Kirjoittaja Aihe: Taianomaista | S | Kesäinen slice of life ficlet | Hermione lapsena  (Luettu 1743 kertaa)

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 551
  • inFINIty
    • Listaukseni
Nimi: Taianomaista
Kirjoittaja: Crysted
Ikäraja: S
Päähenkilö: Hermione Granger
Genre: slice of life
Yhteenveto: 11-vuotiaan Hermionen pohdintaa ennen Tylypahkaan menoa
A/N: Anteeksi huono nimi en keksinyt muuta :D Osallistuu haasteisiin Kaiken maailman tekstejä ja ficlet300

Hermione istui suuren röpelöisen kiven päällä heilutellen varpaitaan vesirajan tuntumassa. Vesi oli juuri sopivan viileää helteiselle päivälle, joka oli jo kääntymässä iltaan. Aikaisempi uimareissu oli malttamattomalle 11-vuotiaalle jäänyt lyhyeksi, sillä tyttö ei ollut voinut jättää kirjaansa rauhaan.

”Nauttisit nyt kesän viimeisestä uimareissusta”, äiti oli sanonut, kun Hermione oli kymmenen minuutin vesileikkien jälkeen kääriytynyt pyyhkeeseen ja kaivanut kirjan laukusta.

”En voi kuvitella nauttivani mistään muusta kuin Tylypahkan historian lukemisesta”, Hermione oli vastannut katse kirjassa, mutta kivunnut lukemaan kirjaa vedessä olevalle kivelle jotta saisi yhä jotain irti rantakokemuksesta.

Lähes tyyni järvi lainehti hiljaisesti rantaa kohti kutittaen Hermionen varpaita mukavasti. Hermione oli lukenut kirjan jo läpi, mutta hän oli palannut selaamaan kirjaa kiinnostavista kohdista. Nyt hän oli käynyt kaikki kiinnostavatkin kohdat läpi, joten hän istui viileällä kivellä pyyhe hartioillaan ja siveli kirjan pehmeänohuita sivuja. Kirjasta huokui aivan erilainen aura kuin jästien – sen sanan hän oli juuri oppinut – kirjoista. Kirjan sivut olivat pergamenttia, eivätkä tavallista paperia ja muutenkin kirja näytti vanhalta, vaikka se oli vasta viime viikolla ostettu. Sen nahkakansi oli arvokkaan näköinen ja kannen kirjaimet oli polttomerkitty ja väritetty kullalla jälkeenpäin. Kirjan teksti oli koukeroisella musteella kirjoitettua: kuin käsinkirjoitettuja, mutta tekemiseen oli varmasti käytetty taikuutta, sillä muutoin kirja olisi varmaan ollut monin kerroin kalliimpi. Kaiken lisäksi Hermione oli aina rakastanut kirjojen tuoksua, eikä mikään kirja ollut ennen tuoksunut yhtä ihanasti sekoitukselta mustetta ja kuivuutta.

Taikuus huokui kirjasta muutenkin kuin sanoin kuvailevasti; koko sen olemus oli kutsu uuteen taianomaiseen maailmaan, josta Hermione ei voinut malttaa odottaa pääsevänsä osaksi.

”Hermione, pue päälle, lähdetään kotiin”, isä huhuili kylmälaukun luota.

Hermione istui kivellä vielä hetken aikaa ja nosti katseensa viimein kirjasta järvelle, jonka taivaanrannan värjäsi vaaleanpunainen auringonlasku. Hän oli aina pitänyt auringonlaskuja maagisina, vaikka tiesikin tieteen tapahtuman takana. Siitäkin huolimatta, että hän oli nyt perillä taikamaailmasta, auringonlaskussa oli yhä jotain taianomaista.

Vaikka pian hänen maailmansa oli muuttumassa paljon taianomaisemmaksi.

