Kirjoittaja Aihe: Voltron: Tähtipölyä, ei tuhkaa | S, angst (Shiro/Lance), 12+ virkettä XV  (Luettu 581 kertaa)

Ronen

  • prickly and in bloom
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 127
Nimi: Tähtipölyä, ei tuhkaa
Kirjoittaja: Ronen
Beta: Saappaaton, kiits <3
Ikäraja: S
Fandom: Voltron: Legendary Defender
Genre: angst
Hahmot: Shiro/Lance
Vastuuvapaus: En omista, en tienaa.
Haasteet: 12+ virkettä XV (sanalista tekstin lopussa spoileritägin alla!), Se oikea ja sen haaremi II (Takashi Shirogane), Teelusikan tunneskaala II (toivottomuus), Ficlet300 (sanalla 51. Sairas)

A/N: Minä sitten tykkään laittaa hahmoni kärsimään. :< Tää oli selkeästi haastava virkehaasteen sanalista, mutta hyvin siitäkin selvittiin sopivalla fandomilla! Jokerivirkkeen käytin toki.




Laavameri velloo vuolaana mutta hiljaisena, kun Shiro tiirailee laboratorion ikkunasta ulos ja odottaa tietokoneen piinallisen hitaan laskemisen päättymistä. Kamara laavan ympärillä on loputtoman musta ja kolkko niin, että Shiro ei edes erota, mihin maa päättyy ja mistä taivas alkaa. Huoneessa Shiron ympärillä ei ole turhia krumeluureja, vain manetuwakilaisten hänelle tarjoama laitteisto erinäisiä bioanalyysejä varten ja lepokapseli, jolla Shiro pitää unen- ja ravinnontarpeensa kurissa. Hän kääntää katseensa pois oranssina hehkuvasta laavasta ja istuu takaisin näytön ääreen – ja muistuttaa itselleen, miksi on tässä.



Lancen nenästä alkaa vuotaa verta erään tehtävän jälkimainingeissa ja kaikki pelästyvät, Shiro ehkä eniten, vaikkei sitä näytäkään. Kuluu muutama päivä ja asiat pahenevat: Lance yskii yhden kylkiluunsa katki, oksentaa ulos kaiken syömänsä ja juomansa ja lopulta verta, ja menettää tajuntansa, kun on pelaamassa räiskintäpeliä Shiron kanssa. Leijonalinnan sairastuvassa Coran epäilee oireiden syyksi elimistössä luikertelevaa x’harulaista ameebaa tai Araiman sinijalkatulehdusta, mutta Shiro pelkää pahinta.

Ja pahimman pelkoon liittyy se, että on täysin vailla varmuutta ja tietoa. Lance on pakko laittaa kryokammioon, ja Shirosta tuntuu, että heidän välillään on miljoonan kilometrin kuilu, kun hän katselee Lancen vielä kulkevaa henkeä, vielä nousevaa ja laskevaa rintakehää. Seuraavat viikot Shiro pyhittää ratkaisun löytämiseen ja ottaa yhteyttä kaikkiin liittolaisiin, joista voisi olla apua Lancen pelastamisessa; jokainen hereilläolon tuokio tämän tarkkaan rajatun tehtävän ulkopuolella kuluu kryokammion äärellä peläten, ja uniinkin tunkeutuu kuvia Lancesta elottomana arkussa.

Eräänä aamuna Shiro katselee vääristynyttä peilikuvaansa Leijonalinnan keittiön naarmuisesta hedelmätarjottimesta ja miettii, pitäisikö luovuttaa ja antaa Lance haudan lepoon. Kietoa tasaisin kääntein käärinliinat kylmän, jäykistyneen ruumiin ympärille ja laskea se sitten metallialustalle. Shiron mielikuvissa krematorion uuni nielaisee Lancen ääneti ja muuttaa hänet tähtipölyksi, ei tuhkaksi.

Shiro hukkuu ajatuksiinsa eikä huomaa, kuinka Keith istuu häntä vastapäätä keittiön pöytään ja tutkailee hänen ilmeettömiä, ehkä luovuttaneita kasvojaan. Keith ojentuu nappaamaan tarjottimelta banaanin ja koputtaa metallia vasten pari kertaa terävästi, herättäen Shiron pelkokuvatranssistaan.

”Mä tiedän, että sä pelkäät menettäväsi Lancen, mutta mitä virkaa tällainen jatkuva murehtiminen toimittaa?”

Shiro puree kulmahammastaan huultaan vasten ja yrittää olla murtumatta.

”Shiro, mä tunnen sut tarpeeksi hyvin tietääkseni myös, että sun DNA:han on koodattu halu pelastaa kaikki. Ja kumpikin meistä ymmärtää myös sen, että sä tuhlaat energiaasi murehtimalla, joten – hyvä mies, ota nyt itseäsi niskasta kiinni ja pelasta Lancen lisäksi myös itsesi.”

