Kirjoittaja Aihe: The Good Place: Jacksonvilleläistä pokeria (S, Jason, Chidi, Eleanor & Tahani, oneshot)  (Luettu 5303 kertaa)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Jacksonvilleläistä pokeria
Author: Larjus
Chapters: Oneshot
Fandom: The Good Place
Characters: Chidi Anagonye, Eleanor Shellstrop, Jason Mendoza, Tahani Al-Jamil
Genre: Dialogivoittoinen hölmöily
Rating: S
Disclaimer: Sarjan on alkujaan luonut Michael Schur, enkä omista siihen minkäänlaisia oikeuksia. Olen vain tämän tarinan kirjoittanut, enkä ole siitäkään hyvästä saanut rahaa tai mitään muutakaan (koska let’s face it, kuka nyt tällaisesta maksais :D).
Summary: Jason opettaa muille, miten pelataan Jacksonville-pokeria.

A/N: En tiedä tarkkaan, mistä tämä idea oikein lähti (mutta Jasonin Chidille opettama biljardi antoi alkusysäyksen). Tämän kirjoittaminen oli aika lailla yhden illan maraton, ilman mitään sen kummempaa ajattelua. Älyvapaata raapustelua, ja sen näkee hahmojen käytöksestäkin lol. Joskus on tosin kiva kirjoittaa ficejä, joissa ei ole mitään järkeä. Ja pääsinpähän samalla korkkaamaan uuden fandomin!

Neljän hahmon pyörittely yhteisessä dialogissa oli rankkaa, etenkin kun yhdellä on vähän väkisin ”päärooli”, sen takia osa oli vähän niin kuin pakko hiljentää hetkittäin :D Tästä kyllä tuli huomattavasti pidempi kuin ajattelin, oletin jotain muutaman sadan sanan ficlettiä, en yli tuhatsanaista oneshottia! Se oli ihan kiva yllätys. (Ja tätäkin olisin periaatteessa voinut jatkaa mutta totesin, että tämä riittää tältä erää.)

Tarinassa mainitut muut henkilöt ovat kaikki tunnettuja ammattipokerinpelaajia.

Osallistuu haasteeseen Multifandom IV.



Jacksonvilleläistä pokeria


Tuskin koskaan tulee niin tylsää hetkeä, että suostuu aikaa tappaakseen tekemään mitä Jason ehdottaa, mutta elämä on oikkuja täynnä. Mitään ei voi koskaan täydellä varmuudella ennustaa, ja niinpä Eleanor, Chidi ja Tahani löytävätkin itsensä pöydän äärestä, koska Jason on luvannut opettaa heille uuden pelin. Tämä pitelee paksua korttipakkaa kädessään.

”Jacksonville-pokeri”, Jason aloittaa, ”on hieno peli. Mutta valitettavasti sitä ei taideta juuri muualla pelata.”

”Mikä sääli”, Tahani toteaa niin hiljaa, että sitä tuskin kuulee.

Jason alkaa tottuneesti sekoittaa kortteja käsissään. Chidi katsoo häntä hieman epäillen.

”Pelataanko tätä niin kuin Jacksonville-biljardia?” hän kysyy muistaen turhankin hyvin sen kerran, kun Jason sitä hänelle opetti. Ilman aikaeroväsymystä se ei enää tunnu yhtään järkevältä peliltä.

”Mitä, ei tietenkään!” Jason huudahtaa. ”Tässä on aivan omat sääntönsä.”

”Mutta eihän siinä biljardissa edes ollut sääntöjä!”

”Niinpä”, Jason myöntää ja nostaa etusormensa pystyyn, ”ja siksipä Jacksonville-pokerissa säännöt ovatkin erilaiset.”

”Älä vain ala urputtaa, Chidi”, Eleanor pyytää. ”Eihän tässä olla päästy edes aloittamaan!” Hän on halukas oppimaan tämän pokerin, vaikka onhan se taatusti turhan pliisua ilman rahasta pelaamista, shottien ottamista tai vaatteiden riisumista. Toisaalta Jasonin tuntien nekin saattavat sisältyä sääntöihin – ne, ja kenties jotain aivan pähkähullua.

”Mutta olihan se biljardi aivan älytöntä. Jokainen sai keksiä omat pisteensä, ja – ”

”Ja Jason juuri sanoi, että Jacksonville-pokerin säännöt ovat erilaiset”, Eleanor jatkaa Chidin puolesta. ”Anna hänen siis kertoa ne.”

Chidi ei tee enää vastarintaa; onhan hänenkin myönnettävä, että Eleanor on oikeassa. Jason alkaa levittää kortteja pöydälle. Kaikki katsovat niiden mustapunaisia selkäpuolia kummissaan.

”Mutta Jason”, Tahani aloittaa. ”Eiväthän nuo ole pelikortteja.”

”Ovat ne”, Jason vastaa jatkaen korttien levittelyä.

”Uno-kortteja!” Eleanor huudahtaa.

”Onko Jacksonville-pokeri Unoa?” Chidi kysyy ihmeissään.

”Ei tietenkään ole”, Jason naurahtaa ja pudistaa päätään. ”Mutta sitä voi pelata niillä. Tai oikeastaan millä vain korteilla. Donkey Dougkin opetti sen minulle käyttäen postikortteja, jotka oli ottanut lainaksi lähikioskilta.”

”Tämä on siis aivan kuin se biljardi”, Chidi toteaa, ja hänen tekee mieli joko huutaa tai vaihtoehtoisesti nousta pöydästä ja keksiä mitä tahansa muuta tekemistä kuin pelin, jota voi pelata myös varastetuilla postikorteilla.

”Chidi, jumaliste, minä sanoin jo sinulle – ”, Eleanor sähähtää. Chidi nostaa kätensä ilmaan.

”Okei, okei, minä olen hiljaa ja kuuntelen, kun Jason kertoo säännöt.”

Kun pöytä on levitetty täyteen Uno-kortteja, Jason tarttuu niistä yhteen.

”No niin, nyt jokainen ottaa itselleen pelikorttinsa”, hän ohjeistaa.

