Kirjoittaja Aihe: Synkkien aikojen sympatiaa | Aberforth/Rosmerta, S, ficlet  (Luettu 1090 kertaa)

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 107
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Title: Synkkien aikojen sympatiaa
Author: FractaAnima
Genre: drama, hurt/comfort, slice of life
Rating: S
Pairing: Aberforth/Rosmerta
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä omistan mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Ficlet

Haasteisiin:
OTS20 #2
RANDOM10 vol.2

A/N: Ronen tää on sulle. :-*





Synkkien aikojen sympatiaa

"No niin kaverit, aika lähteä, alan laittaa kiinni tältä yöltä", Rosmerta heitti astiapyyhkeen olalleen ja tarttui tiskirättiin. "Koskee myös sinua, Aberforth."
"Älä viitsi, Rosy, tuo vielä yksi", Aberforth oli tukevassa humalassa. Toisinaan, hiukan hiljaisempina aikoina hän laittoi Sianpään kiinni aiemmin ja päätyi kannattamaan Tylyahon toista kuppilaa. Rosmerta tyytyi pyöräyttämään Aberforthille silmiään ja ryhtyi pyyhkimään pöytiä.

Kolme luudanvartta hiljeni nopeasti, kun asiakkaat saivat lasinsa tyhjiksi ja askeleensa suunnattua joko ulos kadulle tai yläkertaan majatalon huoneisiin.

"No, mikä mättää?" Rosmerta istui kahden tuliviskilasin kanssa Aberforthin pöytään. Rosmerta tiesi jo ennestään, ettei ukko lähtisi kulumallakaan, ellei saisi hieman sympatiaa osakseen.

"Rosy rakas, kyllä sinä tiedät, että ajat ovat vaikeita. Montako asiakasta sinä sait haalittua yöksi? Kaksi? Ehkä kolme", Aberforth laski sormillaan ja tarttui sitten tarjottuun viskiin.

"Luulisi, että näinä synkkinä aikoina sinulla kävisi enemmän asiakkaita. Tavan tallaajat tuskin uskaltavat ulos mökeistään", Rosmerta kohotti kulmiaan ja sitten lasiaan.
"Älä - älä parjaa asiakkaitani. He ovat maksavia eivätkä murhaa minun kattoni alla. Tiedät, ettei - varsinkaan näinä aikoina - voi valikoida."

Rosmerta tyytyi nyökkäilemään mukailevasti ja tyhjensi lasinsa.

"Aberforth, nyt sinun täytyy lähteä, minä painun pehkuihin."
"Ei siellä tilaa sattuisi olemaan tällaiselle vanhalle velholle?" Aberforth iski silmää kiusoitellen. Rosmerta naurahti.
"Ei, Aberforth, ei tälläkään kertaa."

Kuvio oli tuttu vuosien varrelta. He flirttailisivat hetkisen, Aberforth enemmän, Rosmerta vähemmän ja sitten he päätyisivät molemmat omiin peteihinsä yksinäisinä, mutta tekemättä virheitä, joita saattaisi katua myöhemmin.

"Ei kai se sitten auta", Aberforth nousi huojuen ylös. "Eipä minusta tässä kunnossa mihinkään olisikaan", mies naurahti ottaen tukea viereisestä pöydästä. "Minä palaan Sianpäähän, siellä minua sentään odotetaan innolla."

"Niin, vuohesi odottaa", Rosmerta nauroi lämmintä nauruaan ja nappasi viskilasit viedäkseen ne tiskin taakse. Ajat todella olivat synkät. Rosmerta pohti yläkertaa, petiään, jossa hän ei kuitenkaan saisi unta ennen valoisaa ja silloinkin unet jäisivät lyhyeksi. Ajatus ahdisti niin, että hän kaatoi itselleen vielä toisen lasin viskiä. Sillä aikaa Aberforth oli onnistunut vaappumaan ovelle asti.

"Abe, odota", Rosmerta sanoi ja nuolaisi viskin huuliltaan. "Ehkä siellä sittenkin saattaisi olla tilaa." Aberforthin humalaisille huulille nousi konnamainen hymy.
"Tiesin sen, Rosy. Tämä on ollut vain ajan kysymys - ajan kysymys totisesti."


Kun elämä antaa sitruunoita, ryhdy limonadivelhoksi u_u
-Saaps

Lunalotta

  • Valon ja ilon tuoja
  • ***
  • Viestejä: 1 091
  • Kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
    • Smaragdien säihke
Mukavaa löytää lisää rareparituksia sulta, en sit meinannu kirjottaa rapeparituksia. :o

Slice of life tällaisessa tilanteessa on mukavia luettavia, oon viettänyt finissä aikaa jo melkein pari tuntia huomaamattani! Kirjoitathan lisää kivoja namipaloja? <3
Ex-SparklingAngel
Tupani on Puuskupuh
Kaakao ja suklaa ovat lähellä sydäntä <3
Laittakaa ihmeessä yksityisviestiä jos haluatte jutella tai tutustua, ilahdun suuresti :)

listaus

Avasta kunniat Fractalle <3

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 924
  • monokkeli huurussa
Paritus on tosi hauska, kiinnostava ja toimiva! Näillä hahmoilla nyt muutenkin on varmaan hyvät näköalat ajankuvan ja maailman menon tarkasteluun, joten siinäkin mielessä herkullinen idea.

Lainaus
Älä - älä parjaa asiakkaitani. He ovat maksavia eivätkä murhaa minun kattoni alla. 

Tää oli mahtava heitto, lol. Olisin voinut lukea tätä näiden sanailua paljon pidemmästikin, kun tekstissä oli niin hyvä ote siihen, meininki oli juuri sopivassa suhteessa lakoninen ja rennon letkeä.

Helppo kyllä uskoa, että maailman maatessa näin synkeästi Rosmertakin päättää viimein päästää petiinsä sen tyypin, jonka kanssa flirttailun piti olla vaan kepeää ajanvietettä ilman sen kummempia suunnitelmia. Nauratti myös huomautus siitä, että aiemmin silmäpeliä piti Abe enemmän ja Rosmerta vähemmän :')

Summa summarum; oli herkullinen pikku ficlet ja tunnelma kovasti kohdillaan, ilahduttava löytö!
sano mua rovastiks

Angelina

  • Sith Lord
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 5 822
Tulee varmaan suurena yllätyksenä kun sanon, että paritus pisti sun listauksessa silmään ja pakkohan tää oli lukea! Kuten tuossa aiemmin Verinen Paronitar on todennut, niin tää kyllä toimii. Varmasti Rosmertalla ja Aberforthilla on paljonkin yhteistä ja ainakin tarinoita vaihdettavana.

Lainaus
"Älä - älä parjaa asiakkaitani. He ovat maksavia eivätkä murhaa minun kattoni alla. Tiedät, ettei - varsinkaan näinä aikoina - voi valikoida."

Muakin nauratti ihan huolella nää Aberforthin kriteerit hyvistä asiakkaista ;D No, ainakin ne maksaa eikä tapa ketään mun pubissa!

Tykkäsin hirveesti tuosta, miten Rosmerta ja Aberforth flirttailevat harmittomasti toisilleen kerta toisensa jälkeen, mutta miten se sitten tällä kertaa johtaakin johonkin muuhun. On heistä sitten ainakin toisilleen vähän lohtua, kun muuten on niin synkeää. Kiitos tästä, tää oli mielenkiintonen teksti!


Who's the more foolish - the fool or the fool who follows him?