Thelina: Olin tosi iloinen, kun valkkasit tämän Kommiksesta!
En ole pitkään aikaan viritellyt kunnon kelmificciä aluille, joten oon suhteellisen innoissani tästä uudesta tekstistä, joka on minutkin tempaissut mukavasti mukaan tätä kirjoittaessa. Spurtissa oli musta tosi kivat sanat tällä viikolla, ja oikeastaan tuo sana
haarniska sai minut inspiroitumaan juuri kelmificin äärelle. Se vähän niin kuin vaati jotain tarinaa kelmien kepposista.
Kelmificeissä ei voi varmaan välttyä kliseiltä, ja kliseet on kyllä usein aika kultaa. <3 En vain näe, miten Lily voisi tosissaan ihastua totaalisen överiin tai jopa stalkkeroivaan tyyppiin, joten mielelläni teen ainakin tässä tarinassa Jamesista hieman lähestyttävämmän.
Saa nähdä, saanko pidettyä yhtä hyvää julkaisutahtia nyt, kun spurtti tulee päätökseen, mutta koitan kuitenkin pitää jonkinlaista tahtia yllä tämän kanssa. Toivottavasti viihdyt tämän tarinan matkassa pidempäänkin! Kiitos paljon kommentista <3
Spurttiraapale V, kierros 28, sana 7: sänky (13. osassa)11.
James havahtui oven kolahdukseen.
”Anteeksi, en tiennyt että täällä on joku”, Lily sanoi.
”Lily?” James kysyi tunnistettuaan tytön äänen, sillä ei kyennyt näkemään tätä kunnolla höyrypilven takaa.
”James? Mitä sinä täällä teet? Tämä on valvojaoppilaiden kylpyhuone, etkä sinä tietääkseni ole sellainen”, Lily sanoi toruen.
”Siinä on etunsa, että eräs valvojaoppilaista sattuu olemaan yksi parhaista kavereistani”, James sanoi virnistäen.
Lily otti askeleita kohti ovea poistuakseen.
”Hei, ei sinun tarvitse mennä. Tänne mahtuu kyllä kaksikin”, James sanoi.
”Luuletko tosiaan, että suostuisin?” Lily kysyi.
”Amme on riittävän suuri vaikka kahdellekymmenelle. Voit jäädä toiselle laidalle. Lupaan, etten liiku paikaltani tuumaakaan”, James lupasi.
Lily epäröi.
12.
Hiljaisuus vallitsi heidän välillään Jamesin odottaessa Lilyn vastausta.
”Okei. Mutta jos edes yrität liikahtaa, heitän päällesi niin ikävän herjan, että joudut sairaalasiipeen”, Lily sanoi uhkaillen.
James naurahti ja sanoi: ”Sovittu.”
Olet suloinen kiukkuisena, James mietti mielessään, muttei uskaltanut sanoa sitä ääneen, ettei Lily perääntyisi. Lily pulahti ammeeseen, sulki silmänsä ja antoi lihastensa rentoutua pistelevän kuumassa vedessä. Jamesin sydän hakkasi niin lujaa, että hän luuli kuolevansa. Hänen päässään kaikui Remuksen sanat siitä, miten hänen pitäisi pyytää Lilyä treffeille normaalisti, mutta tilanne, johon hän oli päätynyt, oli kaikkea muuta kuin normaali. James kuitenkin tiesi, että se olisi hänen paras tilaisuutensa.
Lily naurahti vuorostaan.
”Jopas sinulla on vakava ilme”, hän sanoi Jamesille.
”Joo”, James sanoi hymähtäen.
”Mitä mietit?”
”Haluatko kuulla totuuden?”
”Tietysti.”
”Mietin, onko tämä riittävän normaali tilanne pyytää sinua treffeille”, James sanoi.
”Kaikkea muuta, mutta parhain yrityksesi tähän mennessä”, Lily vastasi. Hänen kasvoilleen levisi hymy.
”Mutta jos pyytäisit, vastaisin kyllä”, Lily sanoi.
13.
”Sirius”, James huhuili Siriuksen sängynjuurella.
Kello oli melkein puolenyön. James ei voinut uskoa, että muut kelmit olivat jo nukkumassa, etenkin kun hänellä oli niin tärkeää asiaa.
”Sirius!” James sanoi kovempaa ja riuhtaisi pylvässängyn verhot sivuun.
”Mitä nyt?” Sirius valitti unisena.
”Pyysin Lilyä treffeille”, James sanoi.
”Pyysin häntä treffeille, ja voitko uskoa? Hän suostui!” James jatkoi silmät loistaen.
Siriuksen väsymys oli tiessään. Veri pakeni hänen kasvoiltaan ja hänen rintaansa puristi aivan kuten Jamesinkin. Jamesin tunne oli vain huomattavasti miellyttävämpi.
”Vau! Mitä? Miten?” Sirius sopersi.
James kertoi illan tapahtumista. Miten hän oli jutellut Lilyn kanssa, jäänyt yksin kylpyhuoneeseen ja hiipinyt takaisin Rohkelikkotorniin.