”Kuinka monta?” Eleanor kysyy. Hän on valmis pelaamaan.

”Jokainen saa päättää it– tai siis, kahdeksan”, Jason sanoo korjaten itseään kesken lauseen huomattuaan Chidin ilmeen.

Eleanor, Chidi ja Tahani ottavat kukin itselleen kahdeksan korttia. Jason on ehtinyt nostaa vasta yhden kortin, sillä hän laittaa kaikki muut takaisin aina nähtyään, mitä ne ovat.

”Saako noin tehdä?” Eleanor kysyy ja innostuu, kun Jason nyökkää. Hänellä ei tosin ole aavistustakaan, millaiset kortit olisivat voittamisen kannalta parhaat, mutta siitä huolimatta hän alkaa valita korttejaan uudestaan.

Chidi näyttää taas siltä kuin haluaisi huutaa kovaan ääneen, ja Tahanikin huokaisee pelin jo alkaneen älyttömyyden takia. Hän ja Chidi vilkaisevat toisiaan, kun Jason ja Eleanor kurkkivat vuorotellen suunnilleen jokaisen kortin läpi. Lopulta hekin ovat valintansa tehneet, ja Jason kasaa muut kortit yhteen pinoon.

”No niin, nyt aloitetaan!” hän julisti.

”Miten?” Tahani kysyi. ”Miten tämä aloitetaan?”

”Osaatteko pelata Texas Hold’emia?” Jason kysyy. Eleanor nyökkää välittömästi, mutta Tahani ja Chidi näyttävät epäröivän. ”No, ei haittaa, sillä tätä ei pelata sillä tavalla.” Muiden älähtävät epäuskoisesti kuin yhdestä suusta.

”Joten miten tätä sitten pelataan?” Chidi kysyy ja pinnistelee, ettei pudota kortteja kädestään pöydälle ja kävele pois.

Jason näyttää miettivän tarkkaan. ”Jokainen vaihtaa vuorotellen yhden korttinsa pakassa olevaan.”

”Saako sen vaihtaa uuteen, jos ensimmäinen ei miellytä?”

”Ei tällä kertaa”, Jason sanoo. ”Mutta minä aloitan, koska olen Jacksonvillestä.”

Perustelu tuntuu oudolta, mutta kukaan ei sano vastaan. Jason laskee yhden korttinsa pöydälle kuvapuoli alaspäin ja ottaa pakasta sen tilalle uuden. Vuoro siirtyy Eleanoriin, joka tekee samoin. Seuraavaksi on vuorossa Tahani, joka katsoo korttejaan kulmat kurtussa.

”Minä en nyt oikein ymmärrä”, hän sanoo. ”Mikä kortti minun kannattaa vaihtaa? Mitä minä yritän tavoitella?”

”Mahdollisimman hyvää kättä. Parasta”, Jason neuvoo.

”Mutta mikä on paras käsi?”

”Se, minkä haluat olevan paras, tietenkin!”

Tahani on jo tyystin pudonnut pelin olemattomien ja samaan aikaan hyvin monimutkaisten sääntöjen kyydistä. Hän vaihtaa sattumanvaraisesti yhden korttinsa toiseen, ja vuoro siirtyy Chidiin.

Vuoro myös jää jumiin Chidin kohdalle pitkäksi aikaa. Hän puntaroi jokaisen korttinsa kohdalla kauan, epäröi valintaa. Eleanor hoputtaa häntä turhautuneena, mutta Jason tyynnyttelee tätä ja sanoo, että onhan kyseessä tärkeä päätös. Tahani kaivaa esiin taskupeilin ja keskittyy korjailemaan jo täydellistä silmämeikkiään ja muuten vain ihailemaan heijastustaan.

”Chidi, hitto vieköön, valitse nyt jokin kortti!” Eleanor melkein huutaa. ”Jasonhan sanoi, että sinä saat päättää, mikä on paras ja mikä huonoin!”

Mutta sehän juuri onkin Chidin haasteena. ”En minä voi noin vain arvottaa näitä kortteja”, hän protestoi. ”Niillä kaikilla on oma roolinsa, mikä minä olen sanomaan, mikä niistä on huonoin, minkä pitää lähteä!”

”No anna kun minä autan!” Eleanor tokaisee ja kurottautuu pöydän yli tavoittelemaan Chidin kortteja.

”Ei kai hän noin saa tehdä?” Chidi kysyy ja yrittää pitää korttinsa mahdollisimman kaukana Eleanorista.

”Saa, jos hän haluaa”, Jason vastaa välittömästi.

”Mitä jos minä vain jätän vuoron välistä?” Chidi ehdottaa yhä Eleanoria vältellen.

”Jos sillä päästään viimein jatkamaan niin kyllä, minä anna luvan!” tämä kivahtaa. ”Samalla voitkin jättää vaikka kaikki vuorosi väliin.”

”Käyhän se”, Jason tuumaa tyynesti. ”Ei kortteja ole pakko vaihtaa, jos on tyytyväinen sen hetkiseen käteensä.”

”Eli minä voitin vai?” Chidi kysyy.

”Et.”

”Mutta sinähän sanoit aiemmin, että jokainen saa päättää, mikä on se paras mahdollinen käsi, ja jos minä olen jo tähän käteen tyytyväinen niin – ”

”Ensimmäisellä kierroksella ei voi voittaa”, Jason sanoo nopeasti.

”Sehän olisikin tyhmää, että peli loppuu siihen kun Chidi ei raaski luopua korteistaan”, Eleanor huokaa. ”Ja miten voit sitä paitsi sanoa, että sinulla on paras käsi! Vähättelet nyt täysin tässä minun korttejani edes näkemättä niitä, vai?”

”En tietenkään, Eleanor, minä…”

”Chidi tulee niin häviämään tämän”, Eleanor toteaa leveä, voitonriemuinen virne kasvoillaan. Chidi näyttää melkein hätääntyneeltä hänen vastalauseensa myötä, ja se jos mikä huvittaa häntä.

