Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otabek/Yuri, oneshot  (Luettu 293 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 081
  • "Montako sahaa tarvitset yhteen runkoon?"
Ficin nimi: Lainahansikas
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Yuri!!! on Ice
Ikäraja: S
Paritus: Otayuri
Genre: Pienellä fluffilla silattu draama

Summary: ”Vaikka kai yksi paleltunut käsi on kahta parempi.”

A/N: Sainpas viimein aikaan kirjoittaa jotain tästä fandomista. Tästä shipistä muodostui minulle nopeasti fandomkohtainen otp, enkä malta odottaa, mitä jatkossa tapahtuu. :D Lisäksi minun teki mieli kirjoittaa jotain fluffihtavaa (ei tuo ole edes sana), ja tämä sopi verrattomasti tarkoituksiini.



***



Ilmeestä päätellen Yuri ei pitänyt sen kahvilan teestä enempää kuin hänkään. Otabek oli mielessään kuvitellut kaikkien länsimaisten laatujen maistuvan suurin piirtein samalta, mutta siinä pienessä kuppilassa heille oli tarjoiltu jotain paikallista erikoisuutta, joka Yurin toteamuksen mukaan maistui kitkeryydessään puutarhamullalta. Totuuden nimissä hän saattoi sanoa olevansa samaa mieltä. Se hytisytti selkäpiitä, mutta Otabek oli valmis siemailemaan kuppinsa tyhjäksi yksinomaan siitäkin ilosta, että he saivat tilaisuuden lämmitellä hieman Lontoon purevalta talvituulelta. Teekuppi lämmitti sormia mukavasti.

”On tässä sentään jotain positiivista”, vaaleaverikkö häntä vastapäätä totesi luodessaan katseen ikkunasta. Rakennukset kahvilan ympärillä olivat kaksikerroksisia sieviä tiilitaloja vieri vieressä, jotka yksinkertaisuudessaankin tuntuivat kodikkailta. ”Maisemissa ei juuri ole valittamista.”

”Riittääkö tämä paikka yksinomaan?” Otabek kysäisi tietäen vastauksen vallan hyvin etukäteen ja sai osakseen oudoksuvan katseen vaaleiden kulmien alta.

”Tietenkään ei riitä.”

”Sitä minäkin”, tummatukka tuumasi vieden teekupin huulilleen hivenen pakotetuin ottein. ”Sinusta en tiedä, mutta minua kiinnostaisi nähdä Big Ben muualtakin kuin netistä.”

”Totta kai! Ikään kuin sitä muuten voisi väittää viettäneensä aikaansa Lontoossa”, virkkoi Yuri yllättävän hilpeänä ottaen huomioon, että vasta muutama minuutti sitten oli näyttänyt hapanta naamaa juoman saatua irveen hiipimään suupieliin.

”Oletko sitten valmis?” Otabek laski kuppinsa pöydälle.

”Olin jo kymmenisen minuuttia sitten.”

Huoleton vastaus sai hänet hieman hölmistymään. ”Etkä sanonut mitään.”

”Ei kai tässä ole kiire minnekään.” Yuri kohautti olkiaan. ”Tosin minuakin kovasti kiinnostaisi nähdä Big Ben lähempää, joten jos olet kerran saanut niin sanotun teesi juoduksi, pannaan tossua toisen eteen.”


**


Kahvilatuokion jälkeen tuulinen sää tuntui kahta inhottavammalta, mutta pieneksi onneksi reipas kävely piti lämpöä yllä. Parlamenttitalo kuuluisine kellotorneineen näytti paikan päältä katsoen odotetusti rutkasti vaikuttavammalta, sekä ensin kauempaa nähtynä kokonaisuutena että suoraan sen alapuolelta katseltuna. Otabek ei välittänyt ikuistaa nähtävyyttä muutamaa kuvaa enempää, mutta Yurin puhelin melkein savusi tämän napsiessa yhdestä kuvakulmasta vähintään kolme otosta. Muutamat parhaat päätyisivät kuulemma Instagramiin heti kun he palaisivat jälleen hotellille.

