, kun toinen laskee mäkeä? ;)

Tämä sai paitsi Buckyn, myös minut nauramaan ääneen. :D Onhan tarinan juoni periaatteessa aika ennalta-arvattava, mutta onnistuit silti yllättämään minut ja oikein iloisesti vielä. Tykkäsin!


I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 889
Ihanaa, kommentteja WinterIroniin! :: DD Oon niin ilonen :'3

Violetu: Hahaa, hyvä että kelpas parituksesta huolimatta ;D Winterfalconia ehkä sitten myöhemmin, jos saisin siitä vähän paremmin kiinni! Nyt ollaan kuitenkin vielä niin buckonylandiassa että tää oli ainoo mikä lähti. Bucky oli aika raasu, eikä Tony tietenkään voinut jättää sitä yksin angstailemaan jouluna :3 Kiva kuulla, että tällänen tapa tuntu näille luontevalta, mustakin tää meni jotenkin omalla painollaan näin! Ja ehkä vielä mukavampi oli kuulla, että enkkutekstiä oli helppo lukea ja jos se on sitä useemminkin, niin aina parempi. Kiitos ♥

Felia: Mäenlasku on parasta, harmi ettei oo tänä vuonna ite päässyt ;D Pitäs mennä herätteleen omaa lapsenmielisyyttä myös. Pre-slash on kyllä hieno genre, kun mitään ei varsinaisesti vielä tapahdu, on vaan sellanen pieni kutkuttava fiilis ja se mahdollisuus tulevaisuudessa vaikka mihin. Ihana kuulla, että sustakin tää tuntui luonnolliselta! Kiitos ♥

Vendela: Mun pitää vissiin kirjottaa enemmän ja useemmin, kun oot kaiken ehtinyt jo käydä läpi :'''D Toki sää raukka joudut aina toimiin esilukijana, joten... Sori siitä ;D Kyllä mä sut pikku hiljaa saan innostuun tästä parista, sano mun sanoneen. Challenge accepted ja niin edelleen ;) Näiden välille saa oikeesti rakennettua vaikka mitä, joskin se usein vaatii ehkä vähän enemmän pohjatyötä, ellei sitten mee vaan tälläsella aivottomalla pre-slash fluffilla. Bucky ansaitsee kyllä kaiken naurun, kuten tietysti Tony myös ja parasta on, jos ne löytää sen yhdessä :'3 Kiitos ♥

Fio: Kiitos kiitos, tuli kyllä yllärinä että Venkku oli lahjoittanut arpansa mulle :3 Tony on mun mielestä sellanen, että vaikka se osaa esittää ja ottaa haltuun yleisön kuin yleisön, niin se ei oikeesti (varsinkaan vanhempana) kyllä erityisemmin välitä siitä. Sen takia rauhallinen ja hiljainen aattoilta Buckyn kanssa on oikein oiva vaihtoehto :D Ja joo, juonen osalta tässä ei lähdetty mitään erikoista rakentelemaan, joten ymmärrän että oli aika ennalta-arvattava kuvio ;D Kiva silti, että tykkäsit ja nauroitkin, se on tärkeintä :3 Kiitos ♥


©Inkku ♥

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 7 586
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Minun oli tarkoitus tupsahtaa tänne potkimaan sinun blokkiasi pois, mutta en edes muista, mitä tsemppisanoja minulla oli mielessäni, kun tämä tarina vei minut mukanaan niin kokonaisvaltaisesti. Siis tässä kävi ihan samalla tavalla kuin Mysteerilappujenkin kanssa, että lopputuloksena tuijotan vain ruutua hömelö hymy kasvoillani ja kevyt, onnellinen olo sisälläni! :D Jotenkin tarvitsin juuri tätä tähän hetkeen. Pian päättyvä loma ei tunnukaan enää yhtään niin ikävältä ajatukselta, kun olen henkisesti pulkkamäessä seuraamassa Tonyn ja Buckyn hauskanpitoa ja samalla löytämässä itsestänikin sellaista lapsenmielistä irrottelukykyä.

Muistan joskus nurisseeni siitä, miten Tony ei oikein ole mun tyyppinen hahmo enkä saa siitä kiinni, mutta täytyy tunnustaa, että erityisesti näiden sinun fikkiesi myötä olen tavoittanut Tonysta ihan uusia puolia ja sellaista inhimillisyyttä, joka tekee hänestä helpommin lähestyttävän ja samaistuttavankin. Jotenkin erityisesti Buckyn myötävaikutuksesta Tonysta tuntuu kuoriutuvan esiin sellaisia ominaisuuksia, jotka hän muuten ehkä herkemmin kätkee sisälleen pois muiden näkyviltä. Ehkä se johtuu siitä, että Tony tavallaan näkee hippusen itsestäänkin Buckyssä, vaikka välillä ihmetteleekin Buckyn sosiaalista kömpelöyttä ja hitaalla käymistä. Tässäkin tapauksessa molemmissa miehissä on havaittavissa hyvin paljon samaa, kuten taipumusta vetäytyä ja tarvetta karttaa suuria väkijoukkoja ja hälyä. Karismaattisena ja supliikkina miehenä Tony varmasti osaa ottaa väkijoukotkin haltuun ja viihdyttää muita, mutta ehkä hänkin kuitenkin tavallaan kokee itsensä toisinaan ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi, kun hänessä on niin paljon sellaistakin, mitä ulkopuoliset eivät näe, ja niinpä sosiaaliset muodollisuudetkin nykyään pikemminkin kuluttavat kuin voimaannuttavat. Oli miten oli, näen tässä parituksessa erittäin suurta järkeä, ja se fiilis vaan voimistuu koko ajan, mitä enemmän heistä luen.