”Ehkä”, Jason sanoo. ”Minusta tuntuu, että sinä tulet voittamaan tämän, Eleanor. Osaat tämän todella hyvin.”

”Lukiossakin voitin aina kaikkien rahat pokerissa”, tämä vastaa. ”Tosin se johtui varmaan siitä, että huijasin.”

Toinen kierros alkaa. Jason kurottautuu nappaamaan yhden kortin mutta ei pakasta vaan Eleanorin kädestä.

”Hei, mitä sinä teet!” Eleanor protestoi. ”Et saa viedä korttejani!”

”Enkö?”

”Et! Vai saatko muka?” hän kysyy sitten, itsekin epävarmana siitä, onko tässä pelissä kaikki sittenkin sallittua.

”Okei, ei sitten”, Jason toteaa tyynesti ja palauttaa kortin Eleanorille. ”Minähän sanoin, hän osaa tämän hyvin. Pelottavan hyvin”, hän ojentautuu kuiskaamaan toisella puolellaan istuvalle Chidille. Tämä pudistaa päätään ja kysyy itseltään ainakin sadannen kerran, miksi suostuikaan tulemaan mukaan peliin, joka on lähtöisin Jasonin kotikaupungista. Sen pitäisi olla jo selvä varoitusmerkki.

Jason laskee taas yhden korteistaan pöydälle, mutta sen sijaan, että hän ottaisi pakasta yhden uuden tilalle, hän vetääkin koko pakan itselleen.

”No niin, minä voitin!” hän ilmoittaa kaikille kovaan ääneen.

”Miten niin muka voitit!” Eleanor sähähtää. ”Et voi! Minun piti voittaa, itsekin sanoit niin!”

”Minä sain täyskäden”, Jason puolustautuu. ”Katso vaikka itse, käteni on ihan täynnä näitä kortteja. Selvä voitto!”

Eleanor heittää omat korttinsa pöydälle ja alkaa repiä pakkaa Jasonin käsistä.

”Sen piti olla minun voittoni!” hän karjuu. ”En suostu häviämään!”

Jason ja Eleanor taistelevat siitä, kumpi saa koko korttipakan itselleen. Kamppailu on tiukkaa ja suorastaan pelottavan vakavaa. Chidi on lopultakin päättänyt, että Jacksonville-pokerin pelaaminen oli paha virhe, ja hän nousee tuoliltaan itsekseen jupisten ja päätään pidellen.

”Minulla on viisi ”nosta neljä” -korttia!” Eleanor huutaa. ”Laitan niillä itseni nostamaan koko pakan!”

”No, minä pelaankin tämän!” Jason ilmoittaa ja kaivaa taskustaan esiin pahasti kärsineen ja kulmista kurtistuneen Pokémon-kortin. ”Charizard voittaa aina!”

”Nyt sinä huijaat! Pelaat kortteja omasta taskustasi! Eikä tuo ole edes Uno-kortti, se on pokémon!”

”Jacksonville-pokerissa ei voi huijata!”

Lopulta korttipakka hajoaa Jasonin ja Eleanorin käsiin, ja nämä kiirehtivät nappaamaan siitä itselleen niin monta korttia kuin vain ehtivät. On täysin epäselvää, kummalla on enemmän kortteja tai ”parempi käsi”. Loppujen lopuksi kahdenkeskisestä kisailusta on tullut molemmille itseisarvo.

Tahani laittaa viimeinkin peilinsä pois. Hän katsoo vuorotellen Jasonia ja Eleanoria, jotka riitelevät korteista ja kyräilevät toisiaan, ja Chidin tyhjää paikkaa. Näky ei näytä edes ihmetyttävän häntä. Hän hymyilee lähinnä itselleen ja ottaa melkeinpä haaveilevan ilmeen kasvoilleen.

”Tämä muistuttaa minua siitä, kun istuin iltaa ystävieni Daniel Negreanun, Phillip Iveyn ja Phillip Hellmuthin kanssa, ah, voi sitä iltaa. Nautimme samppanjaa ja kanapeita kaviaarilla, ja pojat intoutuivat sitten pelaamaan muutaman kierroksen pokeria. Molemmat Philit varsinkin olivat todella kilpailuhenkisiä, voi mitä velikultia…”

Kukaan ei kuuntele Tahanin muisteluita. Jason kylläkin kääntyy katsomaan tämän suuntaan, mutta sen sijaan, että hän reagoisi tämän sanoihin, hän huutaakin tämän puheiden päälle:

”Tahani voitti!”

”Mitä!!” Eleanor suivaantuu. ”Miten muka, hänhän ei ole ottanut enää yhtään kortteja!”

”Niin juuri!” Jason nyökyttelee innoissaan. ”Hän ei osallistunut korttisotaamme, niinpä hänellä on pakko olla pelin paras käsi!”

Tahanilla ei ole aavistustakaan, mistä Jason puhuu. Hän katsoo tätä ihmeissään.

”Mitä? Voitinko minä?”

”Voitit, rakkaani”, Jason sanoo ja ojentaa Pokémon-korttia tämän suuntaan. ”Ja siitä hyvästä saat palkinnoksi Charizardini. Olen kantanut sitä taskussani viimeiset viisitoista vuotta, mutta nyt haluan antaa sen sinulle.”

”Miten… hurmaavaa”, Tahani toteaa mutta ottaa kortin kuitenkin vastaan. ”Kiitos.”

Eleanor tuijottaa molempia erittäin tyytymättömästi.

”Tämä on ihan typerää!” hän tuhahtaa. ”Onneksi se sentään loppui lyhyeen. Seuraavalla kerralla kyllä pelataan oikeaa pokeria! Ja viinasta!”

