Kirjoittaja Aihe: Pölyn alta löysimme toisemme K-11 || Albus/Gellert, romance, oneshot  (Luettu 6326 kertaa)

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Kirjoittaja: Unohtumaton
Ikäraja: K-11
Genre: romance
Paritus: Albus Dumbledore / Gellert Grindelwald
Disclaimer: J.K. Rowlingin maailma, minun leikkini.
Summary: "Mitä me olemme?" hän kysyi uudestaan kuiskaten.
A/N: Sain inspiraation tähän omasta raapaleestani Vivahteita. Lyhyt one-shot, jonka luokkittelisin hetken inspiraation tulokseksi.


”Mitä me olemme?”

En ymmärtänyt kysymystä, joten loin häneen ihmettelevän katseen. Ullakon pölyt olivat laskeutuneet hänen nenälleen ja mieleni teki hipaista ne pois, eihän mitään niin kaunista voinut peittää pölyyn. Gellert kuitenkin väisti käteni liikkeen ketterästi ja jäi tuijottamaan minua silmät vastausta vaatien. Kärsimättömyys oli hänen suurin paheensa, mutta minä siedin sitä, sillä tekihän se hänestä minun vastakohtani. Mitä en löytänyt itsestäni, saatoin löytää hänestä ja päinvastoin. Oli kiehtovaa huomata, kuinka erilaisuutemme veti meitä yhteen paljon raivoisammin kuin yksikään yhtäläisyys.

Huokaisin hänen ilmeelleen, joka viestitti silkkaa odotusta ja kuluneita sekunteja. Hän oli ihastuttavalla tavalla raivostuttava ja kaiken järkevyytensä keskelläkin kerrassaan järjetön. Gellert oli mysteeri, jonka palasia ei parhainkaan etsivä voinut kerralla löytää.

”Me? Mitä sinä tarkoitat?” Pakkohan minun oli kysyä, kun en hänestä muuten ottanut selvää. Ei ollut hänen tapaistaan tuoda esiin tällaisia kysymyksiä, yleensä se olin minä, jolla oli tarve saada tunnustusta tuntemattomalle ja määritelmä määrittämättömälle. Gellert oli herättänyt, jälleen kerran, mielenkiintoni ja annoin uteliaisuuteni näkyä, jotta hän rohkenisi jatkaa.

”Me kaksi. Sinä ja minä. Mies ja mies. Mitä tämä on?” Gellert tokaisi yskähtäen ja lennättäen ilmaan sankan pölypilven. Suljin silmäni, en tiennyt vastausta. Ullakon kätköissä olimme jotain, mutta auringon alla emme mitään. Emme voineet olla.

Gellert kumartui puoleeni hengittäen lämmintä ilmaa suupieliini. Tätä me olimme, läheisyyttä ja ullakkohuoneita. Vastakohtia ja vetovoimaa.

”Mitä me olemme?” hän kysyi uudestaan kuiskaten. Sanat pysähtyivät huulilleni ja minä imin ne sisään, vavahdin. Niihin oli pinottu tunteita, joita emme koskaan pukeneet sanoiksi, ja minä en tiennyt enää mitään kauniimpaa. Haparoiva käteni tarttui Gellertin paidankaulukseen ja tunsin hänen heikon hymynsä vain senttien päässä kasvoistani. Jos olisin uskonut täydellisyyteen, se olisi ollut tässä. Ei meidän tarvinnut määritellä 'meitä', ei, meidän piti vain löytää se kipinä, joka syttyisi ja kuvaisi meitä paremmin kuin yksikään sana.