Keith nousee, katsoo Shiroa vielä kerran merkitsevästi silmiin ja kävelee ulos keittiöstä jättäen hänet istumaan hiljaisuuteen. Leijonalinna hengittää Shiron ympärillä raukeasti, ja hetken hän kokee olevansa tapahtumahorisontin toisella puolella, yksin tuntemattomassa maailmassa ajan ja avaruuden ulkopuolella.




Iltahämärän aikaan – jos Manetuwakin maisemat voivat muuttua yhtään mustemmaksi – bioanalyysi valmistuu vihdoinkin, ja laitteet herättävät piipityksellään Shiron lepokapselin tarjoamasta ajatuksensyvyisestä unesta. Hän harppoo kupruilevien lattialaattojen poikki tutkimaan pitkää paperiliuskaa, joka tulostuu ulos koneesta. Siinä olevat tulokset saavat Shiron sydämen tykyttämään niin, että hän pelkää sen purskahtavan avaruuspukunsa kaaritukien läpi. Henkeään haukkoen Shiro kävelee taas ikkunan luo ja katsoo, kuinka superkuu alkaa kohota laavameren ylle ja valaista hänen tulevaisuudennäkymiään Lancen kanssa.

Ehkä heidän ei tarvitsekaan antautua.


Spoiler: näytä
1. meri
2. kolkko
3. krumeluuri
4. oranssi
5. vuotaa
6. kylkiluu
7. ameeba
8. vailla
9. henki
10. tuokio
11. naarmuinen
12. tasainen
13. krematorio
14. tutkailla
15. banaani
16. toimittaa
17. kulmahammas
18. DNA
19. kumpikin
20. tapahtumahorisontti
21. iltahämärä
22. kupruilla
23. kaarituki
24. superkuu
25. antautua
« Viimeksi muokattu: 11.02.2019 21:17:49 kirjoittanut Ronen »


the memories fade
like looking through a fogged mirror

telephone wires above are
sizzlin' like a snare

Ayudara

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 1 586
  • "Mitä sinä urkupilli oikein urputat?!"
Minä kyllä niin ihailen ja ihmettelen sitä, miten ihmiset saavat annetuista sanoista kasattua niin saumattomia ja hyvin toimivia kokonaisuuksia... Tuntisin pientä halua kokeilla jonain päivänä itsekin, mutta hnngh, missä olet, rohkeus. ;D En ensin edes hoksannut, että tämä oli virkehaasteen hedelmiä, ja olin sitten ihan haavi auki, kun katsoin alkutietoja uudemman kerran. Veikeää, kun listalta löytyy ties mitä sanoja tapahtumahorisontista arkiseen banaaniin, ja lopputulos on jotain näin hienoa. Aika epeli olet! o/

Vanha kunnon Lance-angsti sopi illan ratoksi vallan mainiosti. Tästä jäi vähän sellainen mukava surkufiilis, joka kuitenkin sai siipiensä alle hitusen toivoa, jos tulkitsin loppua oikein. Jos taas en, ah ja voih. :D No joo, tapaan rakastaa angstia pursuavia ja sisuskaluja vääntäviä tekstejä etenkin, jos loppu ei ole ihan niin synkeä, ja tämä menee juuri siihen kategoriaan. Oletukseni perusteella ainakin.

Kiehtovan mysteeriseksi olit rakentanut miljöön! Kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä tapahtuu, ja se jos mikä hirvittää. Shiro ja Lance ovat molemmat niin reppanoita. Jotenkin se tulee vielä enemmän esiin, kun kyseessä on paritus. Shiro haluaisi pelastaa Lancen takuulla muutenkin, mutta nyt on vaakalaudalla jotain enemmänkin. :< Mikä toisaalta sen hauskempaa kuin joskus vähän piinata kivoja hahmoja?

Lainaus
Shiro, mä tunnen sut tarpeeksi hyvin tietääkseni myös, että sun DNA:han on koodattu halu pelastaa kaikki.
Argh, ihan mahtava toteamus varsinkin Keithin suunnalta lohkaistuna! Samalla tässäkin tulee ilmi se, miten jonkin sellaisenkin sanan kuin DNA saa liitettyä lauseeseen ilman, että se kuulostaa mitenkään tönköltä.

Otsikko oli myös hieno ja tukee ficin teemaa. Tavallaan kamala ajatus miettiä Lancen hautaamista, mutta samalla siitä yritetään ammentaa jotain kaunista. Ehkä ympärillä vellovasta laavamerestäkin voisi kuvitella nousevan tähtipölyä tuhkan sijaan... Epämääräinen toteamus ja tulkinta, heh.

