Kirjoittaja Aihe: Succubus [K-11, action, paljon parituksia]  (Luettu 3335 kertaa)

Michelle Brown

  • ***
  • Viestejä: 3
    • http://
Succubus [K-11, action, paljon parituksia]
« : 19.07.2007 22:56:51 »
Title: Succubus
Author: Michelle Brown
Genre: Action ja ehkä lievä horror
Pairing: Harry/Ginny, Ron/Hermione, Harry/Nicole, Neville/Nicole, Ron/Nicole, Seamus/Nicole, Dean/Nicole, Draco/Nicole jne.
Raiting: noin K-11
Warnings: Chanslash
Disclaimer: Tässä kirjoituksessa pelleilen J.K.Rowlingin hahmoilla ja yhdellä keski-aikaisella myytillä. Itse en omista mitään ja minulle ei makseta tästä.
----------------------------------------------------------------
Traileri:
Vanha vihollinen...
"Kyllä, herrani!"
"Voldemort!"
...uusi opettaja...
"Minä olen professori McGinnis."
"Täytyy kyllä sanoa, että hän osaa hommansa!"
... ja loputonta kauhua...
"Hermione!"
"Kyllä vain. Haluatko menettää ystäväsi, herra Potter?"
"Sinä!"
...kun Tylypahka kohtaa uhan...
*Taivas synkkeni yön lähestyessä*
"Bellatrix Lestrange!"
...jonka olemassaolosta on vain arvailuja.
"Hän on niin lumoava!"
"Hmph."
Harry Potter...
"Harry? Onko kaikki kunnossa?"
"Minä...en tiedä."
...Ronald Weasley...
"Ron! Käyttäydyit viimeksi noin pöhkösti, kun näit veelat!"
"Hän on veela!"
"Eikä ole, vaan opettaja."
...Hermione Granger...
"Minne sinä nyt?"
"Kirjastoon"
...Ginny Weasley...
"Olen pahoillani, Ginny."
"Harry, odota!"
...Rolfe Warren...
"Minusta hän on mukava."
"Nojaa, ei ainakaan Kalkarosta pahempi..."
... sekä Nicole McGinnis
"Siihen virkaan hakee liikaa epäilyttäviä ihmisiä, isäntä."
"Hmm... taidat olla oikeassa!"
Michelle Brown esittää...
"Mitä tapahtui?"
"Ei kai..."
"Kyllä vain, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan."
"Sehän tarkoittaa... että pimeys on löytänyt tiensä Tylypahkan porttien sisäpuolelle"
"Ole varovainen, älä anna hänen ottaa valtaa"
...Succubus
"Lumoaa miehiä ja lopulta tappaa heidät. Ei hyvä... mutta kuka ihme?"
"Hän on vaarallinen! Täytyy kertoa McGarmiwalle!"
« Viimeksi muokattu: 14.11.2014 14:52:21 kirjoittanut Renneto »
"Jokainen tarina, joka alkaa, myöskin loppuu joskus"