« Viimeksi muokattu: 26.02.2021 20:04:58 kirjoittanut Larjus »

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 551
  • inFINIty
    • Listaukseni
Olipas hauska huomata kommiksen takia sun listausta tutkiessa että sulta löytyy tästä fandomista jotain, kun muistelen yhä sitä sun kuuden lauseen lahjoihin kirjottamaa mahtavaa pikkupätkää tästä fandomista :D Pystyin niin elävästi kuvittelemaan hahmot lausumaan noita repliikkejä, varsinkin Jasonin innostuneisuuden siitä kun hän selittää noita älyttömiä sääntöjä. Esim tää:
Lainaus
”Niinpä”, Jason myöntää ja nostaa etusormensa pystyyn, ”ja siksipä Jacksonville-pokerissa säännöt ovatkin erilaiset.”
XDD

Kokonaisuudessaan teksti oli toimiva ja kulki hauskasti eteenpäin. Taisi olla aika tylsä päivä, kun Jasonin peliin suostuivat :D No eipähän ollut enää tylsä päivä tuon sotkun jälkeen ;D

Vai että pelataan jacksonvilleläistä pokeria uunokorteilla :D Tai vaikka postikorteilla :D Kuulostaa kyllä joltain ihan niin hullulta ettei kukaan muu voisi sitä keksiä kun Jason ja Donkey Doug Jacksonvillestä :D
Lainaus
”Saako noin tehdä?” Eleanor kysyy ja innostuu, kun Jason nyökkää. Hänellä ei tosin ole aavistustakaan, millaiset kortit olisivat voittamisen kannalta parhaat, mutta siitä huolimatta hän alkaa valita korttejaan uudestaan.
XDXDXDXD

Lainaus
Mutta sehän juuri onkin Chidin haasteena. ”En minä voi noin vain arvottaa näitä kortteja”, hän protestoi. ”Niillä kaikilla on oma roolinsa, mikä minä olen sanomaan, mikä niistä on huonoin, minkä pitää lähteä!”
Hehh Chidin päättämättömyys siinä minkä kortin hän valitsisi on kyllä kovin chidimäistä. Onhan se tosiaan ikävää jos pitää alkaa laittamaan kortteja arvojärjestykseen parhaimmuuden mukaan :D

Tälle repesin lopullisesti:
Lainaus
”Minä sain täyskäden”, Jason puolustautuu. ”Katso vaikka itse, käteni on ihan täynnä näitä kortteja. Selvä voitto!”
Eikä XD Tottahan tuo on sinäänsä joten miksei :D

Mutta vai että Tahani kuitenkin lopulta voitti :D Ihana Jason, kun vetää tuollaisen johtopäätöksen ja suostuu vielä antamaan kallisarvoisen pokemonkorttinsa Tahanille :D

Tää oli hauska, toivottavasti kirjotat vielä josksu lisää tästä fandomista!
-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Angelina

  • such is life
  • ***
  • Viestejä: 6 598
Hah, oli pakko tarttua tähän kun tää kuulosti niin lupaavan pöhköltä :D Oon katsonut sarjan ensimmäisen kauden ja osan toisesta, joten oon kohtalaisen hyvin perillä hahmoista ja juurikin sen takia tää vaikutti niin kiinnostavalta. Jason on aivan huikea pelle, tykkään siitä ihan hulluna ja Jacksonvilleläinen pokeri kuulostaa vähintäänkin... mielenkiintoiselta. Ymmärrän tosin kyllä myös Chidin vastahakoisuuden.

Tää oli just niin päätön, kuin odotinkin ;D Hahmot olivat hyvin omia itsejään, pidin erityisesti Chidin toivottomasta pähkäilystä ja päättämättömyydestä, mutta myös Eleanorin kilpailuhengestä, Tahanin monologista ja tietysti Jasonin... No, Jasonista ;D

Lainaus
”Mutta minä aloitan, koska olen Jacksonvillestä.”

Ihan validi perustelu mielestäni. Charizard-kortti oli samaan aikaan sekä yllättävä mutta myös jotenkin kovin looginen veto, olishan se nyt pitänyt arvata etukäteen että Pokémon-kortit kuuluu mahdollisesti peliin myös.

Lainaus
”Jacksonville-pokerissa ei voi huijata!”

:''''DDD Kiitos tästä hyvänmielen iltapalasta!


Slytherin will help you on the way to greatness

ava & bannu © Inkku

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Crys: Eikä, tekikö se kuuden lauseen raapustukseni oikeasti noinkin ison vaikutuksen ;D olen otettu. Tämä yksi teksti tosiaan löytyy tästäkin fandomista (ainakin toistaiseksi, mielelläni kirjoitan lisää jos tekstiä vain pukkaisi! Ehkä jossain välissä).
Minäkin kuulin aika tehokkaasti hahmot puhumassa pääni sisällä, mahtavaa, että sama välittyi lukukokemuksessakin :D Jason on ihan mahtava jäbä (kyllä mä voin empimättä sanoa, että lempparini koko sarjassa), joten oli kiva päästää hänet kunnolla ääneen ja opettamaan muille kotikaupunkinsa pelejä ;D Se kolmoskauden Jacksonville-biljardi teki näköjään muhun lähtemättömän vaikutuksen ♥

Tarkoituksena todellakin oli, ettei koko pelissä ole mitään järkeä kuin ehkä Jasonille itselleen. Ja kun en tosiaan suunnitellut tätä mitenkään, käytännössä kirjoitin kaiken sitä mukaan kun se päähäni jostain putkahti :D Mut on se hyvä, että Jacksonville-pokeria voi pelata millä vain korteilla, onnistuu pelaaminen helposti melkeinpä koska vain ja missä vain.

Kyllähän Jason ihanaiselle Tahanilleen antaa vaikka Charizard-korttinsakin ;D Tahanihan ei nyt kyseisestä palkinnosta varsinaisesti innostu, mutta ajatushan se on tärkein (ja kyllä hän vähintään sitä ajatusta arvostaa).

