Kirjoittaja Aihe: Valtari: Kalaonni, S  (Luettu 243 kertaa)

Nevilla

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 5 322
  • Phantom Thief of Hearts
Valtari: Kalaonni, S
« : 30.06.2019 11:23:19 »
Nimi: Kalaonni
Fandom: Valtari (?)
Kirjoittaja: Nevilla
Ikäraja: S
Vastuuvapautus: Valtari ja Joutsi ovat Avaruuspiraatin hahmoja ja peräisin originaalitekstistä Valtari, S. Minä vain lainaan omaksi ilokseni.
Tyylilaji: myyttinen fantasia

Haasteet: Juhannustaikoja Avaruuspiraatille. ;)

K/H: No niin. Vuosien varrella olen aika usein halunnut ficata muiden finiläisten teksteistä, mutta enpä ole sitä tehnyt (tai edes koskaan kysyä aiemmin, että saisko). Nyt kuitenkin Avaruuspiraatti antoi luvan, joten jeeee, pääsin niin tekemään. ♥ Alkuperäinen teksti on ihana ja minä vain ammennan siitä, mutta oli hirveän kivaa kirjoittaa näistä kahdesta ja suomalaisesta kesäyöstä. Kiitos siis piraatille tästä mahdollisuudesta! :) Ja hyvää ja onnellista kesää näin juhannustaian merkeissä. ;) Käykäähän tosiaan lukemassa Avaruuspiraatin alkuperäisteksti täältä (S).

*

Kalaonni

Joutsi soutaa. Valtari huljuttaa sormiaan vedessä ja hymyilee hajamielisesti. Ehkä hän on vain puoliksi siinä, puoliksi jossain muualla. Jossain, mistä löytyy syy hymyillä tuolla tavoin. Joutsin sisintä kiristää, mutta hän ei sano mitään.

"Sinä saat kyllä soutaa seuraavalla kerralla", Joutsi ähkäisee. Ärtymys yllättää hänet itsensäkin. Ei soutamisessa ole mitään vikaa, päin vastoin. Airojen tasainen liike ja järvenselän viileys tuntuvat hyvältä heinätöiden jälkeen.

"Voin minä soutaakin", Valtari kohottaa katseensa vedestä ja hymyilee Joutsille vakavana. "Mutta sitten sinun täytyy kyllä kestää se, että voidaan päätyä mihin tahansa. En ole ikinä koettanut."

"Ei se ole vaikeaa", Joutsi tuhahtaa. "Minä voin opettaa vaikka kädestä pitäen." Ajatus saa jostakin syystä Joutsin punastumaan, mutta onneksi kuunvalossa sitä ei näe.

Järvelle on alkanut kohota usvaa. Joutsi osoittaa kädellään vähän matkan päässä pinnalla keikkuvaa oksankarahkaa.

"Autahan, niin nostetaan verkko."

Valtari ei ole ikinä nostanut verkkojakaan - sen hän oli kertonut eilen markkinoilla - mutta pojan ohuet sormet ovat näppärät ja hänestä on enemmän apua kuin Joutsi olisi uskonut. Kaloja on kitsaasti, mutta onpahan kumminkin jotain, mitä viedä kotiin. Valtari irrottaa kalat näppärästi ja Joutsi tappaa ne saman tien. Aivan verkon loppupäässä on hauki, kunnon vonkale, ja sen nähdessään Joutsi ilahtuu.

"Nyt lykästi!" hän sanoo. Valtari pudistaa kuitenkin päätään.

"Se on veen emännän tytär. Päästä menemään."

"Hulluko olet? Noin komea kala?" Joutsi kurkottaa Valtarin yli ja tavoittelee haukea. Valtari tarttuu hänen olkapäähänsä.

"Joutsi", poika sanoo hiljaa. Se ei ole varoitus tai käsky, vain pyyntö. Niin pehmeä, että Joutsi irvistää: Valtari ei osaa edes riidellä kunnolla.

Hauki sätkii verkossa ponnettomasti. Joutsi irrottaa sen ja aikoo kääntää niskat nurin, mutta vilkaisee sitten Valtaria ja heittää kalan sen sijaan veteen. Valtarin kasvot puhkeavat hymyyn, ja tällä kertaa se on suunnattu suoraan Joutsiin.