Never underestimate the power of fanfiction

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 1 154
Moikka kommenttiarpajaisista! :) Päädyin valitsemaan tämän tekstin siitä syystä, etten ole aiemmin lukenut ficcejä Hermionen elämästä ennen Tylypahkan opintojen aloittamista, saati siitä, miten hän asiaan jästisyntyisenä suhtautuu. Minusta se on tosi mielenkiintoinen näkökulma, varsinkin kun miettii ensimmäistä kirjaa ja sitä miten heti alussa osoittautuu, kuinka hyvin Hermione on (teorian osalta) uuteen elämäänsä valmistautunut. Tästä ficistä välittyy juuri se into taikamaailmaan ja hermionemainen halu oppia asiasta kaikki mahdollinen; voisin aivan hyvin kuvitella, että juuri tällainen kohtaus on ollut hänen elämässään ennen koulun alkua. Aikaisempi uimareissu oli malttamattomalle 11-vuotiaalle jäänyt lyhyeksi, sillä tyttö ei ollut voinut jättää kirjaansa rauhaan. Tämä oli niin hermionemainen virke kuin vain voi olla, samoin kuin se, että kymmenen minuuttia vedessä riittää hänelle, ja sitten pitää taas päästä uppoamaan kirjaan. Tykkäsin tosi paljon myös tavasta, jolla olit Tylypahkan historiakirjaa kuvannut, sillä siitä välittyi tosi selkeästi uusi taikuuden maailma, johon Hermione on astumassa. Taikuus huokui kirjasta muutenkin kuin sanoin kuvailevasti; koko sen olemus oli kutsu uuteen taianomaiseen maailmaan, josta Hermione ei voinut malttaa odottaa pääsevänsä osaksi. Aa, juurikin näin! Kesäpäivän kuvaus oli samalla kiva kontrasti historiakirjaan, mutta pidin tosi paljon myös siitä, että Hermione kykeni löytämään myös siitä omanlaistaan taikuutta. Tämä pätkä olikin yksi suosikkikohdistani:
Lainaus
Hän oli aina pitänyt auringonlaskuja maagisina, vaikka tiesikin tieteen tapahtuman takana. Siitäkin huolimatta, että hän oli nyt perillä taikamaailmasta, auringonlaskussa oli yhä jotain taianomaista.
Tämä oli hieno kuvaus Hermionesta ja hänen suhteestaan taikuuteen ennen Tylypahkaa, kiitos paljon lukukokemuskesta! <3
sentimentaalista löpinää.

ava & banneri ©️ Ingrid
avan taide ©️ Coco

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 6 805
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Täähän oli varsin ihastuttava ficlet! En muista, että olisin koskaan lukenut mitään Hermionen elämästä ennen Tylypahkaa (eihän siitä tai Hermionen koulun ulkopuolisesta elämästä ollut kirjoissakaan juuri mitään), joten oli todella mielenkiintoista päästä lukemaan siitä joku kohtaus :)

Voin hyvin kuvitella Hermionen innon tuona kesänä, kun tietää, että kohta pääsee opiskelemaan taikuutta ja tutustumaan taikamaailmaan :) Hermionen innon oikein tuntee! Ja eihän tuollaisessa tilanteessa ole mikään ihme, ettei uiminen jaksa juuri kiinnostaa. Hermione vaikuttaa muutenkin sellaiselta hahmolta, johon kirja kuin kirja uppoaa uimista paremmin.
Tuo Tylypahkan historian kirjan ulkoinen kuvaus oli muuten aivan ihana. Se todellakin kuulostaa upealta ja taianomaiselta. Sellaista kun pääsis itsekin lukemaan...

