Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Kielimuurin takaa (voin kertoa rakastavani sinua) (S, Otabek/Yuri, oneshot)  (Luettu 1490 kertaa)

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Kielimuurin takaa (voin kertoa rakastavani sinua)
Author: Larjus
Chapters: Oneshot
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky
Genre: Arkinen fluff-romance-höttö (eli vanha kunnon OTP-avautuminen)
Rating: S
Disclaimer: En omista oikeuksia hahmoihin, minä vain lainaan niitä. Minulle ei ole maksettu tämän kirjoittamisesta.
Summary: Ya lyublyu tebya. Minä rakastan sinua. Ei sen niin vaikeaa pitäisi olla!

A/N: Mukana haasteissa Puhutaan rakkaudesta sekä Fluffy10 #4.

Tämä idea sai alkunsa siitä, kun kyselin, että onko Puhutan rakkaudesta -haasteessa käypiä ne ficit, joissa rakkauden tunnustus on kirjoitettu suomeksi, vaikka hahmot canonisestikin puhuisivatkin jotain toista kieltä. Se oli ok, mutta ennen sitä vastausta pääni alkoi jo kehitellä ideaa, että mitä jos hahmo toisen kielen käytöstä huolimatta sanoisikin rakkaudentunnustuksen nimenomaan suomeksi XD Ja siis tietenkin ideani on Otayuria, siihen haasteeseen en oo muuta edes ajatellut kirjoittavani (miksi edes olisin, koska OTP ♥).

Tätä kirjoittaessa F. R. Davidin Words toimi tärkeänä taustamusiikkina (lol tbh, en mä mitään muuta kuunnellutkaan tätä kirjoittaessa).



Kielimuurin takaa (voin kertoa rakastavani sinua)


Yuri ei ollut koskaan ollut hyvä sanailija. Hän puhui karkeasti, sanoi asioita joita ei tarkoittanut, ja sanat, joita hän olisi tarkoittanut, takertuivat kurkkuun aivan liian usein. Itsensä ilmaisu sanoin oli hänelle yksinkertaisesti sanottuna todella vaikeaa, ja niin oli ollut aina. Hetkellinen helpotus tilanteeseen oli tullut kerran – silloin, kun Yuri oli rakastunut Otabekiin, mutta he olivat kumpikin joutuneet jättämään niin toisensa kuin Barcelonan ja palaamaan kotimaihinsa, tuhansien kilometrien päähän toisistaan. Etäsuhteessa oleminen kun pakotti ilmaisemaan tunteita sanallisesti. Ikävä oli saanut Yurin sydämen vuotamaan rakkautensa sanoja Otabekille.

Sittemmin he olivat onneksi saaneet välimatkan kurottua ja nykyisin nukkuivatkin samassa vuoteessa, elivät yhteistä elämää, mutta suhteen vakiintuminen oli samalla saanut Yurin sydämen vaiteliaaksi. Hän rakasti Otabekia edelleen, hänen tunteensa olivat itse asiassa vain syventyneet siitä, mitä ne olivat silloin aluksi olleet, mutta samalla niiden ääneen sanoittamisesta oli tullut vaikeampaa.

Rakkautta heidän suhteestaan ei puuttunut, se oli molemminpuolista ja päivänselvää. Se näkyi ja kuului, ja joka päivä Yuri tunsi sen sydämessään, vaikka he vain harvakseltaan sanoivat toisilleen ”minä rakastan sinua” juuri niillä sanoilla. Heidän rakkautensa kieli oli paljon hienovaraisempaa. Tilanne pohjimmiltaan kävi Yurille hyvin juuri sellaisena kuin se olikin, mutta… hän halusi taas osata sanoittaa rakkauttaan suoremminkin. Hän halusi sanoa Otabekille ne sanat useammin, helposti, muutenkin kuin orgasminjälkeisessä autuudessa, jolloin hän totaalisesti kadotti sanojensa ja tunteidensa filtterin.

Oli vain niin vaikea ujuttaa ne sanat heidän arkeensa. Niin helvetin vaikea.

Yuri kyllä yritti, yritti monta kertaa, mutta aina hänen sanansa takertuivat kurkkuun. Koskaan ei tuntunut sopivalta hetkeltä sanoa ääneen ”rakastan sinua”. Yuri ei tiennyt, miksi hänestä nykyisin tuntui siltä, mutta vika oli hänessä, ei Otabekissa. Aina oli sopiva hetki rakastaa Otabekia. Yhtä lailla aina olisi pitänyt olla sopiva hetki sanoa se ääneen, mutta siinä Yuri onnistui liian harvoin. Lopulta hänen olikin aina luovutettava, mutta joka kerta hän pyrki osoittamaan epäonnistuneen viestinsä edes muilla tavoin. Otabek otti hyvillään vastaan jokaisen halauksen, suudelman ja huomaavaisen teon, mutta Yuri moitti itseään ja saamattomuuttaan.

Ya lyublyu tebya. Minä rakastan sinua. Ei sen niin vaikeaa pitäisi olla! Ajattelihan hän päivittäin sitä, miten rakas Otabek hänelle olikaan. Sydän vain tuppasi olemaan liian ujo, ja suu harvinaisen yhteistyökyvytön. Yhdessä ne koettelivat Yurin hermoja oikein urakalla.

Mahdollinen ratkaisu ongelmaan tuli kuitenkin sattumalta eräänä päivänä, kun Yuri makoili yksinään sohvalla jalat selkänojan päällä ja katseli televisiota. Ruudulla pyöri taas yksi niitä romantiikantäyteisiä elokuvia, joiden kohdeyleisöä Yuri ei todellakaan ollut, ja vaikka hän niitä typerinä pitikin, olivat ne hänestä kuitenkin jollain asteella viihdyttäviäkin. Ne sattuivat myös olemaan täynnä rakkaudentunnustuksia, joita Yuri itse kykeni sanomaan nykyisin paljon harvemmin kuin olisi halunnut.

