Kirjoittaja Aihe: One Piece: Kynnysmattojen rakkaustarina, K-11, 2 x triplaraapale  (Luettu 799 kertaa)

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Fandom: One Piece
Disclaimer: En omista hahmoja enkä maailmaa, enkä saa leikkimisestä muuta kuin hyvää mieltä.

Otsikko: Kynnysmattojen rakkaustarina
Kirjoittaja: Kaatosade
Paritus: Sanji/Baby 5
Ikäraja: K-11
Genre: romantiikka (eijuma, trololoo)
Summary: Heidät oli luotu toisilleen.

A/N: Match made in Hell. Olen pitkään huvitellut ajatuksella näistä kahdesta yhdessä, mutta VePa yllytti toteuttamaan. Toivottavasti siis maistuu. <3

Osallistuu Spurttiraapale V -haasteen kierrokselle 11 sekä FinFanFun1000-haasteeseen sanalla 304. Alemmuus.

Teksti alkaa Punk Hazardilta ja päättyy kirjoittajan megaluokan facepalmiin.




Kynnysmattojen rakkaustarina

1.

Baby 5 saattoi olla heidän panttivankinsa kuten myös Caesar ja Buffalo, mutta Sanji ei piitannut. Meneillään oli juhlat eikä Sanji todellakaan aikonut jättää kaunista neitoa tyhjin vatsoin vain siksi, että tämä oli valinnut puolensa huonosti.

Hän täytti kulhon tekemällään keitolla, nappasi myös lusikan ja asteli sinne, missä kolme säkitettyä panttivankia lojui. Miehiin hän ei edes vilkaissut.

Baby 5 oli jumalaisen kaunis, vaikka tästä näkyikin vain säkin suusta esiin pistävä pää ja häivähdys naisellisen siroa hartialinjaa. Nainen oli yhteenotossa nuhjaantunut ja ruhjoutunut, hiukset takussa, ja ajatus tämän kiihkeästä taistelusta sykähdytti Sanjia. Tulinen sodan jumalatar! Hänen teki mieli tanssahdella jännityksestä ja huutaa taivaille ylistyksiä naiseuden suloista, mutta oli pakko hillitä itsensä. Keitto läikkyisi muuten.

Hän kyykistyi Baby 5:n viereen kulhoa ojentaen.

"Minä en halua mitään armopaloja", Baby 5 tokaisi ja käänsi katseensa sivuun.

"Ole kiltti ja maista edes", Sanji aneli. Hän ei kestänyt ajatusta taistelun uuvuttamasta nälkäisestä kaunottaresta, se raastoi hänen sydäntään. "Jos se ei ole tarpeeksi hyvää jumalattarelle, teen ilomielin jotain muuta! Mutta minun tarvitsee nähdä että syöt jotakin."

Hän oli valmistautunut toiseen kiivaaseen kieltäytymiseen, mutta Baby 5 kääntyikin katsomaan häntä punastuen niin sievästi, että kaikki voima tuntui pakenevan hänen ruumiistaan näyn edessä.

"Sinäkö... tarvitset minua?" Baby 5 kysyi ja oli yhtäkkiä pelkkää suloista ja viatonta feminiinisyyttä kaikkein puhtaimmillaan ja palvottavimmillaan.

"Kyllä! Olen varma siitä, että olen aina tarvinnut juuri sinua, vaikka en olekaan tiennyt sitä aikaisemmin." Sanjin elämässä oli yhtäkkiä järkeä – hän oli kulkenut sitä tietä mitä oli kulkenut ihan vain, jotta heidän kohtaamisensa tänään olisi mahdollinen.

Tämä oli rakkautta, jotain aivan muuta kuin hänen aikaisemmat pintapuoliset hullaantumisensa. Oli kuin Baby 5 olisi muuttanut ihanan manikyroidun sormensa pieneksi pistooliksi ja ampunut rakkauden luodin suoraan Sanjin sydämen läpi.

Kun hän sai luvan lusikoida keittoa naisen suuhun, hän oli varma siitä ettei ollut ikinä elämässään ollut onnellisempi.

Baby 5 näytti yhtä onnelliselta.




2.