Mahtavaa kuulla, että tää oli hauska. Mulla oli hauskaa itselläni tätä kirjoittaessa, niin kiva että muutkin osaa arvostaa mun iltasekoilutekstejä :D Kiitos ♥


Angelina: Aika pöhköähän tämä olikin, mutta mitäs muuta voi odottaa, koska Jacksonville ja Jason :D Jason on kyllä todellakin aivan huikea pelle, ihan paras hahmo. Kolmoskaudella hän opettaa Chidille tässäkin tarinassa mainittua Jacksonville-biljardia, joka oli just sitä mitä voi odottaakin, ja haluan uskoa, että Jason on kotikonnuilla oppinut monta muutakin vastaavanlaista versiota muista peleistä. Jotenkin sitä kautta kai tämäkin sai alkunsa.

Hyvä että hahmot on tunnistettavissa itseikseen. Tämäntyylisessä tekstissä luonteenpiirteet on vähän pakostakin yksinkertaistettuja (ja sen takia kaikki hahmokehitys ja muu syvällinen heitettiinkin oikopäätä roskikseen :D), mutta kaikki oleellinen löytyy ;D

Pokémon-kortit kuuluvat ehdottomasti peliin mukaan vähintäänkin tiukan paikan tullen. Kun eihän Jason tietenkään halunnut, että Eleanor voittaa :D Ehkä siksikin voitto päätyi Tahanille, vaikka ehkä Jasonilla jotain logiikkaakin oli mukana. Jotain Jason-logiikkaa, koska noh, mitäs muutakaan kun hän on kyseessä :D

Ole hyvä vain, ja kiitos itsellesi kommentista ♥

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 552
  • 707
En tunne ollenkaan fandomia, mutta olen kuikuillut tätä otsikon taatta listauksestasi. :D Nappasin sen sitten lopulta Kommenttikampanjasta (pahoittelut toistamiseen, että olen myöhässä!). :) Pokerihan on varsin jännittävä peli ja että sellaista oli sitten jacksonvilleläinen pokeri. :D

Hahmoista sai kaikista omanlaisensa kuvan fandomia tuntematonkin, vaikka tämä kulki paljon dialogin varassa, mutta pienet kerronnalliset yksityiskohdat täydensivät sitä. :D Kaiken kaikkiaan tämä oli hulvaton ja parasta oli alun biljardi-keskustelu ja kuinka tätä pokeria voi pelata vaikka varastetuilla postikorteilla. ;D Sekä hymyilin ihan liikaa pokémon-kortille! ♥

Hassuahan tässä on, etten tiedä, miten vahvasti tämä pohjautuu canoniin. :D Se, että oletko hullutellut hahmoilla vai onko siellä todella pelattu sitä biljardia aiemmin, tms. Se ei suinkaan haitannut! Koen, että sain mukavan ficcikokemuksen, vaikka ei minulla lähtökohdista ollut aavistustakaan. Well done! ;D
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Odo: Kiva että lopulta päädyit tämän nappaamaan kommiksen kautta ja lukemaan ^^ Pokerin ympärille saa kehiteltyä vaikka mitä, ja varsinkin kun mukana on Jasonin kaltainen täysi pelle niin meiningistä saa just niin hullua ja järjetöntä kuin haluaa :D

Lainaus
Hassuahan tässä on, etten tiedä, miten vahvasti tämä pohjautuu canoniin. :D Se, että oletko hullutellut hahmoilla vai onko siellä todella pelattu sitä biljardia aiemmin, tms.
Sarjan tapahtumiin tässä ei viitata oikeastaan lainkaan, paitsi juurikin sen biljardin osalta ;D Jason nimittäin opetti Chidille yhdessä jaksossa, miten Jacksonvillessä pelataan biljardia, ja tiivistettynä se oli, että jokaista palloa saa lyödä miten haluaa ja jokainen päättää omat pisteensä XD Ja jotenkin sitä kautta sitten mielessäni alkoi muhia ajatus, mitä jos Jason tietää muistakin peleistä vaihtoehtoiset jacksonvilleläiset versiot :D
Hahmojen perusolemuksen pyrin pitämään canonin mukaisena, joskin tietoisesti unohtaen hahmokehityksen ja kaiken syvyyden, ihan näin huumorin nimissä. Kerronta kulki tosiaan pitkälti dialogin varassa, ja hyvä että sait siitä riittävästi irti infoa hahmoista. En nimittäin oikein edes tiedä, millaista kuvailevaa kerrontaa tuonne väleihin olisi viitsinyt tunkea niin, ettei se ihan puuduttaisi ja sotkisi tarinan rytmiä. Musta muutenkin tuntuu, että tän sarjan hahmoista saa parhaiten irti dialogin ja heidän keskenäisen vuorovaikutuksen kautta ihan alkuperäissarjassakin 🤔 Tai ainakin itse saan.

Lainaus
Sekä hymyilin ihan liikaa pokémon-kortille! ♥
Kuten oikeastaan kaikki muukin tässä ficissä, tämäkin päätyi ficiin suoraan heti kun olin sen mieleeni saanut :D Vähän kyllä ehdin miettiä sitäkin, josko Jason olisi iskenyt pöytään jonkin muun kortin, mutta kyllä Charizard vei lopulta voiton ♥

Kiitokset kommentistasi, on se aina kiva kuulla, että kirjoitan niin, että siitä saa fandomia tuntemattakin itselleen kivan lukukokemuksen ^^

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 932
Iltaa! The Good Place on ihan hurjan hauska sarja, joten olipahan kiva nähdä että oot siitäkin kirjoittanut jotain tänne Finiin. Ja vieläpä tämmöistä kevyttä hölmöilyä, olin ihan todella iloinen löytäessäni tämän. Jasonin letkautukset ja älyvapaat aivoitukset ovat ehdottomasti sarjan parasta antia ja Jacksonville-pokeri sopii siihen joukkoon erinomaisesti.

Muutenkin kaikki hahmot olivat aika lailla täydellisiä tässä. Chidin kyvyttömyys päättää, Eleanorin kyvyttömyys olla kärsivällinen ja Tahanin ihailtava itsensä ihailu ja namedroppailu olivat kaikki niin hahmojensa ydinolemukseen sopivia, että olin todella vaikuttunut. Jason oli myös oma rakastettava mutta höhlä itsensä, ja kaiken kruunasi ehdottomasti tuo lopun pokemonkortti! Tokihan kallisarvoinen Charizard kuuluu voittajalle, ja olihan se nyt söpöä, että Jason sen Tahanille lahjoitti.

