Kirjoittaja Aihe: Anu | Sallittu, het  (Luettu 1360 kertaa)

magrat

  • noita
  • ***
  • Viestejä: 132
  • happy
Anu | Sallittu, het
« : 07.08.2010 17:25:55 »
:Anu
:Sallittu
:Romanttinen draama
:Miko on jälleen myöhässä

A/N: Täällä ainakin on aivan naurettavan kuuma.

Anu

Kuuuuuma. Helvetin kuuma.
Miko vetää savuja sisään ja puhaltaa.
Jokainen lihas on turta ja ajatus takkuaa. Miko sulkee silmänsä.
Hän pystyy tuntemaan sen. Aistii ihollaan kuinka jokainen yksittäinen hikipisara puristautuu ulos hänen huokosistaan, leviää iholle, puristautuu pintajännityksen voimasta pisaran muotoon ja aloittaa hitaan vaelluksen alaspäin, väistellen karvatuppia, pysähtyy mikroskooppisen pölyhiukkasen kohdalle, kiertyy sen ympärille, sulkee sen sisäänsä ja jatkaa matkaansa. Alas.

Kännykän hälytysääni herättää Mikon tähän hetkeen. Anu soittaa, Miko tietää sen. Se pureskelee pikkusormen kynttään ja pitää kyynärpäätään lähellä vartaloa. Se tekee kaiken niin pienesti, Miko ajattelee ja antaa puhelimen soida.
Anu ei kiroile, mutta se ajattelee rumia sanoja. Mutta lopulta se nostaa laukkunsa eteisen nurkasta ja lähtee ulos. Lähtee Mikon luo, Miko virnistää.

Anu rakastaa häntä ehkä kaikista eniten. Anu haukkuu hänet pystyyn ollessaan humalassa, rikkoo hänen stereonsa, heittää hänen vaatteensa roskikseen ja rakastaa häntä. Anu rakastaa lujaa. Kun se suutelee häntä, Miko ajattelee että siinä se on, ihan kokonaan. Tyttö.
Anu ei ole hänen tyttönsä. Hän on Anun poika.
Ja hän rakastaa Anua. Tuittupäistä ja tulista, tyttöä joka juo, mutta ei koskaan kiroa. Jolla on punaiset hiukset eikä kasvoilla meikkiä. Anu puhuu vähän ja hiljaisella äänellä, mutta aina asiaa. Kun vieras mies laittoi baarissa kätensä Anun takapuolelle, tyttö katsoi miestä ja tämä pyysi anteeksi. Mutta Anu ottaa kenet haluaa.

Vihdoin Miko tavoittaa betonin. Hän painaa kätensä vasten maata ja se polttaa. Kuuma.
Lopulta on pakko nousta ja lähteä. Kello on jo puoli. Hänen piti lähteä viisitoista minuuttia sitten. Aina. Vartin myöhässä. Vaikka hän ajattelee sitä, ihan totta. Hän katsoo kelloa kahtakymmentä minuuttia vaille ja ajattelee, viisi minuutti. Ja sitten kello tulee tasan.
Hän on aina myöhässä. Anu on aina ajoissa ja huomauttaa siitä. Se teippaa jesarilla kellon hänen ranteeseensa.
“Katso. Näin, kun isoviisari on tässä kohtaa, näetkö, silloin sinä lähdet kotoasi. Ja sitten se kiipeää tänne asti niin siinä vaiheessa me tapaamme, ymmärrätkö, kun isoviisari on tässä kohtaa, sinä olet Alepan kohdalla”, sitten se lisää ivaa ääneensä. ”Muistatko sen kaupan, jonka edessä me aina tapaamme.”
Miko on tuntenut Anun kolmannelta luokalta lähtien. Miko nyökkää ja Anu suutelee häntä otsalle.

Jos Anu vain oppisi tulemaan paikalle viisitoista minuuttia myöhemmin, kaikki olisi hyvin, Miko ajattelee ja heilauttaa kättään punatukkaiselle tytölle, joka hymyilee Alepan nurkalla.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 19:46:30 kirjoittanut flawless »

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 455
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Anu | Sallittu, het
« Vastaus #1 : 30.09.2016 11:39:07 »
En enää edes muista, että mitä kautta bongasin tämän (luultavasti stalkkerinappulan takaa?), mutta kun tämän kerta avasin, niin pitihän se sitten lukea ja kommentoidakin. (:

Hahah, mä jotenkin näen itseni tässä Anussa, koska olen itse aina mieluummin vartin etuajassa kuin kaksi sekuntia myöhässä. :D Sitten taas kaikki toiset tulevat aina mun näkövinkkelistä myöhässä, vaikka he teoriassa olisivatkin etuajassa tapaamisajankohtaan nähtynä, mutta kun itse olet ollut paikalla jo vartin, niin ne viisi minuuttiakin etukäteen tulevat on "myöhässä". :'D Mutta minkäs sitä tavoilleen voi, en vaan osaa lähteä niin myöhään, että olisin just ajoissa paikalla... Mutta, siis, asiaan. Jotenkin odotin, että tämä olisi ollut Anun näkökulmasta kirjoitettu, koska tämän nimi kuitenkin on Anu, joten oli jännää huomata, että tämä olikin Mikon näkökulmasta. (:

Tämä oli muutenkin aika erikoinen teksti, koska en ainakaan muista lukeneeni mitään tämän tyylistä aiemmin. Tässä kuitenkin oli vain yksi pieni tapahtuma, mutta silti tämä tuntui jotenkin 'isommalta', koska tässä oli kuitenkin viitteitä Mikon ajatusten muodossa useammasta kuin yhdestä päivästä tms. Jotenkin kyllä henkilökohtaisesti hämmensi Anun nimi, koska mun pikkusisko on Anu, enkä osaa kuvitella hänestä tuollaista, mutta se nyt vaan on henkilökohtainen vaikeus tämän kanssa, ei mitään sen enempää. :D

Tykkäsin tästä, tämä oli tällainen sopivan lyhyt pieni tunnelmointipalanen. Jotenkin vaan tuntui vähän hassulta lukea kuumuudesta syyssateiden keskellä, mutta on sitä hassumpaakin koettu. :D

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Crysted

Ronen

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 381
Vs: Anu | Sallittu, het
« Vastaus #2 : 22.04.2019 09:57:03 »
LillaMyyn tavoin löysin tämän stalkkerisivulta, ja vähäeleinen otsikko kiinnosti, joten täällä olen!

Tää oli jännä! Hahmovetoiset tunnelmointipalat toimivat mulle aina, ja tässä jotenkin viehätyin siitä kaksinaisuudesta, jolla Anun hahmo esitellään: toisaalta Anun kuvaus on vähäeleistä ja sellaista vähän lukijaa etäännyttävää, toisaalta tässä on paljon intensiivisiä ja toistuvia yksityiskohtia. Anu tuntuu olevan herkullisesti täynnä ristiriitoja. Hän tekee kaiken pienesti, mutta silti valtaa kaiken tilan ja tekee Mikosta hänen poikansa (tää oli muuten tosi kiva roolien kääntö!). Anu ei kiroile ja rakastaa täysillä, mutta räjähtää kännissä ja haukkuu Mikon ja tuhoaa kaiken. Tosi mielenkiintoinen kuvaus kyllä!

Äh, en osaa sanoa nyt enempää. Tykkäsin, kiitokset!
the memories fade
like looking through a fogged mirror

ava by sokerisiipi