Kolmen ja puolen euron ystävä | S, raapale

[Neptunus]

Nimi: Kolmen ja puolen euron ystävä
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama

A/N: Julkaistu alunperin raapalejuoksuun.

Kolmen ja puolen euron ystävä

Ostan markkinoilta ilmapallon. Se on kauniin pyöreä ja punainen. Piirrän mustalla tussilla sille silmät, nenän ja suun. Kotona pengon vaatekaapistani vanhan ja halvan peruukin, jonka asettelen ilmapallon päähän. Hän on kaunis pitkine räpsyripsineen, tummanruskeine kiharoineen ja hymyilevine suineen.

Pidän ilmapalloa olohuoneessa. Olen sitonut hänet nojatuolin käsinojaan. Ilmapallo katsoo kanssani lempisarjojani ja nauraa yhdessä kanssani. Kritisoimme tosi-tv-sarjoja, tanssimme Euroviisujen aikana.

Keskiviikkoaamuna ilmapallo on kuollut. Hän lojuu kutistuneena punaisena kumina kiharoissa hiuksissaan. Itken ystäväni menetystä ja hautaan hänet takapihalle. Teen ristin polttopuista ja lähetän paikallislehteen muistokirjoituksen.

Oli ilosi ylin,
naurusi raikuva.

Pidän surupukua, kunnes markkinat saapuvat taas kaupunkiin ja ostan uuden ystävän.

[Larjus]

Onpas tämä soma raapale! Tässä oli mukana sympaattista lapsenomaisuutta, sillä eihän sitä oo kovin "aikusta" ostaa itselleen ilmapalloa, piirtää sille naama ja leikkiä että se on kuin elävä, katsoo Euroviisujakin Ja sitten vielä mokoman "kuoltua" pidetään sille hautajaiset, vaik kyllähän sitä ystävälle niin kuuluukin tehdä! Mutta sitten lopulta ostetaan uusi pallo edellisen tilanne, ja kierre toistunee. Ainakin sitä olettaa, että seuraavakin ilmapallo saa sama kohtelun ja kohtalon.

Tykkäsin eritoten siitä, että kerronta tässä on yksinkertaisen neutraalia ja vakavaa. Siitä ei tehdä mitään erityistä numeroa, että kertoja kohtelee ilmapalloa niin kuin kohteleekin, asia vain sattuu olemaan niin

Mielenkiintoinen, omintakeisella tavalla sympaattinen ja kivan erikoinen raapale. Kiitos tästä lukukokemuksesta!

[Waulish]

Voi että! Jo otsikosta tulee vähän surumielinen, ahdistava vaikutelma, sillä raha ja ystävyys on yhdistelmä, jonka ei soisi koskaan varsinaisesti määrittelevän toisiaan. Itse teksti käykin sitten suoraan sydämeen. Minulle välittyy alakuloisia mielikuvia ystävättömyydestä ja yksinäisyydestä, koska vaikka on ihana ja kaunis ajatus, että markkinoilta ostettu ilmapallo tuo iloa ja seuraakin, on raastavaa, miltä sen menettäminen tuntuu. Ei ole ehkä ketään, jonka puoleen kääntyä, koska se oli ainoa koko elämässä ja elämänpiirissä, ja seuraavan saa vasta seuraavilta markkinoilta. Voi että, tämän tarinan traagisuus surullisine kierteineen koskettaa minua kovin!

Ilmapallo katsoo kanssani lempisarjojani ja nauraa yhdessä kanssani. Kritisoimme tosi-tv-sarjoja, tanssimme Euroviisujen aikana.

Haluaisin reagoida tähän lempikohtaani sellaisella itkuparkuemojilla, koska tämä riipaisee jostain niin syvältä! TV:n katsominen yhdessä on jotain niin arkipäiväistä, että tilanteen vääjäämätön lohduttomuus tulee ihan iholle asti.

Tämä tarina saa minut myös miettimään sitä, miten ihminen lopulta kaipaa toista ihmistä, toisen ihmisen seuraa. Ilmapallokaan ei ehkä ole kovin seurallinen sellaisenaan, mutta kun sille asettaa päähän peruukin ja piirtää kasvot, sen voi hyvin kuvitella puhuvan ja nauravan.

Upea, upea raapale, kiitos vaikuttavasta lukukokemuksesta! -Walle

[marieophelia]

Huomasin tämän Raapalejuoksussa ja mietin, että vitsit, miten melankolisen metka teksti! Kiva, että julkaisit tämän myös näin omassa topicissaan, jotta voi kehua Tämä on mun mielestä kerronnallisesti todella onnistunut: varsinkin tuo, miten pallosta aletaan puhua hän-pronominilla, kun "hän" saa kasvot, hiukset ja vaatteet on hieno yksityiskohta.