Halusin tuntea nuo huulet taas. Halusin vuodattaa niihin minut, minun makuni, minun merkkini. Ei meidän välillämme ollut oikeaa tai väärää, vain kaikkea siltä väliltä. Pöly leijaili taas sieraimiini, mutta pystyin keskittymään vain yhteen asiaan, mieheen edessäni. Otteeni hänen kauluksestaan tiukkeni ja sain vedettyä häntä lähemmäs, lämmin keho lyöden minut maahan. Gellert oli voimakkaampi, lihaksikkaampi ja en voinut kuin antautua hänen allaan. Katsekontaktimme rikkoutui ja minä henkäisin hampaiden näykkäistessä minun hartiaani. Tämä oli Gellert, joka puhui teoillaan ja vakuutti eleillään.

Vaatteiden osa meidän välissämme alkoi olla yhdentekevää. En muista, riisuimmeko toisemme vai taioimmeko ne pois, mutta muistan täydellisesti sen kuuman ihon ja hikipisarat, jotka kimalsivat välissämme. Päädyimme aina hitaasta räjähdysalttiiseen ja takaisin. Jokainen raju suudelma oli Gellertin, mutta minä sain välissä maistaa ja nauttia omaan rauhalliseen tapaani. Ullakko kaikui huokauksista ja minä värähdin jokaisen vahvan liikkeen alla. Gellert sai minut nautinnon kynnyksille huutamaan tunteitani ja tiesin meidän olevan totta.

Pölyn laskeutuessa muistimme taas, mitä me olimme.

A/N2: Tämä paritus ansaitsisi pitempiäkin tekstejä, mutta omat rahkeeni riittivät tällä kertaa tähän. Tykkään kommenteista.
« Viimeksi muokattu: 02.11.2014 15:00:35 kirjoittanut Unohtumaton »

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Siber

  • jonofiniläinen
  • ***
  • Viestejä: 249
Vs: Pölystä ja kysymyksistä K-11
« Vastaus #1 : 03.04.2011 19:04:03 »
Voi luoja että rakastan tätä paritusta.

Mä olen huono kommentoija. Osaan kyllä kertoa pidinkö tekstistä vai en, mutta mulle jää aina hämärän peittoon se, miksi pidin tai en pitänyt. Tästä tosiaankin pidin, mutta on taas sen verran vaikea pukea ajatuksia sanoiksi, että äh. No, yritän.

Albus on kovin albusmainen. Tässä oli monta sanaa, jotka ihan riemastutti vain sillä, miten hyvin ne sopii sanojansa suuhun (/päähän). Esimerkiksi nyt "ihastuttavalla tavalla raivostuttava ja kaiken järkevyytensä keskelläkin kerrassaan järjetön", täsmälleen. Ihastuttava ja kerrassaan järjetön on niin Albusta, ettei mikään. Muutenkin nämä tapahtuvien asioiden väliin sujautetut ajatukset ovat ihania. Voisin lainata kymmenen lausetta tähän esimerkeiksi, mut.

Ullakko sopii näille.

En mä tiedä, minusta tämä on vain niin loistava kuvaus noiden suhteesta. Selittää sen ja tekee siitä järjellistä. Juurikin tuollaiset vastakohtaiset tyypit, joilla on kuitenkin ne samat kiinnostukset ja intohimot. Mitä muuta sellaiset voisivat olla kuin rakastavaisia tai vihollisia? (Näistä tulikin sittemmin molempia. Mutta niin.)

Lainaus
tunsin hänen heikon hymyn vain senttien päässä kasvoistani
Heikon hymyn.

Hmm, mitähän mun piti vielä sanoa. Lopetus on loistava. Olisin kyllä hirveästi tahtonut kuulla Albuksen suusta jonkinlaisen vastauksen Gellertin kysymykseen, mutta kaikkea ei kai voi saada. Tämä on hieno. Kiitos ja anteeksi.
“You’re the next best thing, John.”

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-11
« Vastaus #2 : 06.04.2011 16:16:27 »
Siperia: Kiitos, kiitos, kiitos ihanasta palautteesta. Albus/Gellert on parituksena sellainen, että ainakin mä en uskalla sitä kirjoittaa kovin usein, koska siitä on todella hankala saada sellaista tarpeeksi oikeanlaista tekstiä, mutta sun kommenttis kyllä valoi muhun uskoa, että tällainen on mahdollista. Näissä kahdessa on paljon, mihin olis kiva takertua, mutta ite en uskalla lähtee sille tielle  :D

Kiitos!