Michelle Brown

  • ***
  • Viestejä: 3
    • http://
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : 21.07.2007 10:41:41 »
1.Luku
Nainen oli kumartunut tummansinisen kankaan ylle. Kankaalla paloi kolme mustaa kynttilää. Nainen kuisti yhtä nimeä, nimeä joka oli pelätyin koko velhomaailmassa
"Lordi Voldemort", kuiski nainen kerta toisesta jälkeen. Hetken kuluttua pimeän huoneen nurkasta kuului räsähdys ja pitkä mieshahmo seisoi siellä.
"Olisihan pitänyt arvata, että se olet sinä, Nicole", hahmo sanoi kylmällä, korkealla äänellä.
"En minä aio luovuttaa, Voldemort", nainen totesi rauhallisesti. Mies laski huppunsa, joka oli peittänyt hänen kasvonsa. Se, mitä nainen näki, sai hänet toivomaan, että tämä olento olisi pitänyt hupun päässään. Iho oli valkea, kuin vainajalla ja silmät olivat helakanpunaiset. Olennolla ei ollut lainkaan nenää tai huulia. Lordi Voldemort katsoi naista silmiin. Punaiset silmät kohtasivat harmaat. Voldemortin tuijotus oli läpitunkeva ja pelottava, mutta nainen ei kavahtanut.
"Outoa. Niin monet pelkäävät minua kuollakseen, mutta sinä, Nicole, et. Miten se on mahdollista?" Voldemort sanoi ilkeästi.
"Minä en alennu palvelijaksesi, lordi Voldemort, kuten ne joita kutsut kuolonsyöjiksi. Haluan vain auttaa sinua", Nicole virkkoi.
"Auttaa? Minua? Tuollaista tarjousta ei kukaan ole aiemmin tehnytkään", Voldemort sanoi ja nauroi.
"No hyvä on, mitä olet valmis tekemään?" Pimeyden lordi kysyi vakavoituen
"Lupaan sinun käyttöösi ikuisen kauneuteni, nuoruuteni ja merkittävän oveluuteni", Nicole sanoi juhlallisesti ja puhalsi kolme kynttilää sammuksiin, niin että koko huone jäi pimeyteen.
"Sinun kaltaistesi kuuluu teitillä minua polvistua eteeni", Voldemort sylkäisi.
"Kuten jo sanoin, en alennu palvelijaksesi", Nicole kivahti ja teki päinvastoin kuin Voldemort oli käskenyt, eli nousi seisomaan ja katsoi vahvinta Pimeyden velhoa silmiin, eikä kavahtanut vieläkään.
Pimeyden lordi näki nyt naisen kasvot ensimmäistä kertaa. Kauniit ne olivat, siitä ei ollu epäilystäkään. Tummanruskeat pitkät hiukset, harmaat ja suuret silmät, täytäläiset punaiset huulet ja vaalea iho. Jokin niissä kasvoissa oli kuitenkin sen verran vaikuttavaa, että jopa lordi Voldemort tiesi olevansa tekemisissä voimakkaan noidan kanssa...
Samaan aikaan Harry Potter heräsi Kotikolossa ja ensimmäinen mielikuva hänern päässään olivat Nicolen kauniit kasvot.
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Michelle Brown »
"Jokainen tarina, joka alkaa, myöskin loppuu joskus"

Dionysos

  • ***
  • Viestejä: 432
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : 21.07.2007 22:40:27 »
Mielenkiintoinen alku... :)) kivaa kerrontaa...
mutta.. Mä vihaan tota Nicolea.. Mikä pöyhkimys se on.. Lordi Voldemortia ei kohdella noin!! *vihaista muminaa*
Sen kuuluisi ryömiä ja kumarrella... Murh.. nojoo, mun omia outoja mielipiteitä ;)
hyvä alku, jatkoa vaan.. :D
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Dionysos »
Inn gjennom min sjel den sorte angst river

På de mosegrodde steiner de seg viser
Når nattemørket har senket seg over
Ekkoene... fra deres grufulle jamring
Endeløst... du kan høre


