Kirjoittaja Aihe: MCU/Avengers: Algebran (ja astrofysiikan) lyhyt oppimäärä, S, Thor/Bruce  (Luettu 403 kertaa)

Nevilla

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 5 126
  • Phantom Thief of Hearts
Fandom: Marvel Cinematic Universe/Avengers
Ikäraja: S
Kirjoittaja: Nevilla
Vastuuvapautus: Kostajat ja MCU kuuluvat tekijöilleen, joita onkin aimo liuta - minä vain lainaan.
Tyylilaji: romanttista hömppää (kesäromanssi, suorastaan!), vaihtoehtotodellisuus
Haasteet: FFF1000 (577. Algebra), Ficlet300 (241. Opinnot).
Yhteenveto: "Kerro minulle tähdistä", Thor sanoo ja tarkoittaa sitä.

K/H: Näemmä ficciblokkini purkaminen tapahtuu pääasiassa Thor/Bruce -ficeillä, jotka ovat kaiken lisäksi hömppää. No, hyvä niin!

*


Algebran (ja astrofysiikan) lyhyt oppimäärä

Bruce pureskelee kynäänsä - paha tapa! - ja tuijottaa hajamielisesti nuorta miestä, joka asettelee kirjoja takaisin hyllyihin. Tuo ei todellakaan kuulu tänne, nuori mies ajattelee. Kirjastoapulaisella on päivettyneet käsivarret ja auringonkultaamat hiukset, jotka on sidottu rennosti kiinni. Hän viheltelee työskennellessään, joskin suhteellisen hiljaa - mutta viheltelee silti. (Sekin on paha tapa, ainakin Brucen mielestä. Viheltely ei kuulu kirjastoon.)

Kirjastoapulaisen työvuorot ovat aina aamupäivisin, maanantaista torstaihin. Sen Bruce tietää, sillä hän viettää paljon aikaa kirjastossa. Kesälläkin riittää tenttejä suoritettavaksi ja esseitä palautettavaksi, ja mieluummin hän on täällä kuin... No, sitä on parempi olla ajattelematta.Bruce on saanut opiskeluaan varten stipendin, mutta se kattaa kesäkaudet vain jos hän saa riittävästi opintopisteitä, joten on parempi keskittyä keräämään niitä. (Se on vale: Bruce on edistynyt opinnoissaan kolme kertaa nopeammin kuin opiskelijat keskimäärin. Ainoastaan Tony Stark on häntä nopeampi, mutta se ei ärsytä Brucea lainkaan. Tony on hyvin älykäs, eikä hänen tarvitse ajatella stipendejä tai muuta sellaista, koska Tonyn perhe on rikas. Ainakin hänen avoautostaan, merkkivaatteistaan ja itsevarmasta olemuksestaan pääteltynä.)

Oli miten oli, takaisin kirjastoapulaiseen. Bruce ei vieläkään tiedä tämän nimeä, koska vaikka kirjaston vakituiset työntekijät käyttävätkin hopeisia nimikylttejä, apulaisella ei sellaista ole. Siksi Bruce on päätellyt, että kyse on kesätyöntekijästä. Eletään jo elokuun alkua, joten todennäköisesti apulaisen työsuhde päättyy pian. Jostakin syystä se saa Brucen mielen aavistuksen alakuloiseksi. Ehkä siksi, että kirjastoapulainen on yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka joskus hymyilevät Brucelle ihan omasta aloitteestaan. (Tony on toinen, mutta Bruce ei ole vielä päättänyt, mitä mieltä hän koko tyypistä on.)

"Opiskelet ihan liikaa", kirjastoapulainen sanoo. Bruce räpäyttää silmiään. Jossakin vaiheessa hänen hajamielistä pohdiskeluaan apulainen on onnistunut istuutumaan ikkunalaudalle aivan Brucen työskentelynurkan viereen.

"Ehkä minä pidän opiskelusta", Bruce mutisee. Kirjastoapulainen hymyilee ja kohauttaa olkiaan vastaukseksi. Hänen silmänsä ovat merensiniset ja siristyvät silmäkulmista tavalla, joka saa Brucen suun kuivumaan.

"Kukin tavallaan", apulainen sanoo ja ojentaa sitten kätensä. "Minä olen Thor. Ajattelin, että voisimme esittäytyä, kun olemme kuitenkin viettäneet niin suuren osan kesästä toistemme seurassa."

Bruce punastuu - ehkä se johtuu Thorin hymystä, ehkä tämän intensiivisestä katseesta, ehkä matalasta ja lämpimästä äänestä. "Bruce. Bruce Banner", hän vastaa aavistuksen takellellen.

"No, Bruce Banner", Thor nyökkää hitaasti kuin painaakseen nimen tarkemmin muistiin, "osaatko sinä algebraa?"