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Gelmir

  • Imagine
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Ravenclaw
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-11
« Vastaus #3 : 14.04.2011 16:06:12 »
Tartuin tähän koska halusin lukea jotain jollain parituksella mitä en yleensä lue. Tekstissä ei ole kerrassaan mitään vikaa  ja Gellert oli ihana tässä ficissä. Ainoa mikä tässä mättää, ja se mättää vain omassa päässäni, on se, etten yksinkertaisesti pysty kuvittelemaan Dumbledorea nuorena. Eli sain muistutuksen siitä miksen lue tätä paritusta koskaan  :D Mutta joka tapauksessa tykkäsin tekstistäsi. :)
It was my ghost walking on the sidewalk.

Unimaailma

Tiara

  • lätkätyttö
  • ***
  • Viestejä: 479
  • Lady Red
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-11
« Vastaus #4 : 14.04.2011 18:55:37 »
Todella hyvin kirjoitettu. Tekstissä oli monia hienoja ilmaisuja ja tykkäsin tosi paljon tämän ficin Gellertistä. :)

Diamonds
Are a Girl's Best Friend  ♥

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-11
« Vastaus #5 : 22.04.2011 00:34:06 »
Gelmir: Haha, kieltämättä Dumbledore on hahmona niin selkeästi vanhus, että hänen nuorentamisensa ei aina olekaan mikään kovin helppo prosessi. Hienoa kuitenkin, että päädyit tätä lukemaan, kiitos siitä!

Tiara: Kiitos!

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Carolynne

  • A proud Hufflepuff
  • ***
  • Viestejä: 1 341
Olipa ihana ficci! ♥

Albus/Gellert on yksi kolmesta OTP:stäni ja minulle aivan hirvittävän rakas paritus. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miksi sitä kirjoitetaan niin vähän, mutta olen todella onnellinen, että löysin tämän helmen ♥ Oli myös hienoa lukea näistä kahdesta jotain onnellista, sillä minä ainakin keskityn liian usein A/G:n angstisuuteen ja unohdan suloisen nuoruuden ja rakkauden kun se on vasta alkamaisillaan. Tämä ficci osoitti minulle jälleen hienosti, että tekstin ei tarvitse olla pullollaan surua ja ahistusta koskettaakseen syvältä.

Gellert on siitä mielenkiintoinen hahmo, että hänestä ei tiedetä paljon mitään nuorena - tarpeeksi, jotta kirjoittajalla on jonkinlainen suunta, mutta kuitenkin niin vähän, että jokaisen ficcailijan tulkinta on hieman erilainen. Sinun Gellertisi oli kerrassaan hurmaava, ihastuin kovin <3 Pölyä nenässä <3 Mysteeri <3

Tässä ficissä oli oikeastaan kaikkea sitä, mikä tekee A/G:stä suosikkiparitukseni: oli ahdistusta siitä, että heidän suhdettaan ei  1800-luvun maailmassa koskaan hyväksyttäisi; halua ja kaipuuta toisen kosketukseen; kahden pojan kemia ja luonteiden tietty vastakkaisuus... Juuri viimeksi mainitun pohdinnasta pidin kovasti, olit kirjoittanut sen(kin) todella kauniisti.

Ikäraja tähän ficciin oli minusta täydellinen: sait hyvin kuvattua poikien tunteita toisiaan kohtaan, tapahtumia ja halua, mutta pääpaino pysyi kuitenkin hahmoilla, ei seksin kuvaamisella. K-13 on kyllä selvästi mun lempi-ikärajani ^^  Myös minäkertoja toimi loistavasti, sai todella samaistumaan Albuksen tunteisiin. Yleensä en niinkään tee eroa kertojien välille, mutta nimenomaan tässä ratkaisusi toimi niin hyvin, että oikein tutkin tarkemmin, mikä ficciin toi sen läheisyyden tunnun.