"Ei se nyt niin iso hauki ollutkaan", poika mutisee ja laskee verkot takaisin veteen.

"Seuraavalla kerralla tulee isompia", Valtari vakuuttaa, ja jostakin syystä Joutsi uskoo häntä.
« Viimeksi muokattu: 30.06.2019 11:30:17 kirjoittanut Nevilla »
I've got a thousand one stories
Every single one of them's a lie
I will read, you will listen
And this terrible night will pass

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 365
Vs: Valtari: Kalaonni, S
« Vastaus #1 : 30.06.2019 12:06:59 »
Siis minen kestä. Aina sanon, etten kestä, mutta tätä en oikeasti kestä. Vähän jo herkistyinkin, kun tämä oli niin ihana ja minä niin kamalan otettu ♥ Tämä on parhain juhannustaika, mitä pieni piraatti voi koskaan saada! Siinä on jotain tosi sanoinkuvaamattoman ihanaa ja ilahduttavaa, että joku on lukenut pienen piiperrykseni ja inspiroituu kirjoittamaan sen maailmasta ja hahmoista jotain omaa ;–; ♥

Tämä set-uppi sopii niin hyvin näille! Totta kai Valtari on ihan noob, mitä tulee soutamiseen. Ja totta kai se ei ole koskaan nostanut verkkoja vedestä! Joutsi on varmasti vähän turhautunut, kun Valtari ei ole elämässään priorisoinut samanlaisia asioita kuin Joutsi itse, mutta toisaalta hän varmasti myös nauttii siitä, että pääsee vähän pätemään ja näyttämään, että tässä mä olen hyvä, ota oppia.

Lainaus
Joutsi soutaa. Valtari huljuttaa sormiaan vedessä ja hymyilee hajamielisesti. Ehkä hän on vain puoliksi siinä, puoliksi jossain muualla. Jossain, mistä löytyy syy hymyillä tuolla tavoin. Joutsin sisintä kiristää, mutta hän ei sano mitään.
Tää eka kappale!! Aivan ihana!! Ah, niin kipeää piningiä, vaikkei Joutsi sitä edes vielä itse tiedä!! Ja Valtari on ihan oma ittensä, omissa maailmoissaan.

Lainaus
Ajatus saa jostakin syystä Joutsin punastumaan, mutta onneksi kuunvalossa sitä ei näe.
!! ♥
Hmm, jostain syystä, mistäköhän. Joutsi on niin yrmy ja niin kovan kasvatuksen saanut, että kestää varmasti monen monta hetkeä ja uutta punastusta, ennen kuin hän sen itselleen myöntää (tai edes selvittää).

Lainaus
"Se on veen emännän tytär. Päästä menemään."

"Hulluko olet? Noin komea kala?"
KYLLÄ! ♥ ♥ ♥ Haha, ja Joutsin reaktio on ihan 10/10! Kumma poika, kun haluaa hienon hauen päästää takasin veteen :D Mutta totta kai hän lopulta taipuu. Varmaan taipuu aina, vaikka kuinka pitäisi Valtaria outona eikä edes uskoisi tämän puheita. Valtarissa vaan on jotain hyvin kiehtovaa Joutsin mielestä! Ehkä justiinsa se, että he tulee niin eri maailmoista: Joutsi on kasvanut koko ikänsä kahdestaan isänsä kanssa maatilalla ja Valtari on elänyt omissa oloissaan, eikä käy ehkä sellaiseen muottiin, mitä tuon maailman ihmiset pitäisi sopivana nuorelle miehelle/miehenalulle. Ehkä siksi he ovatkin hyvää seuraa toisilleen! Joutsi opettaa Valtaria ja Valtari taasen opettaa Joutsia.

Voisin vain lainata koko tekstin tähän, koska sen jokainen lause ja jokainen sana ja jokainen hetki on minulle nyt kamalan rakas. Kiitos paljon tämän ihanan juhannustaian kirjoittamisesta, palaan tätä lukemaan varmasti vielä monia kertoja ♥