Iltapäivän edetessä taivas kävi yhä pilvisemmäksi lumisadetta enteillen, eikä kylmä tuuli osoittanut talttumisen merkkejä. Paluumatkalla Otabekista tuntui kummasti siltä kuin tunnelma heidänkin välillään olisi äkisti käynyt astetta viileämmäksi, missä taas ei olisi ollut mitään järkeä. Sivusilmällään Otabek näki, miten Yurin suupielet kiristyivät viiman liehuttaessa leukapieliä kutittelevia hiuksia. Huppu päässään ja kädet taskuihin sullottuina tämä antoi itsestään tyypilliseen tapaansa sangen tympääntyneen kuvan, mutta sen lisäksi mukana vaikutti olevan muutakin.

Aikansa sitä silmäiltyään Otabekin oli pakko kysyä asiasta.

”Mitä nyt?”

Yuri näytti ihan hätkähtävän niin äkillisestä kysymyksestä. ”Miten niin?”

”Jokin sinua näyttää vaivaavan”, hän totesi aavistuksen ärtyneenä saatuaan vastauksen sijaan vastakysymyksen.

”Unohdin hanskani sinne kahvilaan”, Yuri murahti hetken kuluttua. ”Näpit tässä vähän jäätyvät.”

Pieni osa Otabekista kummasteli, ettei asia ollut jo aiemmin tullut puheeksi. Olivathan he talsineet purevassa säässä luultavasti jo lähemmäs puolta tuntia, mutta vasta nyt Yuri oli päättänyt mainita sormikkaidensa puutoksen, silloinkin vasta kun hän oli ensin kysynyt. Toisaalta Yuri Plisetskyllä ei ollut pahemmin tapana valittaa ääneen muista kuin tyystin merkityksettömistä pikkuasioista, joiden kohdalla kärpäsestä saattoi näppärästi tehdä ison härkäsen. Palelevat kädet eivät näyttäneet kuuluvan niihin aiheisiin.

”Ota minun”, Otabek sanoi riisuessaan harmaat villasormikkaansa ystävällisenä eleenä, mutta sai vastaukseksi tuhahduksen, joka selkeästi torjui ehdotuksen.

”Sitten sinun kätesi jäätyvät”, Yuri huomautti. ”Pärjään kyllä, pidä ne.”

”Ota ainakin toinen”, Otabek ehti sanoa ennen kuin tajusi, miten hölmöltä se mahtoi kuulostaa. Hänen mielessään päällimmäisenä oli vain ollut olla edes jollain tavalla hyödyksi.

”Mitähän tämä auttaa pidemmän päälle?” Yuri naurahti hiukan kyynisesti ottaessaan joka tapauksessa vastaan toisen hanskoista. ”Vaikka kai yksi paleltunut käsi on kahta parempi.”

”Ei välttämättä sitäkään”, Otabek tuumasi asiallisesti ja ojensi paljasta kättään vaaleaverikölle. Jaettu lämpö oli hänestä vallan pätevä ratkaisu tilanteeseen, kun taas Yuri näytti yhtä hämmentyneeltä kuin hän olisi polvistunut tai vastaavaa.

”Mitä sinä nyt?”

”Otatko kiinni vai et?”

Häkellyksestään toivuttuaan Yuri viimein puki kömpelöin ottein hansikkaan vasempaan käteensä ja antoi oikeansa hänelle.

”Parempi?” Otabek kysäisi heidän jatkaessaan kävelyään kädet toisiinsa kietoutuneena. Yuri piti silmänsä melkein kurinalaisesti edessään, mutta nyökkäsi kevyesti samalla murahtaen kurkustaan jotain myöntävältä kuulostavaa. Ellei hän ihan väärin nähnyt, tämän poskipäillä häivähti jotain hennon vaaleanpunaista.

Otabek itse ei ollut punastelijatyyppiä, mutta Yurin käden tiivis puristus sai hänen suupieliinsä kevyen hymyn, jonka vaaleaverikkö hänen eräänlaiseksi epäonnekseen onnistui panemaan merkille vilkaistuaan häntä juuri oikealla hetkellä.

”Mikä tuo ilme nyt on olevinaan?” Yuri esitti kumman kiihtyneenä kuin ei olisi milloinkaan nähnyt hänen hymyilevän. Moni oikeastaan olisikin sanonut sitä eräänlaiseksi harvinaisuudeksi.

”Miten niin?” Otabek heitti takaisin ja käänsi katseensa sietämättömän merenvihreistä silmistä katsellakseen ympäröivää kaupunkia tarkemmin.