Lainaus
”Tämä on ihan typerää!” hän tuhahtaa. ”Onneksi se sentään loppui lyhyeen. Seuraavalla kerralla kyllä pelataan oikeaa pokeria! Ja viinasta!”
Tää oli tosi hauska lopetus tälle tekstille ja myös täysin Eleanorin tyyppistä todeta jotain tuollaista. Toivottavasti porukka on päässyt myös perinteisen pokerin makuun :D Tämä oli todella viihdyttävä teksti ja mä tykkäsin tästä kovasti! Koko tää pokeri-idea oli erittäin hauska ja kekseliäs, ja se myös sopi tälle porukalle mainiosti.

Kiitos ihan superpaljon tämän kirjoittamisesta, oli ihana lukea tämmöinen hauska porukkaficci näistä hahmoista!
i'm planning to build a whole new beautiful life here. one where, in my own small way, i can make the world a better place.

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vuorna: The Good Place on minustakin ihan mahti sarja, pakkohan siitäkin on ollut jotain kirjoittaa :D Ja pitäis niin kirjoittaa lisääkin...

Kevyt hölmöily on ihan parasta, ja mulla on vähän sellainen olo, että jos/kun vielä tästä sarjasta kirjoitan lisää, meininki on about yhtä vakavaa :D Tää vaan on niin hyvä sarja sellaiseen, ja aina ei jaksa miettiä asioita vakavasti, kunhan vaan kirjoittaa jotain mikä itseä huvittaa :D Yritin kuitenkin saada jokaiseen hahmon sellaisia tuttuja piirteitä, ettei ihan OOC:ksi menis. Ihanaa, että sinäkin tykkäsit lopun Charizardista ♥ Ei sen parempaa palkintoa voiskaan saada ;D ♥ (vaikka Tahani itse on varmasti eri mieltä.)

Lainaus
Toivottavasti porukka on päässyt myös perinteisen pokerin makuun :D
Vois ollakin hauska kirjoittaa nää hahmot pelaamaan oikeaa pokeria ;D Vaikka sitten siitä viinasta, kuten Eleanor vaatii. Tai räsypokkaa 🙊

Iso kiitos kommentista, ihana että tää hölmöily on viihdyttänyt sinuakin ♥

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 927
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta - sinua onkin onni viime aikoina suosinut! ;D Bongasin listauksestasi tutun hyvän mielen fandomin ja hauskan nimen, joten päätin tarttua tähän tekstiin.

Siitä on jo aikaa, kun tätä sarjaa katsoin, mutta tämän tarinan myötä hahmot palautuivat mieleen elävinä ja värikkäinä. Koko konkkaronkka vaikuttaa aivan omalta itseltään, ja sitä on hykerryttävän hauskaa seurata! Sääntöjä ja säännöttömyyksiä omintakeiseen tyyliinsä soveltava Jason, jonka arvokkaasti alkava opetussessio ei lopulta ehkä olekaan niin vakavasti otettava (paitsi jos Eleanorilta kysytään), selkeitä sääntöjä kaipaava ja valintojaan loputtomiin jahkaileva Chidi, pelaamisesta ja kilpailusta syttyvä ja hyvin voitonjanoinen Eleanor, omiin asioihinsa uppoutuva Tahani jonka mielenkiinto ei jaksa pysyä poukkoilevassa pelissä... Kaikkien hahmojen äänet tulevat hyvin kuuluviin, ja kaiken kaikkiaan tämä dialogipainotteinen teksti vaikuttaa tasapainoiselta ja harmoniselta. Tilanne on helppo nähdä selkeästi mielessä.

Voin niin kuvitella, että yhteinen pelisessio johtaa siihen, että Chidi ottaa hatkat ja Jason ja Eleanor tappelevat korteista kynsin hampain ja Tahani havahtuu peilinsä tuijottelusta kesken kaiken. Vuosia vanhan ja osumia ottaneen Pokémon-kortin ilmestyminen kruunaa kokonaisuuden, vaikka Tahaniin se tuskin tekeekään vaikutusta. ;D Ihan looginen lopputulos, että pelin voittajaksi julistetaan Tahani, joka on vain istunut tyynenä paikallaan eikä ole osoittanut mitään mielenkiintoa korteista tappelemiseen. Tottahan hänellä silloin on oltava paras mahdollinen käsi. ;)

Kiitos tästä illan piristysruiskeesta, tämä oli hymyilyttävää luettavaa! -Walle
« Viimeksi muokattu: 31.03.2021 19:05:10 kirjoittanut Waulish »


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kiitoksia Waulish! Mulle tosiaan on sattunut aikamoinen tuuri, varsinkin tässä reilun kuukauden sisään ^^ The Good Place on minullekin sellainen hyvän mielen sarja (vaikka siinä on tummempikin puolensa), joten jotain hauskaa siitä oli saatava kirjoittaa :) Kiva kuulla että tämä palautteli hahmot hyvin mieleen ja että he myös vaikuttavat omilta itseiltään. Hyvä myös, jos kaikkien hahmojen äänet tulivat kuuluviin, koska mä koko ajan stressasin sitä, että joku on liikaa äänessä ja muut unohtuvat taustalle... Varsinkin Tahanille tuntui koko ajan käyvän niin, mutta toisaalta, ei hän tuossa tilanteessa ehkä niin skarppina olisi vaan keskittyisi muistelemaan omia juttujaan ¯\_(ツ)_/¯ Ja Jason kun avasi pelin sääntöjä (tai säännöttömyyttä pikemminkin) muille, niin pakkohan hänen oli puhua paljon (on muutenkin puhelias kaveri).