Mutta olihan se helppoa sanoa ”I love you”, kun edes Yuri ei kokenut vaikeaksi sanoa niitä sanoja ääneen, sen kun vain avasi suunsa ja antoi mennä. Mutta samalla helppous teki niistä liian kevyet sanoa, liian merkityksettömät. Yuri olisi voinut sanoa ”I love you” vaikka hyvin istuville luistimillekin, ja Otabek ansaitsi paljon enemmän kuin yhdetkään luistimet. Tämä ansaitsi kaikkein voimakkaimmat ja intiimeimmät rakkaudentunnustukset, mitä maan päällä saattoi edes olla.

Vieraan kielen käyttö voisi kyllä olla ratkaisu Yurin ongelmaan, ainakin aluksi. Ehkä hän saisi jotain muuta kuin venäjää puhuen paitsi sydämensä myös suunsa höltymään niin, että lopulta hän puhua pulputtaisi tunteistaan ihan niin kuin silloin vuosia sitten, kun he olivat joutuneet olemaan pitkään erossa toisistaan ja sitten lopulta saaneet taas olla edes hetken yhdessä.

Yuri vain ei osannut venäjän lisäksi kuin englantia ja yksittäisiä fraaseja muista kielistä. Mutta toisaalta yksittäiset fraasit olivat hänelle juuri tarpeeksi. Niitä olisi myös netin ansioista helppo oppia lisää. Yuri tiesikin tismalleen, mitä tehdä.


**


Kun Otabek samana päivänä palasi tunteja myöhemmin kotiin, mikään ei poikennut normaalista. Yuri tervehti tätä aina niin kuin ennenkin, ja kun he kohtasivat olohuoneessa, he jakoivat muutaman kevyen suudelman. Otabek kertoi lyhytsanaisesti valmennuksestaan ja siitä, mitä oli tuonut mukanaan kaupasta. Yuri kuunteli ja vastaili sopivissa väleissä, samalla kun mietti, milloin voisi sanoa sen kaiken, mitä oli Otabekin poissa ollessa valmistellut.

Yuri löysi hetkensä silloin, kun Otabek seisoi lieden edessä odottamassa, että vesi kattilassa alkaisi kiehua. Tämä oli alkuun tuijottanut kattilaa tiiviisti kuin olisi siten alentanut kiehumispistettä, mutta huomattuaan Yurin ilmestyneen keittiöön käänsikin katseensa hänen suuntaansa.

”Hei, Beka”, Yuri aloitti. Hänen sydämensä hakkasi tuhatta ja sataa, ja vaikka hän todellakin halusi sanoa sanottavansa, samaan aikaan hänestä tuntui, että hänen ideansa oli sittenkin aivan typerä. Mutta hän ei perääntyisi; hän tekisi sen, minkä oli päättänyt tekevänsä. Otabek ei taatusti ajattelisi mitään ihmeellistä hänen sanoistaan – kaikki oli vain hänen omaa päänsisäistä valhettaan. Nyt oli sopiva hetki kertoa Otabekille, että hän rakasti tätä, ihan niin kuin oli minä tahansa muunakin hetkenä.

Aina oli sopiva hetki rakastaa Otabekia ja myös sanoa se ääneen.

”Hei, Yura”, Otabek vastasi yhtä yksinkertaisesti. Hänen tummissa silmissään tuikki tuttu ja lempeä lämpö.

”Minulla on sinulle asiaa”, Yuri sanoi. Ennen kuin Otabek ehti vastata siihen mitään, hän jo alkoi taas puhua, ettei vain ehtisi uudestaan epäröimään. ”Obíčam te. Me da gar. Aš myliu tave.”

Olo oli kuin olisi hypännyt jääkylmään veteen, mutta ainakin hän oli saanut suunsa auki ja myös sanottua sen, mitä oli aikonutkin. Otabekilla tosin ei selvästikään ollut aavistustakaan, mitä ”se” oikein oli, mutta se oli ollut vähän Yurin tarkoituskin. Ja siitä huolimatta Otabek kuunteli kärsivällisesti, kun hän jatkoi, ääni samaan aikaan voimistuen että heikentyen.

”Seni seviyorum. Se agapó. Te iubesc. Ek het jou lief. Rakastan sinua. Ninakupenda. Saranghae.”

Yuri tunsi äänensä värisevän. Otabek oli nyt selvästi ymmärtänyt, mitä hän oikein yritti, sillä tämän kasvoille oli syttynyt mitä kaunein ja hellin hymy, niin täynnä rakkautta. Ja edelleen tämä antoi hänelle tilaa jatkaa.

”Te quiero. Jeg elsker dig. Aishiteru. Men seni süyemin, Beka.”

Otabekin hymy sumentui Yurin näköpiiristä. Hän tajusi alkaneensa itkeä. Hänen äänensä värisi enemmän kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta hän ei voinut lopettaa. Ei ihan vielä. Hän ei ollut valmis.

”Ya lyublyu... tebya…” hän sopersi vielä kuin viimeisillä voimillaan silmät vuotaen ja suorastaan heittäytyi Otabekia päin. Tämä oli heti ottamassa hänet vastaan käsivarsiensa syleilyyn.

”Voi Yurochka.” Otabekin ääni oli rauhoittava, rakastava ja hellä. Hän piteli Yuria pehmeän varmaotteisesti tämän selkää samalla silitellen. Varovasti hän pakotti Yurin nostamaan päänsä hänen rinnuksiltaan ja painoi heidän huulensa yhteen. Yuri oli rauhoittunut hieman mutta itki yhä, ja Otabek pyyhki jokaisen niistä rakkauden kyyneleistä pois tämän kasvoilta sormiaan ja huuliaan käyttäen.