« Viimeksi muokattu: 21.07.2018 21:39:37 kirjoittanut Ayudara »
"Jos olisin tiennyt, että joudun syömään sanani, en olisi puhunut niin paljon."

Grenade

  • Call me Grenu
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 187
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otayuri
« Vastaus #1 : 29.12.2016 19:24:43 »
Hii, tää on jotenkin niin kiva pari. Yuri teinimäisessä mökötyksessään ja Otabek nyt muuten vaan hiljainen, niin mikäpä sen keskustelulle parempi lähtökohta, haha. Keskustelu oli luontevaa ja muutenkin tilanne oli kovin luontevan oloinen, Yuri ei varmastikaan sanoisi, että paleltaa (koska täytyyhän nyt vähän olla macho). :D
Lainaus
Ellei hän ihan väärin nähnyt, tämän poskipäillä häivähti jotain hennon vaaleanpunaista.
Aww, tää oli söpö kohta. ^^

Enpä oo vielä kerennyt katsoa viimeisiä jaksoja sarjasta, mutta Tumbrln ansiosta oon kuitenkin sen verran perillä tästä parista, että oikein toimivasti pelaavat yhteen ja muutenkin suloista, että Yuri löysi kaverin kaiken sen kisailemisen ohessa. Hyvin tuotu esiin muutenkin hahmojen persoonallisuuksia ja tykkäsin tästä. Kiva, että tämäkin fandom on löytänyt tiensä Finiin ja rohkeasti vaan ficcaile lisää, jos inspaa. ^^

Ei tehä tästä ny numeroo

banneri by Sokerisiipi

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 081
  • "Montako sahaa tarvitset yhteen runkoon?"
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otayuri
« Vastaus #2 : 30.12.2016 22:42:07 »
Paljon kiitoksia kommentista, Grenade! <3

Tämän "pariskunnan" dynamiikka on kyllä niin tyystin erilainen kuin Viktuurilla... :D Ja kiehtovinta on huomata, miten sellaiset tavanomaiset mökötykset ja apaattiset koomailut liukenevat Otabekin ja Yurin ollessa toistensa kanssa kontaktissa. Koko ystävyys alkoi niin puskista ja äkisti, mutta olen nauttinut joka sekunnista. xD

Tämä on kyllä sen verran inspiroiva sarja ja paritus, että tekstiä varmastikin syntyy jossain kohtaa lisää. Kakkoskauden odottelu kyllä riipii ikävästi. Jatkoa heti paikalla nyt tänne, kiitos. xD

- Ayu

"Jos olisin tiennyt, että joudun syömään sanani, en olisi puhunut niin paljon."

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 263
  • the gay ships are the yay ships
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otabek & Yuri
« Vastaus #3 : 15.01.2017 23:46:48 »
Täytyy myöntää että alun alkujaan en edes huomannut Otabekin olemassaoloa saati sitten shipannut näitä kahta mutta oon pikkuhiljaa lämmennyt tälle parille.

Äää ääh tää oli suloinen <3 Yuri on juuri sellainen yrmy päällepäin että kun se punastelee Otabekin käsipuolessa, ei voi enää vastustaa tätä shippiä.

Lainaus
"Unohdin hanskani sinne kahvilaan", Yuri murahti hetken kuluttua. "Näpit tässä vähän jäätyvät."

Tää kohta hymyilytti väkisin ja koitin olla vaan virnistelemättä liian näkyvästi välttyäkseni sisaruksien kummeksuvilta katseilta.

Lainaus
"Otatko kiinni vai et?"

Een kestä, tää oli musta just sellainen "tarjoan sinulle kättäni joten tartu siihen saatana äläkä tee tästä tilanteesta enää epämukavampaa"-kohta ja oivoi, ihanaihana

Tällainen kevyt fluffi on ihan erityisen mukavaa luettavaa. Kiitos tästä ihanasta lukukokemuksesta <3
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 081
  • "Montako sahaa tarvitset yhteen runkoon?"
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otabek & Yuri
« Vastaus #4 : 17.01.2017 02:50:18 »
Kiitoksia, haryu! <3

Jep, voin niin kuvitella sellaisen yrmyn punastelevuuden. ^^ On ollut hauska huomata, että vaikka en tavallisesti juuri lue liiaksi romantiikkaa, olen tämän parituksen kanssa niin korviani myöten sokerissa, että hampaat irtoaa. Välillä on kiva olla pehmolla tuulella.