Kiitoksia tästä, ihana teksti. <3

- Ayu
« Viimeksi muokattu: 03.01.2019 02:21:29 kirjoittanut Ayudara »

"Well, I like peanut butter, and I like peanut butter cookies, but I hate peanuts. They're so dry.
Also, I sweat a lot. I mean in general, unrelated to the peanuts."
- Katie "Pidge" Holt

Ronen

  • prickly and in bloom
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 127
Ayu: Voih, kiitos ihanasta yön piristyksestä! Virkehaaste on kyllä aina melkoinen siirtolohkare, jonka yli kavuta, mutta onneksi useamman kierroksen jälkeen on jo oppinut suhtautumaan siihen. Usein pitää jo heti tekstin alussa ottaa huomioon, miten tietyt listan myöhemmät sanat käyttäytyvät ja miten tekstin pitää edetä niihin mennessä, ettei mene aivot ihan solmuun siinä kohtaa :D Tässä tekstissä muistan, että banaani, kupruilla ja kaarituki olivat hurjan hankalia sanoja mahduttaa, mutta jotenkin maagisesti nekin sinne vaan sulivat mukaan. Siitä oon kyllä samaa mieltä, että tämä on mun kaikista virkehaastesuorituksistani ehkä yksi eheimmistä, joten siitä positiivisen palautteen saaminen lämmittää mieltä! <3

Lance parka on kyllä helposti angstattava :< Voltron fandomina mahdollistaa niin monenlaisia skenaarioita vielä, että sitä voi kyllä kiusata ties millaisilla ongelmilla. En kuitenkaan ihan sydämetön ole (enää), joten kyllä vaan, tulkitsit lopun ihan oikein - halusin sillä viestiä ajatusta siitä, että Shiro löytää jonkin ratkaisun Lancen terveystilanteeseen. Sitä en toki ole ajatellut, millainen tää ratkaisu on, mutta ehkä sen parissa leikittelyyn voi joskus tulevaisuudessa eksyä. :D

Kiitokset hurjan kivasta kommentista, piristi suuresti! <3


the memories fade
like looking through a fogged mirror

telephone wires above are
sizzlin' like a snare

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 397
Iltoja ja terveisiä kommenttikampanjasta! Minä valitsin tämän melkein pelkästään otsikon (ja voltronin) takia. Tähtipöly kuulostaa jotenkin niin hienolta ja kimmeltävältä. Ja kun sitä tähtipölyä vielä jotenkin rinnastetaan tuhkaan, (tai ehkä parempi sana, että verrataan) joka on yleensä sellaista väritöntä ja harmaata, niin se tuo tähän otsikkoon jotenkin jotain niin ihanaa. Shiro/Lancea en ole muuten tainnut pahemmin lukea, mutta se vaikuttaa sellaiselta paritukselta josta voisin pitää. Minustakin on ihmeellistä (ja mahtavaa kun ihmiset osaa), kuinka näistä 12+ virkettä -haasteen teksteistä tulee niin hienoja, vaikka sanalistat onkin täynnä ties mitä. Ainakin itse tuskastelin tällä kierroksella noiden sanojen kanssa, mutta kun tätä tekstiä luin, niin ne ei sieltä hypännyt sillä tavalla esiin ellei ihan ajatuksen kanssa miettinyt, että mitkäköhän sanat olikaan siinä listassa.

Siis tahdon ensin sanoa, että tuo planeetta, jolla Shrion on! Laavaa ja mustaa maata. Kuulostaa jotenkin tosi hienolta. Ja niin mahdolliselta. Voltronissa kun ollaan kuitenkin nähty ties mitä planeettoja niin tämä kuulostaa just sellaiselta joka vois hyvin upota niitten joukkoon! Sitä minä kuitenkin vain mietin, että miksi Shiro tuolla on, eikä vaan linnassa? Eikö niitä välineitä olisi muuten saanut siirrettyä, vai oliko tuossa paikassa jotain mistä se tauti lähti?

Coran ehdottelemassa kummia tauteja ja Keith puhumassa Shirolle järkeä oli niin canonmaista, että pisteet siitä! Shirosta tulee tässä välissä jotenkin niin vaisu kuva, mutta se varmaan johtuu siitä, että hän on niin huolissaan Lancen kohtalosta. Shiron mielikuvissa krematorion uuni nielaisee Lancen ääneti ja muuttaa hänet tähtipölyksi, ei tuhkaksi. Tässä oli tämä otsikkokohta, ja siis mielikuva on niin kaunis, mutta surullinen. Tässä käy niin sääliksi sekä Shiroa että Lancea. Idea siitä, että leijonalinna hengittää on myös tosi hieno.

Ihanaa, että tässä lopussa on vielä vähän toivonpilkahdusta. Tuli oikein hyvä mieli Shiron puolesta ja sen helpotuksen pystyi aistimaan. Kiitoksia tästä makupalasta.