”Olet minulle niin kovin rakas”, Otabek sanoi sitten samalla sivellen peukalollaan Yurin poskea. Yurilta ei jäänyt huomaamatta, miten selvän liikuttunut tämä oli äskeisestä, niistä kaikista sanoista. Hymy tämän kasvoilla oli edelleen niin kaunis ja hellä, ja sen näkeminen sai Yurin niin onnelliseksi, että hänen oli pakko vastata siihen.

”Niin sinäkin minulle”, Yuri vastasi. Hänen äänensä värisi yhä hieman, mutta olo oli kevyt ja jotenkin vapautunut. Mikään ei tuntunut enää estävän häntä sanoittamasta rakkauttaan edes venäjäksi.

”No se kyllä tuli kuultua, oikein monellakin kielellä”, Otabek hymähti hellästi ja tiukensi halausotettaan Yurista. ”Eikö pelkkä venäjä riittänyt?”

”Eipä tainnut ei”, Yuri naurahti painaen kasvojaan Otabekin kaulaan. ”Olet minulle niin tärkeä. Onneksi olet minun.”

”Sitä samaa.”

Vesi kattilassa oli alkanut jo kuplia iloisesti, mutta Otabek ei ollutkaan enää heti valmiina nakkaamaan kananmunia siihen kiehumaan. Sitä ennen hänen olisi ehdottomasti saatava halata rakasta Yuriaan vielä hetki jos toinenkin.




A/N: Rakkaudentunnustukset löytyi tästä ficistä seuraavilla kielillä (ja tässä järjestyksessä): Bulgaria, bretoni, liettua, turkki, kreikka, romania, afrikaans, suomi, swahili, korea, espanja, tanska, japani, kazakki ja venäjä. Tietenkin vikana tämän parin kohdalla ne kaikkein tärkeimmät kielet ♥ Apunani käytin Wiktionaryn fraasikäännöksiä.
« Viimeksi muokattu: 03.11.2020 16:35:38 kirjoittanut Larjus »
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 712
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Voi sentään, miten söpöä. <3 Olen ihan samaa mieltä haasteen kanssa, että kyllä rakkautta kaikissa muodoissaan pitäisi sanoittaa paljon enemmän ja useammin. Ja silti se on etenkin suomeksi aika vaikeaa. Eikä näköjään venäjäksi paljon sen helpompaa. ;) Mutta sitten kun toinen vakavissaan yrittää, niin tekee sen tosissaan ja kunnolla!

Lainaus
”Olet minulle niin kovin rakas”, Otabek sanoi sitten samalla sivellen peukalollaan Yurin poskea. Yurilta ei jäänyt huomaamatta, miten selvän liikuttunut tämä oli äskeisestä, niistä kaikista sanoista. Hymy tämän kasvoilla oli edelleen niin kaunis ja hellä, ja sen näkeminen sai Yurin niin onnelliseksi, että hänen oli pakko vastata siihen.

”Niin sinäkin minulle”, Yuri vastasi. Hänen äänensä värisi yhä hieman, mutta olo oli kevyt ja jotenkin vapautunut. Mikään ei tuntunut enää estävän häntä sanoittamasta rakkauttaan edes venäjäksi.

”No se kyllä tuli kuultua, oikein monellakin kielellä”, Otabek hymähti hellästi ja tiukensi halausotettaan Yurista. ”Eikö pelkkä venäjä riittänyt?”

”Eipä tainnut ei”, Yuri naurahti painaen kasvojaan Otabekin kaulaan. ”Olet minulle niin tärkeä. Onneksi olet minun.”
Kyllä se kannattaa kertoa, jos toinen on tärkeä. <3 Tosi tosi söpöä.

Ps. Inspiraatiokappaleesi oli varhaislapsuuden suosikkini. Kerjäsin aina tätiäni soittamaan sen minulle levyltä ja hartaana sitten kuuntelin, tätä nimenomaista versiota siis. En tiedä, mikä juuri siinä kappaleessa niin kolahti, koska oli meillä kotonakin levysoitin ja en ollut siitä kovin kiinnostunut. ;D Mutta tästä kyseisestä kappaleesta tykkäsin ihan erikseen, ja halusin kuulla pelkästään sen kyseiseltä levyltä. En edes muista, milloin olen kuunnellut tuon viimeksi, joten piti laittaa itsekin se soimaan taustalle. ;D Ai kamala, en edes muistanutkaan tuota taustabiittiä. Mutta täydet nostalgiapisteet se kyllä saa. <3

Kiitos tästä tunnelmapalasta! <3

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 092
  • Kurlun murlun
Voooooi. :3

Rakentava aloitus, jep. Mutta kyllä, palanen Otayuri-fluffia oli mainiota eilisiltaan ja luin tämän tässä äsken vielä uusin silmin. Ei se helppoa ole sanoittaa tärkeitä tunteita, etenkin kun aiemmin oli mahdollista niin sanotusti piiloutua puhelimen ja netin taakse. Sellaista on hankalampi tehdä saman katon alla asuessa. Tai no olisihan se helppoa mutta myös äärimmäisen epäkypsää. :D

Jotenkin vähän hykerrytti tuo ajatus, että olisivat puhuneet ihan konkreettisesti suomea tekstissä. xD Yuri olisi sitten saanut pitää luennon aiheesta, että joo, tuollainen outo ja kylmä naapurimaa tuossa vasemmalla. Monikielisyys oli hauska ulottuvuus!

Lainaan puoliksi saman pätkän kuin Fiorella ja kiinnitän huomioni yhteen kohtaan:

Lainaus
”Olet minulle niin kovin rakas”, Otabek sanoi sitten samalla sivellen peukalollaan Yurin poskea. Yurilta ei jäänyt huomaamatta, miten selvän liikuttunut tämä oli äskeisestä, niistä kaikista sanoista. Hymy tämän kasvoilla oli edelleen niin kaunis ja hellä, ja sen näkeminen sai Yurin niin onnelliseksi, että hänen oli pakko vastata siihen.