"tarjoan sinulle kättäni joten tartu siihen saatana äläkä tee tästä tilanteesta enää epämukavampaa"

Hahhahhah, naureskelin niin tälle määritelmälle! xD Otabekissa mainiota on juuri se suorasukainen tyyli olla kontaktissa toisten kanssa. Yurinkin lienee yksinkertaista valita kahdesta vaihtoehdosta ilman turhia venkoiluja.

Kiitoksia vielä! 8)

- Ayu

"Jos olisin tiennyt, että joudun syömään sanani, en olisi puhunut niin paljon."

Larjus

  • Sir Candy
  • ***
  • Viestejä: 1 937
  • Sytytä kämppäs palaan, se on voimaa.
    • twitter
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otabek/Yuri, oneshot
« Vastaus #5 : 05.01.2020 21:31:09 »
Ah, miten voikaan perus "jaetaan hanskapari ja pidetään toisiamme kädestä" -hömppäklisee ollakin aina niin ihanaa ♥ Mut äää, onhan se söpöä, ja kuten sä ehkä voit aavistellakin, mun mielestä mikä vaan hömppä tällä parituksella on taivaan lahja tai jotai :D

Lainaus
”Oletko sitten valmis?” Otabek laski kuppinsa pöydälle.

”Olin jo kymmenisen minuuttia sitten.”

Huoleton vastaus sai hänet hieman hölmistymään. ”Etkä sanonut mitään.”

”Ei kai tässä ole kiire minnekään.” Yuri kohautti olkiaan.
Musta tuntuu, että Yuri olis voinut istua tuolla vaikka kolme päivää putkeen ja juonut suolahappoa kunhan vain saa viettää aikaa Otabekin kanssa :D Mihinkäs sitä tosiaan on kiire, kun vastapäätä istuu semmoinen namupala...

Lainaus
Ellei hän ihan väärin nähnyt, tämän poskipäillä häivähti jotain hennon vaaleanpunaista.
Ah, miten söpöä (/w\) samoin hymyilevä Otabek. Tää on niin söpöä ja vielä semmoista ujon kömpelöä. Näkee, että siellä välillä on pientä kipinää ja jotain tunteita, vaikka kumpikaan ei niitä ehkä vielä tiedosta...

Hahmot oli taas kerran niin IC että ah, tällaista voisin hyvinkin nähdä tapahtuvan sarjan canonissa.

Lainaus
Toisaalta Yuri Plisetskyllä ei ollut pahemmin tapana valittaa ääneen muista kuin tyystin merkityksettömistä pikkuasioista, joiden kohdalla kärpäsestä saattoi näppärästi tehdä ison härkäsen.
Tää oli ihanasti kirjoitettu, ja on kyllä niin nappiin canonin kanssa :D Yuri kunnon draamaprinssi.

Oijoi, oon taas yhtä hymyilevää höttöä, kiitos sun Otayuri-tuotosten. Ja mikäs sen ihanampaa. Kiitän.
On the wild and misty hillside
Fear is nature's warning
Hunger here is never far away

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 081
  • "Montako sahaa tarvitset yhteen runkoon?"
Vs: Yuri!!! on Ice: Lainahansikas, S, Otabek/Yuri, oneshot
« Vastaus #6 : 06.01.2020 15:37:52 »
Niin mieltä lämmittävää, että jaksat lukea ja kommentoida näitä tekeleitäni, kiitos kaunis jälleen, Larjus! <33

Olipa jännä lukea pitkästä aikaa tämä ensimmäinen Yuri on Ice -teksti. Olihan se hyvä hypätä fandomiin kunnon fluffihömpällä, mikä ei ehkä kuitenkaan menisi ohi canonista liiaksi. Voisin kuvitella, ettei Yuri pitäisi ulkoisesti liiaksi meteliä pidellessään Otabekia kädestä, mutta sisäisesti tämä on varmaan ihan hattaramuusina. ;D Sama pätee varmaan Otabekiinkin, vaikka tästä saisi todennäköisesti irti paljon vähemmän.

- Mai

"Jos olisin tiennyt, että joudun syömään sanani, en olisi puhunut niin paljon."