Ihana kuulla että tämä random tarina dialogeineen ja omituisine käänteineen viihdytti ja tuntui jopa tälle fandomille uskottavalta! ^^ Ja oi että ku tykkään kun Charizardin ilmestymistä arvostetaan ;D Iso kiitos kommentista sinulle, se piristi minua huimasti! ♥

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 327
Olipa kiva ficci, jossa jokainen hahmo pääsi esittelemään avainpiirteitään! Samaistun niin paljon Chidiin, että se on ehkä jo huolestuttavaa :D Minulla niin menisi hermo, jos joutuisin opettelemaan pelin, joka ei ole peli ensinkään vaan pelkkää pelleilyä. Jason oli oma lunkisti luihu itsensä. Ihanasti kuvasit, miten hän tuntui keksivän "sääntöjä" sitä mukaan, kun tilanne eteni, mutta Eleanoria ei niin vain sumutetakaan. Suloista, miten Chidi, joka aluksi vain tuhahteli tuomitsevasti koko touhulle, alkoi tyypillisesti yliajatella ja ottaa tilanteen turhankin tosissaan heti, kun täytyi tehdä valintoja. Tahani taas mieluummin tuijottelee kuvajaistaan ja miksei tuijottelisi, onhan hän tyrmäävä! Olit saanut vangittua oivallisesti jokaisen hahmon olemuksen ja myrskyisän yhteenoton vastakkaisien, mutta yhtä omapäisten persoonien välillä. Viihdyttävää!

Ihana hupsutteluficci! Pidin myös lopetuksesta, jossa Eleanor otti tilanteen haltuun. Se on niin häntä! Kiitän :3

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Sokerisiipi: Chidi on kyllä välillä pelottavan samaistuttava hahmo ;D Ei tee semmoinen yliajattelu kenellekään hyvää, varsinkin kun kyse tällaisesta Jasonin ohjaamasta pelistä (vaikka kyllä Chidi aika hyvin pääs mukaan kun Jason opetti jacksonvilleläistä versiota biljardista ;D). Jason todellakin luo peliä koko ajan sen edetessä, mut niin se taitaa Jacksonvillessä mennä. Ei vain kelpaa Eleanorille sellainen :D Mutta sentääs saivat pelin pelattua loppuun!

Kiva kuulla että pidit ja hahmotkin olivat hyvin tunnistettavissa omiksi itseikseen (he ovat kyllä kaikki todella erilaisia keskenään, konflikteilta ei voi välttyä). Mitään vakavaa mä en tällä hahmokaartilla varmaa osaiskaan kirjoittaa, niin mahtia että hölmöily maistuu ♥ Kiitoksia!

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 371
  • Lunnikuningatar
No niin, Kommenttikampanjasta hyvää iltaa! Mää oon katsonut The Good Placea vasta kolmoskauden puoliväliin, mutta se on kyllä meikälle todella rakas sarja, joten ilahduin, kun huomasin, että olet kirjoittanut tästä fandomista ficin. (Jostain syystä tämä on mennyt multa aiemmin ohi, mutta no, useimmiten menee kyllä about kaikki muukin, joten ei se mikään yllätys ole.  ;D) En ole varmaan vielä nähnyt sitä jaksoa, jossa Jason opettaa Chidille biljardia, mutta odotan innolla.

Tämä oli tosi hauska! Eleanorin ja Jasonin kilpailunhalu, Chidin epävarmuus ja vähitellen kasvava hajoileminen koko peliin ja Tahanin kyky irrottautua pelistä kokonaan ja upota omaan (itsekeskeiseen) maailmaansa sopivat hahmoille erinomaisesti. Tällainen improvisoitu, täysin älytön peli sopi myös Jasonille tosi hyvin, ja pystyn kuvittelemaan, että juuri Eleanor sopeutuu siihen parhaiten kolmesta muusta, koska onhan hänellä sarjassakin nopeat hoksottimet juuri niissä tilanteissa, joissa ratkaisu pitää keksiä nopeasti. Pokémon-korttia en osannut odottaa, mutta siksipä sekin oli hykerryttävä käänne.

Ylipäätään tämä oli minusta sellainen teksti, jota lukiessa oli jatkuvasti hyvä mieli siksi, että meno oli huoletonta ja käänteet seurasivat toisiaan saumattomasti rullaten. Oli myös selvää, että vaikka Chidi hommasta vähän ahdistuikin, kaikki oli kuitenkin ihan hyvin. Ei mitään isompia uhkia tai häiriötekijöitä, ja ongelmatkin olivat yhden hölmön korttipelin kokoisia. Siksi tätä oli mukava lukea, kun mitään pelkoa kovin suurista konflikteista ei ollut. (Vaikka toki Eleanorilla homma menikin tunteisiin. :D )

Tää oli juuri täydellinen teksti tähän iltaan, kiitos paljon! :)


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kaarne: Joo, tästäkin fandomista olen ehtinyt ficcaamaan ;D Ja mielelläni ficcaisin enemmänkin, yhtä ideaa olen aina välillä pyöritellyt mielessäni, mutta varsinaista inspiraatiota yhä odottelen. Ehkä pitäisi katsoa sarja uusiksi, ainakin eka kausi, ties vaikka siitä sais motivaatiota ja inspiraatiota kirjoittaa.

Ihana kuulla että tää oli sun mielestä hauska ja hahmot kirjoitettu itseilleen uskollisiksi. Sellainen on varsinkin fandomista ekoja ficejä kirjoittaessa, ja tässä mentiin muutenkin vähän semmosessa hömelössä sävelessä. Toisaalta nää hahmot on just täydellisiä sellaiseen menoon, vähän kun korostaa heidän tiettyjä piirteitään niin sillä pärjää jo pitkälle :D

Lainaus
Pokémon-korttia en osannut odottaa, mutta siksipä sekin oli hykerryttävä käänne.
Tää peli oli minunkin osalta aika lailla improttu, joten Pokémon-kortti tuli itsellenikin pienenä yllätyksenä ;D Oli kyllä Jason aika lailla ohjaksissa koko tämän ficin aikana, paitsi viemässä peliä eteenpäin myös mulle sanelemassa, mitä oikein tapahtuu XD Ihan mainio hahmo, ehdoton lempparini koko sarjasta.