”Niin sinäkin minulle”, Yuri vastasi. Hänen äänensä värisi yhä hieman, mutta olo oli kevyt ja jotenkin vapautunut.
Tämä oli mielenkiintoinen sanavalinta, koska taitaa olla Bekalle tunteiden sanoittaminen yhtä lailla hankalaa, hmm! Mielestäni siinä on sävyeroa, muotoileeko asian "minä rakastan sinua" vai "olet minulle rakas", mikä taas on kiehtovaa, koska sama asia, mutta eri tavalla kuitenkin. Tyyliin minä voin todeta, että "oppilaani ovat minulle rakkaita", mutta "rakastan oppilaitani" ei saavuta yhtä kasuaalia sävyä. :D Mutta Beka nyt on muutenkin sen verran juro jörö, että tuokin on hänen suustaan jo paljon! <3

- Mai

PS: Tuo englannin I love you on kyllä niin jotenkin pökkelö ja helposti huulilta irtoava. Ehkä siksi kun sitä ns. näkee kaikkialla? ???
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Fiorella: Jotain söpöä halusinkin kirjoittaa, ja selvästikin onnistuin ♥ Rakkauden sanoittaminen on todellakin arvokasta ja tärkeää, vaikkei se helppoa aina olisikaan. Suomeksi ne on voimakkaita sanoja, eikä niitä Venäjälläkään jaella ihan tosta vain :D Kyseessä on siis iso asia Yurille, kun hänellä nyt on muutenkin haasteita osoittaa sanallisesti ajatuksiaan ja tunteitaan. Mutta niitä onkin sitten uhmattava oikein kunnolla oman rakkaansa tähden :3 Ja hyvä niin, koska vaikka Otabek tietääkin, mitä Yuri tuntee, kyllähän se aina lämmittää mieltä ja ilahduttaa, kun saa kuulla ne sanat toisen suusta (etenkin kun tietää, miten iso asia se on Yurille). Ehdottomasti sit kun se suu avataan, niin se tehdään oikein kunnolla! ♥

Tuo Words on kyllä ihana laulu. En ollut kuunnellut sitä moneen vuoteen, mutta jotenkin se putkahti mieleeni tätä ficiä suunnitellessa. Aiheeltaan kyllä täydellinen tätä ficiä varten, ja on se hyvä biisi muutenkin! Jotenkin niin viattoman suloinen. Ja nostalginen todellakin. Ja hauska kuulla, että tässä minua inspiroi sattumoisin juuri sellainen biisi, joka on sinulle ollut lapsuudessa erittäin tärkeä ^^

Kiitokset ihanasta kommentistasi!


Maissinaksu: Oli just täydellinen aloitus, koska fiilikseni näistä kahdesta tälleen arkisesti söpöilemässä on juurikin "Voooooi. :3" :D Tunteiden sanoittaminen suoraan vastaanottajalle, ilman mahdollisuutta piiloutua puhelimen ja netin taakse, on todellakin haastavaa. Rakkauden alkuhuumassa (vieläpä ensirakkauden ja keskellä pahinta teini-ikää) se vielä onnistuu, mutta sitten kun suhde on vakiintunut, niin jotenkin se yhtäkkiä muuttuukin melkeinpä mahdottomaksi tehtäväksi. Vaikka

Sen jälkeen kun sain tuon idean, että hei, mähän voin saada venäjää keskenään puhuvien hahmojen välille rakkauden tunnustuksen myös suomeksi, niin pakkohan se oli ujuttaa mukaan XD Vaikka Kaarne sitten sanoikin, että ei niiden canonisti tarvitse puhua suomea toisilleen.
Musta kyllä tuntuu, että Bekan mielenkiinto herää enempi siinä kohtaa, kun hän tajuaa, että Yura tunnusti rakkautensa hänelle bretoniksi ja swahiliksi :D suomi ei ole ihan niin eksoottista, onhan se ihan siinä naapurissa (tää fici kun on mun mielessä niitä, joissa asutaan yhdessä Pietarissa, niin ei siitä ole pitkä matka outoon ja kylmään naapurimaahan :D)

Lainaus
Tämä oli mielenkiintoinen sanavalinta, koska taitaa olla Bekalle tunteiden sanoittaminen yhtä lailla hankalaa, hmm!
Ja kuten ehdin jo sulle viestissä laittaakin, niin AAAaaaaa sä tajusit!! Sun kommenttiessa lukiessakin vaan hihkuin semmosella hyvin oudolla, käheällä äänellä läppärilleni, että "Mai tajusi, Mai tajusi!" Ja kuten myös totesin, mä vähän niin kuin toivoin ja oletinkin, että sä ehkä osaisit kiinnittää tähän huomiota ja tajuta, että kyseessä on ihan tarkoituksellinen valinta :D Vaikka Otabek ei olekaan Yurin veroinen tuossa "tunteiden sanoittaminen on vaikeaa rip" -meiningissä, niin ei hänenkään suusta kaikkea kovin helposti kuulla. "Rakastan sinua" ei luonnistu häneltäkään tosta vain, se on jotain niin voimakasta. "Olet minulle rakas" on jotenkin sävyltään kasuaalimpi, ja siksikin sen sanominen on helpompaa. Merkitykseltään se ei kuitenkaan ole yhtään sen kevyempi tai vähättele Bekan tunteita. Hänen rakkautensa Yuria kohtaan on tasapuolisen vahva riippumatta siitä, sanooko hän "rakastan sinua" tai "olet minulle rakas". Toinen on vain helpompi saada kakistettua ulos toisen kuultavaksi! Beka on tosiaan vähän juro jörö (ja ihan perkeleen suloinen just senkin takia), mutta musta kyl tuntuu, että hän on sisimmältään Yuria pehmompi :3c Vaikka toisilleen he molemmat osaavatkin olla niin pehmosia ja tarvittaessa vähän imeliäkin ^^ Oikee rakkauden multihuipentuma (mitäpä muutakaan minun näppikseni alla 😅)

Äwäwää, kiitos kommentista ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Kommenttikampanjasta päivää!