"Tiesin meidän olevan totta" ihastutti kovin, yksinkertainen lause toi esille poikien tunteet vahvasti ja selkeästi. Itse asiassa koko ficci oli täynnä onnistuneita sanavalintoja ja hienoja lauseita, lainaan nyt vielä suosikkejani:
Lainaus
Hän oli ihastuttavalla tavalla raivostuttava ja kaiken järkevyytensä keskelläkin kerrassaan järjetön.
Lainaus
Tätä me olimme, läheisyyttä ja ullakkohuoneita. Vastakohtia ja vetovoimaa.

Kiitos A/G:n kirjoittamisesta, toivottavasti julkaiset tällä parituksella myös jotain muuta! Pidin tästä ja myös kirjoitustyylistäsi kovasti.

"Forever may only be twelve days."
"Then we'll take those twelve days, and we'll live twelve lifetimes."

Tyynis

  • Supernainen
  • ***
  • Viestejä: 1 973
  • Ava Sonoalta
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-13
« Vastaus #7 : 21.06.2011 22:26:04 »
Taitaapa olla minun ensimmäinen Albus/Gellert, mutta tämä asetti ainakin riman korkealle seuraavalle ficcille minkä luen. Minun mielestäni olet onnistunut kirjoittamaan tähä aivan mahtavan tunnelman ja vaikka tämä olikin lyhyt ficci minä lyösin tuosta Albuksen hahmosta piirteitä, joita kirjojen vanhenneessa Dumbledoressa on, se ettei asioille voi antaa aina puhdasta määritelmää. Toivottavasti sinä tajuat, mitä minä yritän ajaa takaa.
Gellertin hahmosta minä en oikeastaan saanut mitään irti, mutta se voi johtua jo siitäkin, että se on minulle aika vieras hahmo, mutta pidin tuosta vastakohtien korostamisesta.

Lainaus
Jos olisin uskonut täydellisyyteen, se olisi ollut tässä.
Tämä on jotenkin uskomattoman kaunis kohta. Tämä kyseen alaistaa minun mielestäni täydellisyyden jotenkin luentevasti. Miksi uskoa johonkin, jonka olemassa oloa ei tiedä. Tykkäsin muutenkin sanavalinnoistasi, ne loivat tekstiin, ainakin minusta, rauhoittavan ja hyvin lukijalle välittyvän tunnelman.

Kiitos tästä lukukokemuksesta!
"Let me be your wings
Let me lift you high above"


Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-13
« Vastaus #8 : 30.06.2011 00:51:26 »
Carolynne: A/G ansaitsisi ehdottomasti enemmän kirjoittamista ja ehkä minäkin vielä rohkenen tätä paria lähestyä uudestaan kirjoittamisen merkeissä. Minäkertoja on itselle vieraampi tapa lähestyä tekstiä, mutta hieno nähdä, että se toimi! Olen myös samaa mieltä, että Gellert jättää kirjoittajalle paljon vapauksia, mutta kuitenkin tietyin rajoin, jolloin hahmoon jää aina se oma leima. Kiitos!

Tyynis: Oli ilo asettaa rima korkealle! Ymmärrän hyvin, mitä ajat takaa, kun puhut Albuksesta ja minusta se onkin yksi hahmon mielenkiintoisimpia piirteitä. Se sellainen tietynlainen tyyli, joka ei luokittele asioita tietyin määritelmin. Kiitos itsellesi, kun tämän kommenttikampanjasta nappasit!

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

RoastedGarlic

  • pullatyttö
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • ilonpilaaja
    • Milkshakespeare
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-13
« Vastaus #9 : 08.08.2011 22:22:23 »
Mmmmm toivoisin tavallaan että Rowling ilmoittaisi, että koko Potter-sarjan tähänastinen canon on ollut vain valhetta ja että todellisuudessa Dumbledore ja Grindelwald päätyivät yhteen ja elämä oli tähtisadetta ja saippuakuplia ikuisesti.