Sanji oli kuvitellut rakastuneensa lukemattomia kertoja elämässään, mutta jälkeenpäin katsottuna hän oli ollut narri, joka oli ollut halukas heittäytymään kynnysmatoksi kenen tahansa kauniin naisen piikkikorkojen poljettavaksi. Hän oli ilomielin seurannut heidän oikkujaan, ja kyllähän häntä olikin juoksutettu ahkerasti, mutta se ei tarkoittanut sitä, että naiset olisivat tarvinneet häntä. Hän oli vain ollut kätevä, ja lisäksi sen verran vahva, että selän taakse kelpasi suojautua pahan paikan tullessa.

Mutta Baby 5.

Baby 5 oli täysin erilainen. Baby 5 tarvitsi häntä. Tarvitsi sitä, että hän tarvitsi puolestaan Baby 5:a. Heidät oli luotu toisilleen.

Se oli kaikin puolin täydellistä, epäitsekästä ja nöyrää rakkautta. Sanji oli vihdoin löytänyt sen, mitä oli aina kaivannut – ikioman jumalattaren, jota palvella ja hemmotella ja joka tarvitsisi hänen kiihkeää huomiotaan. Baby 5 kaipasi sitä, että oli tarvittu ja että joku välitti. Ja Sanjihan välitti koko intohimoisen, romantiikannälkäisen sydämensä pohjasta.

Käytännössä ilmeni, että heidän suhteessaan oli joitakin pieniä ongelmia, mutta eivät ne varmasti olisi mitään sellaista, mistä rakkaudella ei pääsisi yli. He esimerkiksi kehittivät ensimmäisen riitansa siitä, kumpi saisi sytyttää ensimmäisenä toisen savukkeen. Ja kun he joutuivat tappelunnujakkaan, kumpikin yritti heittäytyä ihmiskilveksi toisen eteen, jotta tämä ei vain loukkaantuisi. Sanji yleensä voitti tällaiset kinat sanomalla, että hänen tarvitsi tietää, että Baby 5 oli turvassa ja tunsi olonsa mukavaksi.

Kun he yrittivät ensimmäistä kertaa mennä sänkyyn, Sanji innostui pehmeiden kurvien silkkisestä tunnusta niin, että menetti melkein kaiken verensä ja joutui kahdeksi päiväksi sairashuoneelle, missä Chopper pudisteli päätään tiputtaessaan pussikaupalla uutta verta hänen suoniinsa. Mutta ei se häntä pahemmin haitannut, sillä Baby 5 istui väsymättä hänen sairasvuoteensa laidalla ja piteli punastellen hänen kättään.

Sellaiset pikkuviat olivat varmasti ratkaistavissa, sillä he tarvitsivat toisiaan niin paljon, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. Heidän rakkautensa voittaisi kaikki esteet.

Joskus Sanji tavoitti toveriensa hiljaisia keskustelunpätkiä 'kynnysmattoromanssista' sekä sääliviä katseita, jotka häneen oli suunnattu, mutta varmasti muut olivat vain kateellisia.
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 990
  • monokkeli huurussa
TÄMÄ KOKO PLÄJÄYS ON NIIN KAUNISTA JA OIKEIN. TAIDETTA, TAIDETTA!

Lainaus
He esimerkiksi kehittivät ensimmäisen riitansa siitä, kumpi saisi sytyttää ensimmäisenä toisen savukkeen.

Ah, kyllä <3<3<3

Ja siis saatoin ihan vähän itkeä sydämessäni, kun Sanji tajusi itsekin miten paljon sitä reppanaa on juoksutettu (ansaittua tai ei...). Srsly tää teksti tekee mut niin onnelliseksi että melkein hävettää, ja etenkin Baby 5:n reaktio sairaalareissuun veripusseineen päivineen. JA AIVAN VARMASTI OVAT MUUT VAIN KATEELLISIA, sehän nyt on selvää. Ei näin kaunista rakkaustarinaa voi kuin kadehtia.

Virnistelin tätä lukiessani niin saatanan typerästi, että vain pervokokin omat urpot ilmeet vetää sille vertoja, tää hahmokuvaus ja koko skenaario on vaan niin kultaa. Ja otsikko <3<3 Joten siis kiitos tästä pälleilystä, ilahduttaa mua varmasti vielä monta kertaa tulevaisuudessakin. Ja kaikki maailman palkinnot siitä, että ihan oikeasti onnistuit kirjoittamaan hahmosta jolla on niinkin käsittämätön nimi kuin Baby 5  8)
sano mua rovastiks