Nappasin tän kommentoitavaksi, sillä tuo otsikki kuulosti niin ihanalta. Tykkään siitä, kun rakkautta ilmaistaan eri kielillä. ❤️ Fandom ei ole mulle ennestään tuttu, vaikka olenkin siitä kuullut hieman, mutta en antanut sen häiritä.

Voi että, olipas tämä tunteiden täyttämä teksti. On ihan ymmärrettävää, että rakkauden tunnustaminen sanoin voi olla joskus vaikeaa, vaikka tietäisikin tuntevansa niin vahvasti. Ja onhan se tärkeää ilmaista tunteensa. Yurin idea käyttää eri kieliä oli ihana ja kun se lopulta alkoi niitä rakkauden tunnustuksia sanella, sulin täällä ruudun/näytön toisella puolella. Se oli niin hellyyttävää. ❤️ Ehkäpä jatkossa Yurille on helpompaa kertoa rakkaudestaan, vaikka Otabek sen tunteet hyvin tietääkin. Koskaan ei kuitenkaan voi sanoa liikaa rakkaudentäyteisiä sanoja. :)

Tässä tuli hyvin esille Yurin turhautuneisuus ja hellyys ja rakkaus, joka sen ja Otabekin välillä on. Hymyilen täällä niin iloisena, sydän lämpimänä. Kiitos tästä ihanasta, arkisesta fluffyhötöstä ❤️
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 336
  • Lunnikuningatar
Eih.... Kirjoitin kommentin jo kerran ja nyt se katosi. Nooh, uusi yritys!

Tykkäsin tästä, mikä yllätys. :D Aloitan näin varmaan kaikkien tekstiesi kommentoinnin, mutta niin. Tässä oli ehkä sellainen idea, että siitä tykkäsin erityisesti, koska kielet on ♥ ja etenkin eri kielillä leikittely, ah! Oli hauskaa lukea noita Yurin tunnustuksia ja koettaa sieltä tunnistaa kieliä tai arvailla, että mitäköhän ne itselle tuntemattomat mahtaisivat olla. :) Hauskan valikoiman olit kyllä saanut kasaan!

Pidin myös tosi paljon siitä, miten Yuri oli näistä kahdesta se, joka herkistyi tunnustuksia ladellessaan, kun taas Otabek pysyi enemmän tyynenä (vaikka toki vaikutti oikein onnelliselta ja tyytyväiseltä myös). Se tuntuu myös sopivan siihen mielikuvaan näistä hahmoista, jonka olen ficeistäsi saanut. :)

Myös loppu oli tuttua larjuslaatua: tuollainen arkinen pieni asia kuin kananmunien keitto palautti kaikesta romanttisuudesta vähän maan pinnalle ja teki siitä kauniisti osan tavallista elämää. ♥ Hienosti kirjoitettu, taas kerran.

Kiitos tästä. :)


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Felia: Kiva kuulla, että otsikko kuulostaa ihanalta ^^ Mulla nimittäin oli taas vaiheeksi ongelmia keksiä otsikkoa tätä kirjoittaessa, tuo sitten putkahti jostain vähän salakavalasti ja totesin, että kelpaa :D

Sanojen käyttö rakkautensa osoittamiseksi ei ole aina helppoa, ei vaikka tiedostaisikin, ettei turhalle kainostelulle ja epäröinnille ole syytä (ei ole noloa rakastaa ja myös sanoa sitä ääneen). Yurilla on muutenkin hankaluuksia ilmaista itseään sanoin, joten ei ole ihmekään, että oman rakkaudenkin sanoittaminen vaatii työtä. Mutta sen työn hän on valmis tekemään ♥ Onneksi hän keksi vieraiden kielien käyttämisen alkuun, niillä kun saa alkuun juuri sopivasti etäisyyttä niin, että suukin suostuu toimimaan :D Sitten lopuksi voikin vaihtaa omaan äidinkieleen. Vähän kyllä pelkään, että vaikutus kestää vain hetken, eiköhän seuraavana päivänä ole taas yhtä haastavaa sanoa venäjäksi rakastavansa. Mutta onneksi sitä rakkauttaan voi osoittaa niin monella eri tavalla ♥

Lainaus
Tässä tuli hyvin esille Yurin turhautuneisuus ja hellyys ja rakkaus, joka sen ja Otabekin välillä on. Hymyilen täällä niin iloisena, sydän lämpimänä.
On se aina hyvä kuulla, että mun OTP-vuodatuksista tulee hyvin esille hahmojen molemminpuolinen rakkaus (vaikka juuri sillähän mä näissä teksteissäni mässäilen :D). Näiden kirjoittelu saa minutkin aina hymyilemään ja olon lämpöiseksi ja pehmoiseksi, mahtavaa, että se tunne välittyy netin välityksellä myös lukijoille ♥ Kiitos kommentista ♥


Kaarne: Eih, tuo on kyllä ihan kauheaa, että on kirjoittanut kommentin, ja sitten se katoaa! :< Itsellenikin on käynyt sitä joitain kertoja, ja varsinkin pitkien kommenttien kanssa se ottaa päähän... Mutta ihana että jaksoit kirjoittaa uusiksi ^^