“The others left,” Barnes tells him with a low voice, making Tony roll his eyes.
Tähän nyt sellainen vuolaasti vollottava hymiö ja perään särkynyt sydän, koska en kestä. Niin buckymainen vastaus, tosiasiassa pitäytyvä ja sen kummempia selittelemätön. ;D Olen kerta toisensa jälkeen riemuissani siitä, miten hyvin onnistut tavoittamaan ja välittämään Buckyn hahmon. Voin niin kuvitella kaikki katsekontaktin välttämiset, jalkoihin tuijottamiset ja yksinäiset hiippailut.

Pulkkamäki on ihana keksintö, juuri sopivaa joulunviettopuuhaa kahdelle yksinäiselle ja samanmieliselle. Sydämeni sulaa siitä, miten Tony on melkein hämillään ensin selitellessään Buckylle tarkoitusperiään ja sitten joutuessaan itsekin kelkan kyytiin. Vaistoan hiljaa hiipiviä lämpimiä tunteita, voi kyllä! Tämä on jotenkin niin kaunis ja tyynnyttävä ajatus, ja voin näin lukijankin näkökulmasta allekirjoittaa tämän täysin:
Neither one of them needs an audience and both of them definitely deserve some peace and quiet for a change.

Se on ihan parasta, kun maalliset murheet hetkeksi unohtuvat ja jokin hauska tekeminen vain tempaa mukaansa niin, että keskittyminen on täysillä siinä. Buckyn välitön nauru kertoo aidosta ilosta, ja sen lähes taianomainen voima ulottuu Tonyynkin, kun Tony vain tuijottaa toista lämmin tunne rinnassaan. Kaksikon lähentyminen tapahtuu todella luontevasti ja uskottavasti, kun edetään pulkkamäestä jouluelokuvien pariin ja sohvalle sylitysten ja yhtäkkiä Barnes onkin Bucky. ♥ Siis apua, tuo lopun skenaario täyttää minut silkalla hyvällä mielellä ja ihastuksella!

Tuhannet kiitokset tästä ihanasta tarinasta, johon kääriydyin kuin lämpimään vilttiin. :-* En tiedä, auttaako tämä kommentti blokin murtamisessa yhtään, mutta tiedät ainakin, että luen varmasti ilolla myös sinun tulevia Marveleitasi! -Walle
« Viimeksi muokattu: 01.03.2021 17:09:38 kirjoittanut Waulish »


Are you down to believe intenser?

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 889
Walle: Me juteltiinkin tästä jo ja you almost made me cry, mutta pakko tulla tännekin tietenkin vastaamaan ♥ Siis.... no joo, vaikee näköjään sanoo mitään kun veti taas ihan sanattomaksi. Ajatus siitä, että saan jonkun mahdollisesti näkemään Tonyn hahmona uudessa valossa ja suhtautumaan siihen ehkä eri tavalla kuin aiemmin, on ehkä eeppisin kehu mitä voi saada! Ja vielä se, että saa näkemään potentiaalia tässä parituksessa - koska sitä oikeasti on ja vaikka kuinka paljon :'3 Näissä hahmoissa on mun mielestä hyvinkin paljon yhteistä ja samankaltaisia piirteitä, kun katsoo sen kaiken "päällimmäisen" ohitse. Oon myös pikkuhilja saamassa otetta myös Buckysta hahmona - se tuotti mulle valtavia vaikeuksia aluksi, mutta oon nyt oppinut tuntemaan sitä paremmin ja kehittämään omat fanonit siitäkin joten mahtava kuulla, että oon onnistunut sen tavoittamaan :3 Kiitos ihan hirveesti tästä ihanasta kommentista ♥♥ Tää todellakin piristi ja sai ajattelemaan, ettei tässä ehkä olla ihan väärällä tiellä :'3


©Inkku ♥

carrowfan

  • vitsi syntyessään
  • ***
  • Viestejä: 1 346
  • On olemassa kinkkuja ja on olemassa lisää kinkkuja
Vaikka Marvel tai supersankarielokuvat eivät olekaan minulle tuttuja, pidin tässä ficissä siitä kuinka viatonta tämä loppujen lopuksi on. Pulkkamäki työkaverin kanssa ei voi mennä kovin pahasti pieleen, eihän. Sitä paitsi ficissä nuo huomautukset siitä, että henkilö olisi aikuisena liian vanha pulkkamäkeen kuvastavat hyvin sitä, kuinka nykymaailmassa lapsuudesta, lapsuuden leikeistä ja viattomasta hauskanpidosta ajatellaan. Tekee ihan hyvää kirjoittamisen kannalta lueskella muitakin kuin omaan makuun tunnettuja ficcejä.
Vielä lopuksi halusin mainita siitä kuinka fandomia tuntematon pääsi tässä hyvin mukaan. Vaikka ficci on selkeästi sellainen "hei lol shippaa näitä" ficci toimii ihan hyvin ilman romantiikkaakin, juurikin viattomuutensa takia.
"Papereissa 23, henkisesti 17"
"Ehkä mie aikuistun ku täytän 30...siis 40"
"En mie kaipaa olkapäätä, kuha nostat mut eka ylös täältä"

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 889
carrow: Joo, oon myös huomannut että välillä on lukemisenkin suhteen virkistävää poistua omalta mukavuusalueelta! Mäenlasku on kyllä aikuisillekin varsin sopivaa ajanvietettä ;D Kaikki mun Tony/Bucky (ja oikeestaan muutkin ficit) on kyllä luokkaa lol shippaa näitä :D Suosittelen lämpimästi kyllä tutustumaan Marveleihin, ne on parasta ♥ Kiitos kommentista!


©Inkku ♥