Mutta siis näin jos ficistä puhutaan, niin tykkäilin. En osaa/jaksa arvioida tarkasti, mutta kielenkäyttö sopi tähän mainiosti ja etenkin Gellert oli hyvin gellertmäinen (Dumbledoren kuvitteleminen nuoreksihan on aika vaikeaa minulle lukijana). Tätä lisää!!
"Pardon me for breathing , which I never do anyway so I don't know why I bother to say it, oh God I'm so depressed. Here's another one of those self-satisfied doors. Life! Don't talk to me about life." -Marvin

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Vs: Pölyn alta löysimme toisemme K-13
« Vastaus #10 : 24.08.2011 00:18:40 »
RoastedGarlic: Haha, kyllähän näiden yhdessä soisi olevan.  :D

Kiitos, kun tämän luit ja kommentin rustasit, aina yhtä ihana huomata, että näistä tykkäillään.

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 493
  • 707
Kommenttikampanjasta hei. o/ Nappasin tämän listauksestasi ja luin tuon tätä inspiroineen ficin myös. Tämä oli kuten sekin todella kaunis ja tykkäsin siitä, miten käsittelit näiden kahden hahmon välistä suhdetta ja kuvailit kumpaakin. Erityisesti Gellertin kuvailusta tykkäsin, mutta toki myös Albuksen. Se kun nuorena oli niin erilainen kuin vanhempana, mutta tuntui siitäkin huolimatta IC:ltä, vaikka nuoruuden Albuksesta ei kerrota paljoa. Sama pätee tosin molempiin. Tuli sellainen fiilis, että näin asiat ovat varmasti olleet, joka on aina ehdottomasti hyvä puoli ficeissä.

Parituksena tämä on minulle vähän vieraampi, mutta todella kutkuttava ja Vivahteita antoi mukavan alkusysäyksen tälle. Rakastuin kuvailuun, jolla tässä herkuteltiin ilman, että se meni liiallisuuksiin. Ullakkohuone oli mahtava miljöö ja se pöly, mitä siellä oli. Jotenkin siitä tuli tässä todella henkilökohtainen ja salaperäinen fiilis, joka toimi näihin hahmoihin todella hyvin. Pidin, että dialogia oli vähän, mutta silti se oma osuutensa kuitenkin. Oikeastaan pidin kaikesta. :D

Tämä oli myös selkeää ja soljuvaa luettaavaa, eikä mikään töksähdellyt silmiin. Pidin myös, miten loppu ja alku mätsäsivät toisiinsa, sekä otsikosta, joka oli kanssa houkutteleva. :) Kiitos siis todella paljon, tykkäsin!

Lainaus
Tätä me olimme, läheisyyttä ja ullakkohuoneita. Vastakohtia ja vetovoimaa.
Pakko vielä lainata tämä, aivan ihana tiivistelmä tästä parista. <3


“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.
But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Odo: Ullakko tuntui tosiaan kovin symboliselta paikalta näille kahdelle: henkilökohtainen ja usein salaperäinen paikka, jonka suojassa on oltu hetken piilossa muulta maailmalta. Albuksesta kirjoittaminen vaatii ainakin omalla kohdallani kunnon uppoutumisen henkilön mahdolliseen ajatusmaailmaan ja se onnistuu aina parhaiten, kun lähtee minä-muodolla kirjoittamaan. Sitä vaan tulee tehtyä aika harvoin, mutta ihana kuulla että vaikutti IC:ltä! Kiitoooos.  :-*

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 090
Onnitteluni! Silmäilin ja lueskelin muitakin fikkejäsi, mutta tähän halusin jättää kommentin. Tämä paritus on ihan golden ja samaa harmittelen edelleen, kuin sinä itse 10 vuotta sitten, eli liian vähän kirjoitetaan näistä kahdesta.