Lainaus
Oli hauskaa lukea noita Yurin tunnustuksia ja koettaa sieltä tunnistaa kieliä tai arvailla, että mitäköhän ne itselle tuntemattomat mahtaisivat olla. :) Hauskan valikoiman olit kyllä saanut kasaan!
Kielet on tosiaan ♥, ja musta on kiva ujutella niitä ficeihin. Varsinkin tällaisissa fandomeissa, joissa hahmoilla on eri äidinkielet, niiden käyttö on oikee superjees, vaikka tässä ficissä itsessään Otabekin ja Yurin eri äidinkielet eivät oikeastaan tulleet esille (se kyllä oli ihan tarkoituksellinen juttu, että viimeinen "vieras" kieli, jota Yuri käytti, oli kazakki, ja että hän sen loppuun sanoi vielä Otabekin nimen). Mulla oli hauskaa valita noita fraaseja tähän, halusin mukaan jotain vähän erikoisempaakin kuin perussetin Euroopan ja Aasian isoimpia kieliä, vaikka niitäkin mukana on. Kiva että ne viihdytti myös arvailumuodossa ;D

Lainaus
Myös loppu oli tuttua larjuslaatua: tuollainen arkinen pieni asia kuin kananmunien keitto palautti kaikesta romanttisuudesta vähän maan pinnalle ja teki siitä kauniisti osan tavallista elämää. ♥
Arjen ja romanttisen söpöilyn yhdistely on yksiä mun lempijuttuja, kun kirjoittaa suosikkiparituksista, joten on aina niin ihana kuulla, että tavastani kirjoittaa ja yhdistellä niitä pidetään ♥ Ja että oikein tuttua larjuslaatua... ;___; Äwäwää, kiitos ♥ Kiitos taas kerran oikein paljon!
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 808
Minäpä tulen fanityttöilemään. Olen näitä Yuri!!! on Ice fikkejä täällä on hiukan kurkkinut, mutta vasta nyt tulen kommentoimaan, koska päätin tutustua fandomiin katsomalla ensin koko sarjan netistä. Katsoin just äsken putkeen jaksot 7-10 ja tuossa kympissähän nyt paljastui miten kaikki alkoi Yuri Plisetskyn ja Otabekin välillä. (Kauan sitäkin jaksoa piti odottaa), sillä ajattelin että sarjassa on pakko olla jokin täky tähän. Ja olet toisaalla avannut näistä kahdesta kirjoittaessasi, että tässä eletään muutamia vuosia tuon ensikohtaamisen jälkeen.

Ihana oikeastaan lukea, että on löytynyt ihminen, joka on pehmentänyt Yurin kovin särmäistä olemusta ja luonnetta.  :)
Ja paljon onkin pehmentänyt. Kun on oikein rakastunut niin varmasti haluaa sanoa sen oikein monin sanoin joten tämä eri kielien mukaan otto tässä on oikein hieno idea.

Lainaus
Yuri tunsi äänensä värisevän. Otabek oli nyt selvästi ymmärtänyt, mitä hän oikein yritti, sillä tämän kasvoille oli syttynyt mitä kaunein ja hellin hymy, niin täynnä rakkautta. Ja edelleen tämä antoi hänelle tilaa jatkaa.

On niin kiva lukea tällaisia tunnustuksia oi-kein hi-taaaas-ti ja olla hetkessä. Lukea ja käsittää että Otabek reagoi juuri niin kuin vain tuohon tunteiden ilmaisuun voi vastata.

Lainaus
Otabekin hymy sumentui Yurin näköpiiristä. Hän tajusi alkaneensa itkeä. Hänen äänensä värisi enemmän kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta hän ei voinut lopettaa. Ei ihan vielä. Hän ei ollut valmis.

Niinhän se luistellessakin viedään asiat loppuun, vaikka horjahdus tulisikin. Tässä on vähän samaa. Tämä rakkaudentunnustus viedään nyt loppuun asti vaikka mikä olisi.  :-*

Lainaus
”Olet minulle niin kovin rakas”, Otabek sanoi sitten samalla sivellen peukalollaan Yurin poskea.

Äääää, miten ylisöpöä.

Onko liian "tunkeilevaa" kysyä mistähän se nousee, että paritus on todella monen suosikki? Sinunkin. Onko heistä mahdollisesti fanitaidetta tai sarjan jälkeen perustuvia fikkejä niin paljon, että se on vain lyönyt läpi. Tätä tässä pohdin tässä vaiheessa kun sarja on minulta vielä kesken ja fanitaidetta olen tönkinyt vasta vähän. P.S. Sarja on muuten älyttömän koukuttava. Se tuli mulle uniinkin.

Mahtavaa että kirjoittelet tästä fandomista. Nyt ymmärrän sen oikein hyvin. Joskus jokin vain kertakaikkiaan kalahtaa takaraivoon.  :)

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Fairy tale: Tervetuloa fanityttöilemään :D Yurin ja Otabekin ystävystymistä sai tosiaan odottaa pitkään (kun ottaa huomioon, miten lyhyt sarja kyseessä), mutta voin vielä näin vuosiakin myöhemmin todeta, että onneksi tuli :D Tässä tosiaan eletään jokunen vuosi sarjan tapahtumien jälkeen, koska arkihömppä ja -söpöily onnistuu ainakin minulta parhaiten silloin, kun asutaan saman katon alla :3 Siksi mun Otayureista suurin osa on sellaisia (vaikka välillä se etäsuhdekipuilukin on ihan kivaa vaikkakin sieluariipivää kirjoittaa).