Okaketun tavoin pidin tosi paljon tuosta, että tekstissä tuli esiin myös Hermionen aiemmat ajatukset taikuudesta ja magiasta, ja että taikamaailmasta huolimatta Hermione yhä pystyi löytämään jotain taianomaista "tavallisistakin" asioista :)

セサミ思い出して
 麗しの意志を
セサミ踏み入って
 刻んでその意志を

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 551
  • inFINIty
    • Listaukseni
Okakettu: Tuo aika juuri ennen koulun alkua oli varmasti maagista Hermionelle, kukapa sitä jaksaa uida kun voi lukea taikamaailmasta :D Jei, mukavaa että pidit, kiitos kommentistasi :)
Larjus: Hyvä että Hermionen innon pystyy lähes tuntemaan ;D Kirjat ennen uimista on selvästi Hermionen motto tuona kesänä! Jep, pääsispä lukemaan noin taianomaista kirjaa :) Kiitos kommentistasi :)

Never underestimate the power of fanfiction

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 664
Tartuin tähän arpajaisiin, kun teki mieli lukea jotain kesäistä ja Hermione pohtimassa Tylypahkaan menoa lapsena kuulosti ihanalta ajatukselta. ^^ Tässä oli juuri se fiilis, miten itsekin olen käsittänyt Hermionen. Hän on varmasti aina ollut lukutoukka, mutta kun pääsee osaksi tuollaista maailmaa, haluaa tietää ihan kaiken siitä ja tekee innolla läksyjä, opiskelee, ottaa selvää. Hänen intonsa läksyihin ja oppiaineisiin kirjoissa käy siten järkeen minusta ja tässä oli kivasti sama ajatus. Luulen Hermionen tykänneen lukemisesta ja koulusta aiemminkin, mutta nyt siihen tuli erityismauste, kun sai kuulla olevansa osa jotain taianomaista ja siitä maailmasta pitää ottaa selville kaikki, vaikka ei ole vielä kouluun päässytkään.

Tosi kiva mielikuva Hermionesta uimareissulla vanhempiensa kanssa ja olit niin kauniisti kuvannut lämmintä kesäiltaa. <3 Jotenkin söpöä, että äiti yritti saada Hermionen uimaan vähän pidempään, kuulosti, että ei ollut ensimmäinen kerta, kun vanhemmat yrittävät saada Hermionen leikkimään, kun hän vain kiinnostaa lukeminen. :D Hyvin Hermionea osata vastata tuolla iällä noin kypsästi ja järkevästi, että kivointa hänelle nyt on lukeminen, eikä esim valittanut äitinsä tuputtamisesta. Eikä onneksi äitikään sitten pakottanut tytärtään leikkimään. Voisin jotenkin kuvitella, että lapsi, joka vain istuu lukemassa leikkimisen sijaan on ehkä huolenaihe vanhemmalle, mutta Hermionen vanhemmat vaikuttivat ymmärtävän häntä, vaikka aluksi hellästi kehottikin kesästä nauttimiseen muutoin kuin kirjaan uppoamalla.

Lainaus
Kirjan teksti oli koukeroisella musteella kirjoitettua: kuin käsinkirjoitettuja, mutta tekemiseen oli varmasti käytetty taikuutta, sillä muutoin kirja olisi varmaan ollut monin kerroin kalliimpi.

Ihanaa, että pikkuvanha Hermione myös ymmärsi tällaisen asian, uskon hyvin, että hän tuntee kirjojen teonkin läpikotaisin tuon ikäisenä jo. :) Hermionen kirjan ihailu oli kauhean söpöä ja todella autenttista Hermionea. ^^ Voi että, mikä maailma hänelle pian aukeneekaan. Vaikka Hermione ei tässä vaikuttanut yksinäiseltä, itse aina ajattelin, että hän ei sellaisena pikkuvanhana kaikentietäjänä oikein osannut ystävystyä ja vasta Tylypahkassa löysi ystäviä, jotka eivät välitä noista puolista hänessä. Ihana ajatella, että hän on matkalla suureen, maagiseen seikkailuun, josta saa myös elinikäisiä sydänystäviä. ^^
Kiitos tästä tosi paljon!
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 551
  • inFINIty
    • Listaukseni
Meldis: Mukavaa, että tykkäsit tästä :) Hyvä jos Hermione vaikutti uskottavalta itsekseen ja ikäisekseen, aina välillä mietin osaanko kirjoittaa enää lapsihahmoja :D

Never underestimate the power of fanfiction