*

Käy ilmi, että Thor opiskelee iltakursseilla matematiikkaa. Vuosia sitten hän oli joutunut keskeyttämään koulunkäynnin syystä tai toisesta - Thor ei kerro eikä Bruce kysele - ja yrittää nyt kuroa menetettyä kiinni. Ilman koulutusta työllistyminen on vaikeaa, ja Thor haluaisi olla toimittaja. (Toimittaja! Bruce ei voi kuin ihmetellä. Ulkonäön perusteella Thor sopisi paremmin vaikkapa malliksi tai rantavahdiksi tai huippu-urheilijaksi, mutta mitäpä Bruce mistään tietää? Hän on aina halunnut olla evoluutiobiologi tai astrofyysikko, ainakin siitä asti kun sai sedältään lahjaksi Ajan lyhyen historian.)

Thor ei ole tyhmä. Vaikka numerot (ja varsinkin kirjainyhtälöt, joissa pitäisi ajatella abstraktimmin) tuottavatkin hänelle ongelmia, toisinaan Thor yllättää. Hän saattaa kohottaa katseensa paperista ja katsoa Brucea suoraan silmiin ja sanoa: "Kerro minulle tähdistä."

Ja silloin Brucen on kerrottava, ja jos hän valitsee sanansa liian harkiten, kuin puhuisi sellaiselle, joka ei tiedä asiasta mitään, Thor huiskauttaa kärsimättömästi kättään.

"Kerro niistä omalla kielelläsi", hän sanoo, ja äänessä on aavistus haastetta, aavistus nousevaa ukkosta.

Thor puhuu Brucen omasta kielestä, mutta hän tarkoittaa tähtitieteen kieltä, astrofysiikan terminologiaa. Joten Bruce kertoo kvasaareista ja Fermin paradoksista (joka ei oikeastaan ole hänen alaansa vaan enemmän filosofian, mutta se on kiehtova paradoksi ja arvoitus) ja Flamsteedin designaatiosta ja mustien aukkojen tapahtumahorisonteista. Ja Thor kuuntelee, keittää heille kahvia ja kysyy kysymyksiä, kunnes saa siltä erää tarpeekseen ja pyytää, että saa sulatella kuulemaansa.

*

"Miksi sinä haluat aina kuulla tähdistä?" Bruce kysyy.

He makaavat kerrostalon katolla, huimaavan korkealla, ja Bruce tuijottaa päättäväisesti taivasta eikä muita korkeita rakennuksia heidän ympärillään. Jos hän pitää katseensa taivaassa, on helppo teeskennellä, että he makaavat ihan vain pihanurmikolla.

"Miksi sinä haluat aina kertoa niistä? Alat aina hymyillä, kun kysyn." Thor kysyy vastaukseksi. Hänen äänensä on pehmeä, melkein lempeä.

"Minä -" Bruce aloittaa ja vaikenee. Hän tietää kyllä. Koska kukaan ei ikinä kysy. Kukaan muu kuin sinä.

"Sinä elät elämääsi niiden parissa, joukossa. Olet aina osittain siellä. Numerosi ja kiertoratasi ja yhtälösi ja vetovoimakenttäsi ja aikadilaatio ja..." Thor pudistaa päätään. "Se on sinun maailmasi. Olen yrittänyt etsiä reittiä, mutta se ei ole niin yksinkertaista." 

"Saat sen näyttämään siltä, että on", Bruce hymähtää. "Saat kaiken näyttämään. Paitsi algebran, koska joudun tarkistamaan tehtäväsi, mutta kun puhun, sinä vaikutat aina siltä, että ymmärrät."

Thor hymyilee. "Se johtuu siitä, että ymmärrän sinua. En tähtiä, mutta sinua kyllä."

"Hmm?"

"Sinä katsot minua aina silloin, kun kuvittelet, etten huomaa. Katsoit jo kirjastossa, aina silloin kun et jaksanut tuijottaa kirjojasi - ja viikkojen kuluessa yhä enemmän. Lopulta aloin ajatella, että pitäisi pysyä poissa, etteivät kirjaparkasi tule mustasukkaisiksi", Thor virnistää. "Ja käännät aina katseesi syrjään, kun kätemme koskettavat, kun annan sinulle kahvimukisi, tai kun otan vastaan ojentamasi lyijykynän. Tai kun nyt punastut. Tiedän, että sinäkin etsit reittiä, ja kun puhut tähdistä, puhut myös meistä. Minusta. Se on... kummallista, mutta se on totta."

"Kun kysyit niistä ensimmäisen kerran, vaikutit uteliaalta, ja minä ajattelin..." Brucen on vaikea löytää sanoja. Hänen sydämensä lyö tarpeettoman kovaa. "Että haluat tietää. Ja kun haluat jotakin, minä haluan -"

"Niin", Thor hymyilee taas, ja se on yksinkertainen ja vilpitön hymy. "Niinhän sinä haluat. Mutta olet hyvin huono kertomaan sitä."

"Sinut haluavat muutkin", Bruce vastaa kuivasti. Hänen äänessään on ivaa, mutta myös epävarmuutta.