En tavallaan osaa sanoa, miksi Otayuri on niin suosittu paritus (suosituin heti Viktuurin jälkeen, ja sitähän ei voi kukaan päihittää :D), mutta sitten tavallaan osaan. Itse aloin shipata heitä kahta jo silloin animen ilmestymisen aikoihin, kun tosiaan seurasin sitä julkaisutahtiin, ja olin heti 10-jakson myötä, et joo, kyl nää kaks kuuluu yhteen :D Ja selvästikin tosi moni muu oli sitä mieltä kans, koska sen jakson jälkeen fanitaidetta ja ficejä alkoi syntyä ihan mielettömällä tahdilla (vaikka toki jonkin verran heitä shipattiin jo ennenkin, mutta sen jakson myötä tosiaan kaikki muuttui). Ja faneja on edelleen paljon.

Jos nyt jotain perusteluja kaivaisin, niin ainakin nämä: Yuri on yksi sarjan päähenkilöitä (ja yleensähän päähenkilöt on just niitä, joille fandom löytää shipit etsimättäkin), ja Otabek on niitä harvoja, joiden kanssa hän tulee toimeen - Otabekin seurassa Yuri on kuin kokonaan uusi ihminen, se ero on mieletön. Animen jälkeen on myös julkaistu Welcome to the Madness -lyhäri (Yurin luisteluesitys, jossa on Otayuri-vibat) ja sitä edeltävä lyhyt manga, jotka syventävät heidän suhdettaan (WTTM on Otayuri-faneille iso juttu :D). Heistä on myös paljon fanityttöjen mielikuvitusta palvelevaa virallista arttia. Lisäksi joko Kubo-sensein tai Yamamoto-sensein (en tähän hätään muista kumman, mut veikkasin enempi Kuboa) kertoman mukaan Otabek on käytännössä luotu Yuria varten. Hän on Kazakstanista, koska siellä puhutaan paljon venäjää (jolloin hänen on helpompi kommunikoida Yurin kanssa), ja hänellä on harrastuksia/piirteitä, joita Yuri pitää coolina ja ihailee (kuten moottoripyöräily ja DJ-harrastus). Ja vastaavasti Yurissa on paljon piirteitä, mitä Otabek pitää arvossaan. Moni on myös analysoinut sitä heidän kohtaamistaan huolella, että Otabekilla oli selvästi suunnitelmissa lähestyä Yuria ja niin pois päin (se on aika merkittävä juttu senkin takia, että hän juuri aiemmin torjui JJ:n kutsun ja muutenkin hänestä on kerrottu, ettei hän välitä viettää aikaa muiden luistelijoiden seurassa - ja sitten hän ottaa ja tarjoaa ystävyyttään Yurille pelastettuaan tämän ensin fanien kynsistä). Ja siis, jätkä on selvästi muistanut Yurin ja sen silmät viisi vuotta, that's gotta mean something! ;D

Ja nyt kun oon saanut avautua Otayurista noin canonpohjalta, voidaan siirtyäkin tähän ficiin :D

Asiat todellakin viedään loppuun, kun on aloitettu! Yuri on niin sisukas tyyppi, eikä täysi luovuttaminen sovi hänelle sitten lainkaan. Siksi hän halusikin löytää jonkin tavan, jolla onnistua, ei suostu lopettamaan ilman. Ja itse asiassa ei kyllä sen jälkeenkään, koska kuten Yuri itsekin tuumii, aina on hyvä hetki rakastaa Otabekia ja myös sanoa se ääneen! Vaikka sen toteuttaminen ei aina niin helppoa olekaan. Rakkauden sanaton osoittaminen on hänelle luontevampaa, mutta kyllä sitä joskus haluaa käyttää myös niitä sanoja.

Lainaus
On niin kiva lukea tällaisia tunnustuksia oi-kein hi-taaaas-ti ja olla hetkessä. Lukea ja käsittää että Otabek reagoi juuri niin kuin vain tuohon tunteiden ilmaisuun voi vastata.
Kun se rakkaudentunnustus ääneen on tässä se pointti, niin pakkohan siihen oli vähän pysähtyä :3 Halusin ehdottomasti Otabekin reaktiota mukaan, kun hän tajuaa, mitä hittoa Yuri oikein yrittää. Onhan se hänellekin tärkeä ja ainutlaatuinen hetki, kun Yuri oikein tulee luokse vain ja ainoastaan sanoakseen, että rakastaa ♥ Ja mun mielestä olis ollut vähän tönkköä vain latoa peräkanaa kaikki erikieliset tunnustukset, pakko sitä oli vähän pätkiä. Ja wäää, todellakin ylisöpöä, koska oikein höttöinen fluffy ja sen kirjoittaminen on kuin sielunhoitoa 8)

Lainaus
Mahtavaa että kirjoittelet tästä fandomista. Nyt ymmärrän sen oikein hyvin. Joskus jokin vain kertakaikkiaan kalahtaa takaraivoon.  :)
Awww, kiitos ♥ On se itsestäkin niin ihanaa kun on jotain, mikä oikein kunnolla inspaa (vähän reilu 30 ficiä näistä reilussa vuodessa, ja toinen mokoma ideoituna/kesken ;D tai muuten vain koneella hautumassa), pakkohan siitä on ottaa ilo irti! En edes muista, milloin olisi jokin inspiroinut ja motivoinut kirjoittamaan näinkin paljon, ideat ei oikeesti lopu kesken. Ja sekin on ihan jännä, ettei kyseessä edes ole mikään "uusi löytö" ja tuore obsessio, kun ennen sen ekan Otayurini kirjoittamista olin ehtinyt jo rakastaa tätä paritusta sen kolmisen vuotta ;D (Ehkä jos 2016-2017 olisi ollut henkisesti helpompaa, olisin saanut kirjoitettua jotain jo silloin...) Mut niinhän se välillä on, ja on mulla paljonkin sarjoja/parituksia, joita rakastan ja fanitan, mutta ei ole tullut kirjoiteltua mitään 🤔 Ja välillä sitä löytää niistä vanhoista rakkauksistakin jonkin uuden "valon".