Lempikohtani on yksinkertaisesti: "Keskiviikkoaamuna ilmapallo on kuollut." Tekisi mieli nauraa, mutta kuitenkin samalla vähän itkettää. Kertojan yksinäisyys on tässä tosi hyvin kuvattu ilman, että se mitenkään läjäytetään lukijan naamaan. Voi että hän vielä hautaakin palloparkansa! "Ostan uuden ystävän" on myös hyvin pysäyttävästi sanottu.

Ääh, ei mulla ole kovin järkevää sanottavaa, mutta halusin vaan sanoa, että tämä on hurjan hieno!

[jossujb]

Minäkin huomasin tämän raapalejuoksussa! Toivoinkin, että kenties julkaisisit sen erikseen, sillä tämä oli aivan sykähdyttävän pysäyttävä. Meni ihan luu kurkkuun siitä. Harvoin näin lyhyessä tarinassa tosissaan loppu onnistuu lyömään ilmat niin totaalisen pihalle. Jäljelle jäi huutava yksinäisyys. Minkälainen tosiaan on sellaisen ihmisen elämä, jonka ainoa ystävä on vain heteken kestävä ilmapallo.

Loistava teksti, mieleenpainuva. Kiitos.

jjb

[Neptunus]

Larjus: Kyllä taitaa kierre toistua päähenkilöllä, kun edellisestäkin ilmapallosta on ollut seuraa. Ja eihän ilmapallon elämänkaari (jos sitä siksi voi kutsua :D) ole kovin pitkä, joten varmasti päähenkilön uudelle ystävälle käy samoin. Ihanaa että tykkäsit kerrontatyylistä. Kiitos paljon ihanasta kommentista ♥

Waulish: Ihanaa että rapsu herätti ajatuksia ja tunteita! Kieltämättä ajatukset yksinäisyydestä käyvät tähän kuin nenä päähän. Päähenkilöllä ei taida oikein olla muita läheisiä, joten ilmapallo käy puettuna hyvin seurasta. Kiitos paljon ihanasta kommentista ♥

marieophelia: Ihanaa että huomasit hän pronominin käytön alkamisen sen jälkeen, kun ilmapallo sai ihmismäiset piirteensä! Se oli ihan tarkoituksellista, että saatuaan kasvot ja hiukset päähenkilö kokee ilmapallon inhimillisenä olentona ja no, ystävänä. Kiitos paljon ihanasta kommentista ♥

jossujb: On mukavaa kuulla, että teksti lyhykäisyydessään onnistui tekemään vaikutuksen. Päähenkilölle kieltämättä jää vain yksinäisyys, jota hän yrittää paikata ilmapallolla. Kiitos paljon ihanasta kommentista ♥

[flawless]

Tämä oli lukukokemuksena tosi pysäyttävä. Päällisin puolin tämä näytti ensin sellaiselta viattomalta ja hassulta tarinalta ilmapallosta ja sen kanssa leikkimisestä, mutta sitten kun tähän pääsi sisään niin kaikki se yksinäisyys ja surkeus mikä tästä rivien välistä huokui tuntui tosi lohduttomalta. Tosi upea kontrasti, kun ensisilmäyksellä niin hauska ja hyväntuulinen ilmapallo luokin ajatuksia ja symboliikkaa yksinäisyydestä ja kenties jopa mielenterveysongelmista, jos tälle kertojalle ilmapallo oikeasti olikin elollinen olento. Se tasapainottelu sen välillä, että ruumiillistuuko tuohon ilmapalloon jotain harhoja vai onko se vain harmiton ilmapallo oli tosi mielenkiintoista. Oot luonut tosi upean ja monitulkintaisen tekstin, joka herättää paljon ajatuksia ja josta on mahdollista tehdä tosi paljon erilaisia tulkintoja, mä esim. ekalla kerralla näin tässä harmitonta lapsellisuutta, tokalla surumielistä yksinäisyyttä ja kolmannella mielenterveysongelmia ja harhoja, ja periaatteessa nuo kaikki tulkinnat ovat ihan yhtä mahdollisia. Se on tosi upeaa, miten näin lyhyt teksti voi luoda niin moninaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia ja mä oon loppujen lopuksi tosi hämmentynyt tämän aiheuttamista fiiliksistä, kun mä aattelin lukevani vaan ilmapalloraapaleen ja sitten tämä olikin paljon, paljon syvemmälle sukeltavaa kuin mitä odotin Tosi upea ja hyvin kirjoitettu teksti, tässä on hurjan kivoja yksityiskohtia ja kirjoitustapa antaa ihanasti tilaa lukijan tulkinnoille. Ja tekstin nimi on tosi hieno kanssa! Vautsi, tykkäsin kovasti, kiitos!