Lainaus
Oli myös selvää, että vaikka Chidi hommasta vähän ahdistuikin, kaikki oli kuitenkin ihan hyvin.
Joo, kaikki oli hyvin ja huoletonta vaikka Eleanorilla menikin vähän tunteisiin, kun ei voittanut, ja Chidiä ahdisti, mutta milloinpa häntä ei ahdistaisi 😂 Sarjassa itsessään on välillä niin vakava meno mut mä tykkään keskittyy hyvän mielen huolettomaan hölmöilyyn, niin ettei ole mitään isoja uhkia tai ongelmia.

Kiitokset oikein kivasta kommentistasi!

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 642
Kommenttiarpajaisten ansiosta löysin tänne ja olipa kyllä kiva lukea! Tässä oli ihan mahtavaa huomata, miten hyvin olit vanginnut jokaisen hahmon luonteen, ne tulivat hyvin esiin pienten tai vähän isompienkin juttujen kautta, kuten Chidin tuskailu pelin olemattomien sääntöjen ja korttien arvottamisen kanssa. Näin kaikki ilmeetkin selkeinä mielessä, niin hyvin tämä oli kuvailtu ja kukin hahmo oli oma itsensä! Voin hyvin kuvitella Jasonin selittämässä tällaista päätöntä peliä, hänen kanssaan ei muutenkaan koskaan tiedä, mitä odottaa, kuten ei koko sarjassa ylipäänsä :D oli myös hauskaa, että tietenkin Elanor osasi pelata pokeria ja oli yleensä voittanut siinä huijaamalla :D

Tämä sai nauramaan monessa kohtaa, kuten heti alussa
Lainaus
”Mitä, ei tietenkään!” Jason huudahtaa. ”Tässä on aivan omat sääntönsä.”

”Mutta eihän siinä biljardissa edes ollut sääntöjä!”

”Niinpä”, Jason myöntää ja nostaa etusormensa pystyyn, ”ja siksipä Jacksonville-pokerissa säännöt ovatkin erilaiset.”

Huikea oli myös kohta, jossa Jason kertoi Donkey Dough'n pelanneen kiskasta "lainatuilla" postikorteilla ja säännötkin muuttuivat lennosta kesken pelin XD Elanorille on ihan tyypillistä taistella voitosta viimeiseen asti ja siksi olikin huvittavaa, että Tahani voitti.

Kiitos, tämä oli mukava löytö ja toivottavasti inspis joskus iskee uusinkiin ficceihin tästä fandomista!

Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 797
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Arpajaiset kyllä tarjoavat hyvän mahdollisuuden löytää vaikka mitä kivaa luettavaa. Ja ihana kuulla, että viihdyit tämän parissa Thelina, ja että tämä nauratti myös! Hauska tätä oli itsekin kirjoittaa, kun antoi vain mennä eteenpäin sen enempää miettimättä :D Pitäisi varmaankin ficcailla tästä sarjasta jotain lisääkin. Yhtä ideaa olen itse asiassa pyöritellyt pitkään (vähän laajennusta eräälle kuuden lauseen lahjalleni), mutta en vain ole vieläkään saanut aikaiseksi kirjoittaa sitä 😅

Lainaus
Tässä oli ihan mahtavaa huomata, miten hyvin olit vanginnut jokaisen hahmon luonteen, ne tulivat hyvin esiin pienten tai vähän isompienkin juttujen kautta, kuten Chidin tuskailu pelin olemattomien sääntöjen ja korttien arvottamisen kanssa. Näin kaikki ilmeetkin selkeinä mielessä, niin hyvin tämä oli kuvailtu ja kukin hahmo oli oma itsensä!
Oiiii, ihana kuulla ♥ Tässä on loppujen lopuksi aika vähän kuvailua, kun niin paljon tarina etenee dialogin kautta, mutta näköjään sekin riittänyt hyvin hahmojen perusolemusten vangitsemiseksi. Ihanaa että olet pystynyt näkemään mielessäsi jopa Chidin tuskailuilmeet! :D

Lainaus
säännötkin muuttuivat lennosta kesken pelin XD
Totta kai ne muuttuivat ;D Jos ne eivät muuttuisi, olisi mahdollisuus sille, että niissä voisi olla jotain järkeäkin, eikä jacksonvilleläisessä pokerissa tietenkään saa olla mitään järkeä!

Tosi paljon kiitoksia kommentistasi, se ilahdutti mua suuresti ♥

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Myötätuuli

  • Neiti Herrasmies
  • ***
  • Viestejä: 463
  • entinen miisuli ♥
Moikka Kommenttiarpajaisista! :) Sulla on kyllä niin laaja tuotanto ja olikin vaikeaa valita, että mitähän sieltä tällä kertaa lukisi. Valitsin kuitenkin tämän fikin siksi, että tämä on jostain syystä jäänyt vielä lukematta, vaikka The Good Place oli todellinen obsessio muutama vuosi sitten. Oli mukava yllätys löytää The Good Place -fikki Finistä. Tämä oli todellinen hyvän mielen tarina, joka vei ihanasti takaisin sarjan tunnelmiin.

Vaikka olitkin maininnut tuolla, että neljän hahmon pyörittely samaan aikaan dialogipainotteisesti oli haasteellista, niin lopputuloksesta ei kyllä sitä edes huomannut. Mielestäni hienosti tässä tuotiin jokainen henkilö tarpeeksi framille ja annettiin jokaiselle aikaa toimia hyvin omanlastensa taipumusten mukaisesti. Sitä oli todella hauska seurata ja oli mukava huomata, miten pystyi kuulemaan esimerkiksi Jasonin äänen mielessään ja näkemään sielunsa silmin kaikkien kauhistuneet kasvot tämän selittäessä pelin sääntöjä. ;D

Toivoisin todella, että jatkat tällä aluevaltauksella ja kirjoitat joskus uuden pätkän tätä fandomia. Mielelläni lukisin näitä kyllä lisää sinulta! Kiitos tästä fikistä, tämä oli tosi hauska ja sai hyvälle mielelle! :)

banneri ja ava by Ingrid