Kiitos huimasti kommentistasi ♥ Ihana kuulla, että söpöys on välittynyt ^^ (Ja aina kiva, kun lisää porukkaa eksyy tämän sarjan pariin. Täällä kärvistellään luvattua leffaa/mahdollista kakkoskautta odotellessa :D)
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 878
  • rakastettu
Kommenttiarpajaisista hei. o/ Olin jo unohtanut tämän koko animen olemassaolon, vaikka fanityttöilin sille aikanaan into piukeana kun se tuli. Damn, kiva että löysin fandomin uudestaan. Ja siis AAAAAH MITÄ TÄMÄ TEKEE MUN SYDÄMELLE et nyt anna mulle mitään uutta shippiä mitä rakast- okei, annoit jo, ei voi mitään. Noh, onneksi minulla on ehtymätön varasto rakkautta fiktiivisiä hahmoja kohtaan! Ja miksi ei oikeitakin. Kuvailun arkiromantiikka sykähdytti yksinkertaisella kauneudellaan, ja nyt tuli sitten tiedettyä venäjäksikin miten sanotaan minä rakastan sinua. Olen aiemmin tiennyt vain enkuksi, ruotsiksi, ranskaksi, italiaksi, latinaksi, norjaksi, eestiksi ja nyt venäjäksi. Ahh, se on niin kaunis kieli mitä voisin kuunnella aina vain, mutta harmikseni en ole niin hyvä oppimaan uusia kieliä (muuten yrittäisin haltiakielen ja latinan lisäksi opetella venäjää.) Mutta joo, papatan turhia.

Kiitos tästä makupalasta, taidanpa mennä stalkkaamaan, että paljonko sinulta löytyy lisää tällaista. Hope so. Kiitos. <3

-Ansa


kirjoittelen runoja ja tunnelmoin

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Siis Finissä on enemmän YOI:n nähneitä kuin oon luullutkaan :D Mut en pane pahakseni, jos sen myötä saa näin ihania kommentteja! Otayuri on ihan parasta, sille on syytäkin löytyä rakkautta ;D Arkiromantiikka on mun heikkous, joten oon aina superiloinen kun onnistun sitä kirjoittamaan niin että muutkin tykkää :3 Tästä tosiaan oppi venäjäksi kertomaan rakkaudestaan, ja aika monella muullakin kielellä :D Ficeistä voi oppia vaikka mitä uutta! Venäjä on kyllä kaunis kieli, haaveilen että joskus oppisin sitä itsekin.

Lainaus
Kiitos tästä makupalasta, taidanpa mennä stalkkaamaan, että paljonko sinulta löytyy lisää tällaista. Hope so.
Ehkä stalkkireissusi myötä huomasit, että tällaista settiä löytyy kyllä lisää :D Ja lisää on luvassa edelleen, jahka saan ideoitani kirjoitettua...

Kiitos kommentistasi, Ansa! ^^
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 336
  • Lunnikuningatar
Hei Larjus! ❤️ Mää tulin ny vaan sanomaan, että oon lukenut tässä viimeisen parin päivän aikana lohduksi suruuni näitä sun tuttuja ja turvallisia OtaYureja, ja niiden kotoisuus ja arkisuus ja inhimillisyys on ollut aivan täydellistä lääkettä melankoliaan ja synkempiin hetkiin. Tää on edelleen yksi mun lemppari OtaYureista, ja vaikka oon nyt lukenut muutaman itselleni uudenkin, ei ole voimia kommentoida niitä koherentisti - mutta lupaan palata asiaan kyllä, jahka energiaa on. ❤️ Halusin vaan tulla kertomaan, että tää on edelleen hyvä, sun slice of lifet on parhautta, ja hihkun aina innosta kun tulee uusi OtaYuri.  ;D

Ei mulla muuta, hyvää yötä ja kiitos!


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Voi Kaarne 😭😭😭 Ääää, en ehkä kestä! Näiden Otayurien kirjoittaminen on mulle itsellenikin aikamoista lohtua ja iloa, ja minäkin luen juuri näitä omiani välillä piristykseksi, ja siis voi äääää oon niin otettu, että niin tekee joku muukin ♥ Tavoittelenkin näihin aina sellaista lämmintä, kotoista ja turvallista tunnelmaa, en vain hahmoille vaan itsellenikin (ja sitä kautta myös lukijoille).

Lainaus
mutta lupaan palata asiaan kyllä, jahka energiaa on. ❤️ Halusin vaan tulla kertomaan, että tää on edelleen hyvä, sun slice of lifet on parhautta, ja hihkun aina innosta kun tulee uusi OtaYuri.  ;D
Odotan niitä hetkiä lämmöllä ja ilolla (*´ω`*) Minua ilahduttaa suuresti muutamakin sananen ilman mitään ihmeellistä sisältöä. Ja on ihana aina kuulla, että joku innostuu OTP-avautumisistani ficeistäni. Ja itse asiassa tässä parhaillaan olen kirjoittelemassa valmiiksi yhtä uutta Otayuria (mut oli pakko keskeyttää ku huomasin sun kommentoineen), ja voit toivottavasti uskoa, miten paljon kommenttisi lisäsi motivaatiotani jatkaa ♥ Vaikka toki kirjoittaisin sen muutenkin (koska olen heikko fanityttö), mutta onhan se aina ekstraihanaa tehdä rakastamaansa asiaa, kun tietää, että sitä lopputulosta arvostaa joku muukin :3

Kiitokset kauniista kommentistasi ♥ Toivottavasti Otayurini ilahduttavat sinua jatkossakin (tämä, jota työstän parhaillaan, on piakkoin julkaisukunnossa, joten kohta on lisää luettavaa luvassa :3).
« Viimeksi muokattu: 04.04.2021 22:50:10 kirjoittanut Larjus »
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中