//Palasiksi revitty Dionysos on lupaus elämästä....-Friedrich Nietzche

Michelle Brown

  • ***
  • Viestejä: 3
    • http://
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : 22.07.2007 22:02:14 »
2. Luku
Oli aamu kello yhdeksän ja aurinko paistoi. Se paistoi myös suoraan sisään erään oudonnäköisen rakennuksen ikkunoista. Rakennusta kutsuttiin Kotikoloksi ja auringonsäteet heijastivat kolme siluettia erään ikkunan taakse. Yksi varjoista oli siro ja kuului epäilemttä tytölle. TYoinen oli lyhyt ja kolmas melko pitkä. Varjojen omistajat olivat tietenkin Hermione Granger, Ron Weasley ja Harry Potter. Oli päivä, jolloin nämä kolme nuorta palaisivat Tylypahkaan, vai palaisivatko? Siitä he nyt kiistelivät.
"Minusta meidän pitäisi palata ja kopuluttautua kunnolla ennenkuin käymme Voldemortia vastaan", Hermione päätteli johdomukaisesti.
"Äh, Hermy! Meillä on edessämme kunnon seikkailu ja sinä sanot, että meidän pitäisi käydä koulu loppuun!" Ron huudahti ystävälleen.
"Sehän ei ole kuin yksi vuosi, Ron", Hermione vastasi.
"Yksi vuosi on pitkä aika tuhoutuvalle maailmalle! Kerropa minulle, professori Granger, kumpi on tärkeämpi, maailman kohtalo vai päästötodistus Tylypahkan noitien ja velhojen koulusta?" Ron intti. Hermione ei osannut vastata.
"Olen samaa mieltä... Hermionen kanssa", Harry sanoi.
"Mitä?" Ron älähti.
"Mitä enemmän taikoja me tunnemme, sen parempi ja sitäpaitsi, eikö se olisi epäilyttävää, jos kolme teini-ikäistä katoavat päättämättä viimeistä kouluvuottaan. Silloin kilta alkaisi väistämättä etsiä meitä ja se olisi huono juttu", Harry järkeili. Ron kohautti olkapäitään. Tällä kertaa hän ei tiennytr mitä sanoa. Hermione kurtisti kulmiaan mietteliäästi.
"Mitä mietit, Hermy?" Ron kysyi.
"Keitäköhän uusia opettajia meille mahtaa tulla tänä vuonna? Siis jälleen uusi Pimeyden voimilta suojautumisen opettaja ja muodonmuutoksen opettaja", Hermione mietti ääneen.
"Muodonmuutoksen?" Ron toisti epäuskoisena.
"McGarmiwahan siirtyi rehtoriksi", Hermione huomautti. Ron pudisti päätään ja näytti siltä ettei haluaisi osallistua tähän keskusteluun.
"Jatkaakohan Kunhusarvio liemien opettajana?" Hermione jatkoi pohtimistaan.
"Kyllä varmaan, hänhän juuri mieltyi opettamiseen", Harry sanoi naurahtaen. Ystävykset jatkoivat opettajista puhumista, mutta eivät huomanneet, että lattianrajassa heitä kuunteli pieni rotta, jolla oli yksi hopeanvärinen käpälä.
Hetken kuluttua toisaalla:
"Nicole!" Pimeyden lordi huusi ja mustaan hupulliseen kaapuun verhoutunut naisen hahmo ilmiintyi hänen eteensä.
"Niin?" Nicole kysyi
"Matohäntä toi minulle juuri viestin ja taisin keksiä miten voit... auttaa, kuten sinä asian ilmaisit", Voldemort vastasi.
"Ja miten voin auttaa herraa?" Nicole kysyi ivallisesti.
"Matohäntä kertoi, että Tylypahkassa tarvitaan uusia opettajia kahteen aineeseen. Haluan, että haet Pimeyden voimilta suojautumisen opettajan paikkaa", Voldemort sanoi välittämättä naisen ivallisesta äänensävystä, sillä hän oli jo huomannut, ettei tuota naista hallittu yhtä helposti kuin kuolonsyöjiä.
"Ei, ei, Voldemort.Siihen virkaan hakee liikaa epäilyttäviä ihmisiä, isäntä.", Nicole sanoi ja painotti kiusallaan viimeistä sanaa.
"Onko muita ehdotuksia?" Voldemort kysyi jäisellä äänellä.
"Minusta minun kannattaisi hakea sen toisen vapaan aineen opettajan paikkaa. Mikä aine se on?" Nicole kysyi.
"Muodonmuutos", Voldemort vastasi halveksuen.
"Täydellistä", Nicole mutisi.
"Hyvä on, hyvä on. Tee kuten haluat, kunhan teet jotain", Voldemort myöntyi huokaisten.
"Onko sinulla suunnitelma?" Pimeyden lordi tivasi Nicolelta
"Enkö minä sanonut jotain ikuisesta nuoruudesta ja kauneudesta?" Nicole kysyi arvoituiksellisesti ja hymyili ilkikurisesti. Lordi Voldemort tiesi, ettei hänen olisi tarvinnut kuin kiduttaa naista ja hän saisi selville tämän pikku suunnitelman. Hän ei kuitenkaan tekisi sitä, ei vielä, sillä nyt Nicole McGinnis tuntui olevan enemmän hyödyksi kuin haitaksi hänelle.
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Michelle Brown »
"Jokainen tarina, joka alkaa, myöskin loppuu joskus"

Vehka

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 6 365
  • Phantom Thief of Hearts
Vs: Succubus [K-11, action, paljon parituksia]
« Vastaus #4 : 23.03.2020 14:30:18 »
Kas vain! Olen varma, että olen lukenut tämän tekstin aiemminkin, mutta silloin jättänyt kommentoimatta varmaan lähinnä siksi, että edellisestä jatkamiskerrasta on ollut niin pitkä aika. Nyt se asia korjataan! Minusta tässä oli kiinnostava idea - succubusmyytit ovat totisesti jännittäviä! - ja tunnelmassa oli kivasti gotiikkaa. Oli myös mukavaa lukea pitkästä aikaa traileri, joten kiitos nostalgiapamauksesta. (Niitä tosin tulee varmaan tämän kommenttiprojektin myötä vastaan myös tulevaisuudessa.)

Jos päädyt joskus tätä jatkamaan, lupaan lukea ja kommentoida myös uusia lukuja. :) Inspiraatiota, iloa ja onnea elämääsi!
i'm working on a song / it isn't finished yet
but when it's done and when i sing it / spring will come again


(ajoittain epäaktiivinen, saa tökkiä jos en vastaa johonkin!)