"Se on eittämättä totta", Thor hymähtää. "Olen huomannut. Minulla on... vetovoimakenttä, kai."

"Niin", Bruce vastaa ja tarkoittaa sen pisteeksi. Thor on kuitenkin toista mieltä.

"Mutta minä en ole mikään planeetta tai aurinko. En ole vetovoimakenttiin tai kiertoratoihin sidottu."

Olet sinä aurinko, Bruce ajattelee tyynesti, mutta ei sano sitä ääneen. Poltat minut, jos en pidä varaani. Mutta ehkä, vain ehkä, tämän kerran -

"Kerro minulle tähdistä", Thor sanoo ja tarttuu Brucen käteen. "Mutta suutele minua ensin."

and no answer will be heard
to the question no one asks

Ronen

  • floater
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 354
Uih, silmäilin tätä jo tuossa aiemmin illalla ja tämä jäi välilehteen auki, koska algebra ja Thor ja yliopisto <3 Ja ai että, olihan tämä ihan hurjan nätti teksti. Romanttinen hömppä on yksi ehdottomia suosikkigenrejäni, ja tykkään siitä, miten tässä korostuu tuosta romanttisuudesta eniten tunteminen päähahmoja erottavana tekijänä. Siinä missä Brucen maailma on täynnä astrofysiikkajargonia ja järkeilyä, Thor tuntuu menevän vahvasti tunne edellä - ei hänen tarvitse ymmärtää sitä mitä Bruce puhuu avaruudesta, vaan tärkeintä on se, että Bruce ylipäätään puhuu. Tämä oman kielen käyttökin tuntuu viittaavan täysin siihen, että Thor välittää eniten siitä, että Bruce tuntee olonsa kotoisaksi aihepiirin parissa, eikä jokaista sanaa tarvitse miettiä hänelle sopivaksi!

Luonnollinen. Se on sana, joka mulla jää päällimmäisenä tästä mieleen. Bruce, Thor ja Tony täyttävät kaikki roolinsa tässä kauniisti, eikä vaihtoehtotodellisuuden elementti tunnu yhtään väärältä. Kiitokset, tätä oli suuri ilo lukea! <3
the memories fade
like looking through a fogged mirror

telephone wires above are
sizzlin' like a snare

Nevilla

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 5 126
  • Phantom Thief of Hearts
Oi, kiitos niin paljon kommentista! ♥ Olen ollut niin pitkään ficcaamatta aktiivisesti, että tällaiset ovat oikeasti tosi tärkeitä ja lämmittävät sydäntä.

Oon iloinen, että paritus tuntui tässä luonnolliselta, koska niin paljon kuin näitä hahmoja rakastankin, toisinaan tuntuu, etten osaa tehdä heille oikeutta. Siksi olikin kiva kuulla, että tässä nuo erot olivat sun mielestä korostuneet oikein, koska jotain tuollaista hainkin takaa. :)

and no answer will be heard
to the question no one asks

ratakisu

  • ***
  • Viestejä: 205
Tämäkin työpäivä näyttää menevän siihen malliin, että tulee tehtyä kaikkea muuta, mutta en voi sille mitään. Nämä miehet on rakkaus <3. Romanttinen hömppä todellakin on paras olemassaoleva genre ainakin ficceihin. Toki joskus haluaa lukea jotain vakavampaakin, mutta usein tällainen romanttisuus on ihanaa ja minusta tässä oli myös syvallisyyttä ja ihmisten suhteen viisautta.  8)
banneri by Ingrid

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • ***
  • Viestejä: 278
  • ava by Sokerisiipi
Kommenttikampanjasta hei!

Olin lukenut tämän ja muitakin Thor/Bruce -ficcejäsi jo aiemmin, mutta kommentoiminen jäi.
Kunpa minäkin törmäisin tuollaiseen komistukseen kirjastossa (kirjat ovat onneksi hyvä lohtu sille, etten törmää ;))! Kaikki tällä parituksella tekemäsi romanttiset ficit ovat minusta ihania. Tykkäsin noista pikkumaininnoista Tonysta, erityisesti siitä että hänkin hymyilee Brucelle. Korostit mahtavasti mitä tärkeää on tulla kuulluksi rakkaan ihmisen/ ihastuksen toimesta. Osa Brucen jutuista meni varmaan Thorilta yli hilseen , mutta hän tiesi, että kyse oli Brucelle tärkeästä asiasta ja kuunteli silti. Tykkäsin myös koko vaihtoehtotodellisuudesta, vaikka minullakin on vaikeuksia kuvitella Thor toimittajana.

Hän viheltelee työskennellessään, joskin suhteellisen hiljaa - mutta viheltelee silti. (Sekin on paha tapa, ainakin Brucen mielestä. Viheltely ei kuulu kirjastoon.)
Niin samaistuttavaa.

Now I will say one thing only:
               where any man is needed, I am there.

                             - Odysseus-

                 (Philoctetes by Sophocles, lines 1054-55)