Sun kirjoitustyyli on viehättävä ja tämä fikki on kestänyt tosi hyvin aikaa! Mä harvemmin tykkään lukea fikkejä minämuodossa (jostain syystä?), mutta tähän se sopi niin hyvin että tajusin vasta loppupuolella ettei tämä ollutkaan kolmannesta persoonasta kirjoitettu.

Lainaus
Oli kiehtovaa huomata, kuinka erilaisuutemme veti meitä yhteen paljon raivoisammin kuin yksikään yhtäläisyys.
tämä oli jotenkin ihana ja tätä paria hyvin kuvaava kohta!

Lainaus
Halusin tuntea nuo huulet taas. Halusin vuodattaa niihin minut, minun makuni, minun merkkini. Ei meidän välillämme ollut oikeaa tai väärää, vain kaikkea siltä väliltä.
tämä myös hieno ja heihin sopiva.

Lopetus vastasi kauniilla tavalla koko fikin mukana roikkuneeseen kysymykseen. Otsikko on kaunis myös ja oli hauskaa miten se pölykin mainittiin muutamassa kohdassa.

Kiitti, oli tosi kiva!

Kaaos

Ps: oho! Olisi pitänyt säästää kommentointi huomiselle, niin olisi kulunut TASAN 10 vuotta tämän julkaisusta :D
« Viimeksi muokattu: 02.04.2021 10:58:03 kirjoittanut kaaos »
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
kaaos: Apua, oot löytänyt vanhempaa tekstiä!  :D Ei vaan, tosi kiva että kestävät aikaa ja ovat yhä miellyttäviä lukea. Minämuoto on itsellenikin vieraampi tapa kirjoittaa ja käytän sitä todella harvoin – en muista enää tarkasti, että miksi päädyin siihen juuri tässä tekstissä, mutta kiva kuulla, että se ei haitannut! Kiitos kun kommentoit. <3

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

mursuhilleri

  • vihertumpelo
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 199
  • kahvia koneeseen
Vau, tämä paritus on kyllä aivan loistava. Ihmettelen, miksi en ole lukenut sitä aiemmin. Joka tapauksessa, oli upea teksti, ja tämä pari on vain jotenkin niin pähee. Nuori Dumbledore on aina kiinnostanut mua, ja varsinkin tämä Albuksen ja Gellertin suhde, joskaan en ole koskaan edes tajunnut, että siitä voisi kirjoittaa ficcejä! :D

Lainaus
Oli kiehtovaa huomata, kuinka erilaisuutemme veti meitä yhteen paljon raivoisammin kuin yksikään yhtäläisyys.
Tämä oli ultimate lempparikohta ficistä. Tuli oikein kylmät väreet, kun luin tämän.

Kaikkiaan, kaunis fic, ja pidin tästä kovasti. Voisin oikeasti lainata puolet tekstistä, jos haluaisin tuoda esiin kaikki parhaat palat :P Tämä oli ihana, kiitos!

Ai niin, onnea kommenttiarpajaisten voitosta! :)

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
mursuhilleri: Albus ja Gellert on kyllä mielenkiintoinen pari! Tästä soisi ihmisten jopa innostuvan uudestaan, koska kerrottavaa heistä varmasti riittäisi. Lainaus muuten tiivistää hyvin sen, minkä itse tulkitsen olleen yksi vetovoimatekijä heidän välillään! Kiitos kun kommentoit ja kiva kun löysit tämän! <3

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Resonanssi

  • ***
  • Viestejä: 1 013
  • Seamus Finnigan + Theodore Nott = <3
Ficci oli hyvä. Oli hyvin kuvailtu miesten hellyyttä ja Gellertin kysymyksiä siitä, mitä he ovat.
En osaa nyt oikein sanoa muuta. Kiitos!
Seamus Finnigan <3 Theodore Nott
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=15036.0

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 698
Resonanssi: Kiitos itsellesi lukemisesta! <3

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus