Kirjoittaja Aihe: Aurinko, tähdet ja kuu • S • Oinas ja Rapu  (Luettu 302 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 10 434
  • Bang bang!
Otsikko: Aurinko, tähdet ja kuu
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: Sallittu
Genre: draama
Varoitukset: -
Pituus: 3x tuplaraapale (600 sanaa)
Vastuusvapaus: Omaa käsialaani.
Tiivistelmä: He olivat erilaisia kuin muut. 15-vuoden iässä he saavat oman tähtimerkkinsä, joka tekee heistä ne, joiksi he ovat syntyneet. Aurinko, tähdet ja kuu määrittäisivät heidän kohtalonsa, jotka kietoutuvat yhteen.

A/N: Tämä on Tähtimerkki-saagani ensimmäinen yritys, joka tavallaan on  kai myös itsenäinen avausosa! Tässä on varmasti kaikenlaista outoa, kun tunnelmoin maailmallani, mutta ehkä ideasta saa kiinni. :) Kirjoitin nämä ihan fiilispohjalta pohjaksi, mitä tuleman pitää. Tässä pallotellaan vähän hassusti Ravun ja Oinaan näkökulmien välillä, mutta päätin sen lopulta jättää tällaiseksi. :D Osallistuu haasteisiin: Originaalikiipeily (2. kuu) ja FinFanFun1000 (84.  rapu).



AURINKO, TÄHDET JA KUU
(Tähtimerkit #1)

Päivä oli seesteinen ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Satunnaiset pilvihaituvat eivät peittäneet säteitä, jotka saivat varjoviisarin kulkemaan verkkaisesti aurinkokellossa.

Oinas katseli sitä uteliaasti ja sitten taivaalle siristäen silmiään auringolta. Rapu leikki käpyeläimillään, mutta tarkkaili isoveljeään syrjäkarein.

Heidän ikäeronsa oli viisi vuotta, mutta Rapu on aina tyynnyttänyt myrskyn Oinaan sisällä. Rapu oli myös luova ja näki maailman, jota Oinas ei tavoittanut nurmikentällä, jossa käpyeläimet kuljeskelivat Ravun käsien tahdissa. Oinas katsoi veljeään ja hymyili.

“Kello on jo yli puolen päivän. On mentävä välipalalle”, Oinas sanoi ja vilkaisi mökin suuntaan. Rapu kohotti kulmiaan.

“Mistä sinä sen voit tietää? Ei täällä ole kunnollisia kelloja.”

“On kyllä, tämä tässä”, Oinas vastasi ja näytti aurinkokelloa Ravulle. Tämä kurtisti kulmiaan miettien, aikoiko isoveli juksuttaa häntä. Oinas ei aikonut.

“Tämä on aurinkokello. Vanha tapa mitata aikaa”, Oinas selitti ja näytti, miten varjoviisari näytti kreikkalaista numeroa kaksitoista.

“Tosi vanha”, Rapu totesi, mutta lähti seuraamaan Oinasta kohti tupaa, jossa odottaisi välipala ja vaari, joka oli ottanut heidät hoteisiinsa. Rapu tiesi, että illalla Oinas karkaisi tähtitaivaan alle vaeltamaan, joten hän kuljeskeli veljen mukana, kun päivää vielä riitti.

Rapu söi hiljaisena omenapiirakkaa, jonka vaari oli leiponut muorivainaan reseptillä. Se oli herkullista ja tehty omista omenista mökin etupihalta. Rapu piti omenapiiraasta ja maaseudusta.

*

Rapu katseli ikkunasta, kun Oinas lähti vaellukselleen. Oli tähtikirkas yö, kuten hän oli olettanutkin, joten tietenkin Oinaan piti mennä. Isoveli oli jo viisitoista vuotias eli saanut tähtimerkkinsä. Tähtimerkin, joka oli kuin tatuointi iholla, mutta enemminkin kuin syntymämerkki.

Oinas oli tavallaan syntynyt uudelleen, kun sai merkkinsä. Rapu saisi omansa vasta viiden vuoden kuluttua. Korkeintaan vuoden aiemmin. Olisi harvinaista, jos sen saisi jo kolmetoista vuotiaana ja Rapu oli vasta kymmenen. Tähtimerkki tarkoitti, että Oinaalla alkaisi murros, joka muuttaisi tätä. Rapu ei oikein ymmärtänyt, mitä se tarkoitti.

Ravun silmät eivät enää erottaneet Oinasta pihamaalta. Rapu mietti, oliko Oinas löytänyt hyvän paikan katsella tähtiä. Tavallaan Rapu olisi halunnut veljensä mukaan, mutta Oinas ei ikinä suostuisi siihen, sillä veljestä oli tullut levottomampi kuin aiemmin tämän odottaessa jotain tapahtuvaksi.

Sanottiin, että tähdistä voisi ennustaa tulevan, mutta se oli humpuukia. Kaupunki-lehdissä tietenkin oli horoskooppeja, mutta ne eivät olleet tosia. Heidän tähtimerkkinsä olivat tosia, eikä sellaista voimaa voinut tutkia kuin tietäjä, jollaisia ei vuosisatoihin ole ollut. Niin vaari oli kertonut.

Kadotettuaan Oinaan  näköpiiristään Rapu asettui pitkälleen sänkyynsä ja mietti, miltä hänestä tuntuisi, kun hän saisi tähtimerkkinsä. Vaikka siihen oli vielä aikaa, Rapu tiedosti. Tähtimerkkinä oinas tiedettiin tuliseksi ja Rapu mietti, miten se ilmenisi hänen rakkaassa isoveljessään Oinaassa.

*

Oinas saapui huoneeseen kuin laskeutuvan kuun johdattamana. Rapu heräsi veljen tuloon, mutta pysytteli hiljaa.

“Oletko hereillä?” tämä kysyi ja katseli, miten Rapu esitti nukkuvaa. Rapu kohottautui istumaan, haukotteli ja katsoi veljeään. Hämärässä näki huonosti, mutta kynttilän lepattava valo kuitenkin valaisi tämän tuikkivat silmät.

“Luulen, että pian tapahtuu jotakin suurta”, Oinas kuiskasi ja Rapu katsoi, miten tuli paloi veljen silmissä. Oinas näytti jännittyneeltä ja jatkoi: “Se jokin tapahtuu pian.”

Oinas ei odottanut veljeltään vastausta, mutta tämä vastasi kuitenkin: “Tiedän tai en oikeastaan, mutta uskon, että olet oikeassa. Sinä sait tähtimerkkisi. Jotain on tapahtumassa.”

Veljet katselivat toisiaan, kunnes Oinas kömpi omaan vuoteeseensa. Hän oli istuutunut Ravun sängyn jalkopäähän heti saavuttuaan sisälle. Rapu oli puhunut kuin aikuinen, joka kertoi veljenkin kasvavan pian.

Oinas ajatteli aurinkoa, tähtiä ja kuuta. Ne kaikki merkitsivät jotakin suurempaa, vaikka eivät he sitä vielä ymmärtäneetkään täysin. Oinas tunsi levottomuutta.

“Sinä rauhoitat myrskyn. Minä tunnen sen.” Oinas oli sanonut sanat varmuudella, johon uskoi, sillä Rapu oli aina ollut hänen tukenaan syntymästään saakka. Ravulla oli sellainen vaikutus, mutta veli nukahti, kun Oinas ei hetkeen sanonut muuta.

Pihamaan aurinkokello kulki verkkaisesti, mutta Oinaan sisällä niin auringon kuin kuunkin säteet saivat varjoviisarin kiirehtimään. Tapahtuipa hänen sisällään mitä tahansa, Rapu olisi aina hänen veljensä.
« Viimeksi muokattu: 14.10.2020 11:31:15 kirjoittanut Odo »

»It's all up to you, no one lives forever»

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 6 050
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Aurinko, tähdet ja kuu • S • Oinas ja Rapu
« Vastaus #1 : 30.01.2021 15:38:06 »
Etsiskelin Sanan säilästä jotain nollakommentoitua luettavaksi ja kommentoitavaksi, ja tämä tarina kiinnitti huomioni kauniilla, luonnonläheisellä nimellään ja hahmojen tähtimerkkinimillä. Sitten imeydyinkin tähän mukaan, koska nuoret, sympaattiset hahmot ja heidän välisensä veljessuhde alkoi kiinnostaa minua. Hyvin mielenkiintoinen alku saagalle! :) En tiedä, onko tämä saanut jo jatkoa, mutta täytyypä perehtyä, koska mielelläni lukisin näistä veljeksistä ja tästä maailmasta enemmänkin.

Tämän tarinan miljöö on ihastuttava. On maaseutu ja mökki, jonka pihalla aurinkokello näyttää aikaa, ja on käpyeläimiä nurmikolla ja isoäidin reseptillä tehtyä omenapiirakkaa. On tähtitaivas, joka kutsuu Oinaan vaellukselleen yöllä. Tempauduin tähän kaikkeen mukaan jotenkin aivan täysin, ihan kuin olisin hetkeksi päässyt vierailemaan tarinan maalailemaan maailmaan. Toki tämän tarinan maailmassa on paljon samaa kuin meidän maailmassamme, ja kaikki tutut yksityiskohdat saavat miljöön tuntumaan läheiseltä ja samaistuttavalta ja helposti sisäistettävältä. Paljon on kuitenkin erilaistakin, ja se viehättää minua. Jotenkin kuvittelen lukiessani ajan sellaiseksi ei-niin-moderniksi - ei nyt niin historialliseksi, että aurinkokello olisi yleisesti käytössä oleva tapa mitata aikaa, mutta kuitenkin sellaiseksi, ettei ehkä ole vielä nykyaikaista ekektroniikkaa, kuten älypuhelimia ja pelikonsoleita. Ehkä se on maalaisympäristö ja käpyeläimet leikkikaluina, jotka herättävät sellaisen mielikuvan.

Veljesten suhde on ihastuttavan lämmin ja läheinen. Vaikka heillä on viiden vuoden ikäero ja he ovat sillä tavalla erilaisissa elämäntilanteissa, että toinen on jo murrosikäinen ja toinen vielä leikkii, heidän välillään vallitsee kuitenkin selvästi molemminpuolista kiintymystä ja välittämistä. Läpi tekstin minussa lukijana kasvaa sellainen tunne, että eletään muutosten ja murrosten aikoja, ja lopussa Oinas sanoittaakin sen kertomalla, että jotain suurta on pian tapahtumassa. Aloin miettiä, että ehkä ennusmerkit liittyvät tavallaan osittain siihenkin, että Rapukin on hiljalleen lähestymässä ikää, jossa hän saa oman tähtimerkkinsä. Sellaiset muutokset ovat isoja ja merkittäviä niin henkilökohtaisessa elämässä kuin sisarusten välisen dynamiikankin kannalta, ja niiden seurauksena monet asiat muuttavat muotoaan ja hakevat paikkaansa. Mieleeni juolahti myös, voisiko olla, että tähtimerkin saamiseen liittyisi pidempikin vaellus, joka johtaisi Oinaan eroon veljestään. En tiedä, mutta tämän saagan alku herättää kyllä paljon ajatuksia, ja se on hauskaa!

Loppu on minusta ihanan lohdullinen. Vaikka aavistus tulevasta mullistuksesta on ehkä jopa vähän pahaenteinen tai ainakin vääjäämätön, on kuitenkin yksi asia, joka pysyy ja johon voi luottaa: vankka veljessuhde.

Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta tarinasta, joka herätteli ihanasti mielikuvitusta. :-* Ja pahoittelut mahdollisesti sekavasta puhelinkommentista! -Walle
« Viimeksi muokattu: 31.01.2021 00:04:41 kirjoittanut Waulish »

Larjus

  • Отабекқызы
  • ***
  • Viestejä: 3 055
  • En kaipaa teksteihini mitään negaa kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: Aurinko, tähdet ja kuu • S • Oinas ja Rapu
« Vastaus #2 : 05.02.2021 19:39:44 »
Heti ton otsikon luettuani mulla alkoi soida päässä Eppu Normaalin Kitara, taivas ja tähdet, ja vaikka aavistelinkin, ettei se sisällöltään tähän sopisi, mun oli pakko laittaa se taustalle soimaan :D Ja ihan hyvin se sopikin taustalle, eihän sitä muutenkaan lukiessa voi keskittyä biisien sanoituksiin!

Lainaus
Tässä on varmasti kaikenlaista outoa, kun tunnelmoin maailmallani, mutta ehkä ideasta saa kiinni.
Omalla maailmallaan tunnelmointi kirjoittaessa on ihan parasta! Ja muutenkin, ficeissäkin keskittyy vaikka vain lempihahmoilla fiilistelyyn, ei tartte muulla olla välttämättä edes mitään väliä :D Outona en tätä osaa pitää, kivalla tavalla erikoisena vain, ja koen saaneeni ideasta ihan hyvin kiinni. Mainitsit, että tää olisi tavallaan saagasi aloitusosa, ja sellaiselta tämä vaikuttaakin! Siltä, että tämä on vasta alkua, taustalla ja edessä on luvassa paljon enemmän. Vähän sellaista hahmot itsekin puhuivat.
Mielenkiintoisesti puhutaan myös tähtimerkeistä ja siitä, miten Oinas sellaisen saa ja Rapukin sitten aikanaan. Eihän tässä oikeastaan avattu, mitä se merkitsee, mutta kiva jäädä pohtimaan niiden sekä taivaankappaleiden merkitystä ja roolia tuossa universumissa (se taitaa olla avoinna myös Ravulle). Tähtimerkit ja horoskoopit ovat heilläkin lehtien yms. tuputtamaa humpuukia, mutta myös jotain oikeaa ja merkityksellistä. Mulle tuli siitä myös mieleen, miten taiasta puhuttiin Potter-kirjoissa jossain kohdassa. Että se jästien "taikuus" ei ole oikeaa taikuutta vaan pelkkää hämäystä, mutta taikuutta siinä maailmassa on silti oikeasti olemassa.

Hahmoilla oli tässä tosi jännät nimet, ja aluksi mielikuvitukseni tarjosikin hahmoiksi ihan oikeaa oinasta ja rapua XD Lukemista jatkaessa se mielikuva sai vähän väistyä (onneksi), mutta ei ihan kokonaan :D Nauratti kyllä itseänikin, kun näin sieluni silmillä oikean pienen jokiravun leikkimässä käpylehmillä ja oinaan näyttämässä tälle aurinkokelloa 😂

Lainaus
mutta Oinaan sisällä niin auringon kuin kuunkin säteet saivat varjoviisarin kiirehtimään.
Uuuu, tää kuulosti coolilta! Seuraavasta virkkeestä tuli vähän sellainen "oho apua mitä nyt" -fiilis, koska sekin enteilee vaikka mitä! o.o Eihän tässä voi muuta jäädä miettimään kuin sitä, mitä kaikkea Oinaan sisällä tapahtuukaan, ja mitä siitä seuraa.

Жүрегім сені таңдады.