Kirjoittaja Aihe: Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka  (Luettu 951 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teekuningatar
  • ***
  • Viestejä: 3 861
Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka
« : 09.07.2018 02:40:47 »
Nimi: Kiitäjä
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama
Paritus: Luukas/Mirka
Haasteet: Albumihaaste #5 Pariisin Kevät – Pyykkipäivä ja Genretasohaaste (songfic)

A/N: Ainoa kappale tältä albumilta, joka ei asetu suunnittelemaani jatkikseen, joten tein aivan erillisen kokonaisuuden sitä varten. Siitä on muuten vuosia, kun olen viimeksi kirjoittanut tällaisen perinteisen songficin. Pyykkipäivä on yksi suosikkikappaleitani ja toivottavasti biisin fiilis välittyy ^^



K I I T Ä J Ä


hitaalla taivaalla liikkuvat pilvet lasin pinnalla
toivon ettet lähde niiden mukana

Luukaksesta tuntuu kuin hän olisi unessa. Mirka seisoo parvekkeella alastomana ja kauniina. Luukas ihailee naisen linjakasta selkää ja kesäyössä kuultavaa ihoa. Hän ei uskalla sanoa mitään. Hetkessä on jotakin yksityistä. Ketteränä ja varmana Mirka kiipeää kaiteelle. Naisella on moitteeton tasapaino, mutta silti jännitys puristaa Luukaksen vatsaa. Kun Mirka hyppää, hän pidättää henkeään odottaen kuulevansa raskaan tömähdyksen kerrosta alempana. Jollain kummallisella tavalla hiljaisuus on pahempaa. Tervapääsky kiitää ikkunan ohi kohti avaraa taivasta. Yölento venyy lähes aamuun asti, ja Luukasta pelottaa, ettei nainen linnun sisällä halua enää palata hänen luokseen.



katselen sinua, jotakin samaa on ilmassa
nostat lakanan, jäät sen taakse varjokuvana

Äidin satiinilakanat hulmuavat tuulessa. Mirka kävelee niiden välistä ja hyväilee sormillaan pehmeää kangasta, mutta kasvoilla on etäinen ilme. Luukas yrittää pujottaa kätensä naisen vyötärölle, mutta hienovaraisesti Mirka vetäytyy pois ja katsoo taivaalle. Silmissä on kyltymätöntä kaipuuta. Luukaksen rintaa kirpaisee. Miksei hän ole tarpeeksi? Eläin hänessä vaistoaa tulevan muutoksen. Mirkasta aivan säteilee lähdön tuntu. Luukas toivoo olevansa väärässä, mutta siitä huolimatta hän painaa mieleensä naisen tumman, kiharan tukan ja oliivisen ihon. Mirka huomaa katseen ja hymyilee rakastavasti, mutta lämpö ei yllä teräviin linnunsilmiin asti.



älä katoa

”Huomenna sataa”, Mirka sanoo ääneen. Luukas huomaa naisen levottomuuden. Äiti rypistelee otsaansa.

”Säätiedotus lupasi poutaa.”

Mirka nipistää huulensa yhteen vaimentaakseen ivallisen vastauksen. Luukas on salaa samaa mieltä tyttöystävänsä kanssa. Pitäisi äidinkin tietää, että heillä on meteorologeja tarkempi tutka, ainakin useimmiten.

Mirka hypistelee puisia rannerenkaitaan ja pureskelee alahuultaan. Jokin on vinossa, mutta Luukas ei löydä sanoja. Hän yrittää koskettaa, mutta Mirka karkaa käsien alta. Nainen menee ulos ja laskostaa äidin lakanat. Luukas seuraa Mirkan varjoa ja melkein odottaa sen katoavan.



seisot pihalla ja toivon ettei alkais sataa taas kesken kaiken
nostat pudonneen vaatteen maasta
et koskaan taivuta polvia

Luukas herää keskellä yötä. Mirka on poissa. Hän hyppää ylös, juoksee portaat alas ja vaihtaa nahkaa. Hän yrittää haistaa Mirkan jäljittääkseen naisen, mutta tervapääsky on jo kaukana. Kettu katsoo surkeana tyhjälle taivaalle ja parkaisee ikävissään. Luukas kiertää kehää tietämättä, miten olla Mirkan päätöksen kanssa. Kun ensimmäiset sadepisarat putoilevat punertavaan turkkiin, Luukas pysähtyy ja nostaa kuononsa kosteutta kohti.

Ihmismäinen suru saa Luukaksen muuttumaan. Hän seisoo alasti kylmässä sateessa, mutta se on merkityksetöntä rintaa raastavan kivun rinnalla. Mirka ei lähtenyt hetken mielijohteesta. Naisen on täytynyt kypsytellä asiaa jo viikkoja, ja viimein tuleva sade hätyytti tervapääskyn siivilleen. Luukas vavahtaa kuin lyönnin saaneena, vaikka olisihan hänen pitänyt tietää, ettei kiitäjästä ole maassa eläjäksi.

« Viimeksi muokattu: 09.07.2018 13:12:05 kirjoittanut Sokerisiipi »


hei rakas kerro mulle
mikä on tää tunne
kun ei riitä linnunratakaan

Ronen

  • hukassa
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 403
Vs: Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka
« Vastaus #1 : 29.07.2018 03:48:28 »
Kommenttikampanjasta öinen tervehdys! Albumihaasteessa oon seurannut sun levynvaihtoja innoissani, ja siksi tähän varmaan päädyinkin linkkaamistasi teksteistä. :3

Oliko asia nyt niin, että tämä Luukas on ollut jossain aiemmassa tekstissäsi, jonka olet ehkä poistanut? Tai voi olla, että sekoitan hänet nyt jonkun muun johonkin kettuhahmoon, mutta nimi yhdistettynä kettuuteen tuntuu pirhanan tutulta. Toisaalta tässä oli hauskaa se, että mulla ainakin meni ihan tonne viimeiseen kappaleeseen asti, että tajusin näiden olevan ihan oikeasti muodonmuuttajia (tai sit oon vaan superväsynyt näin aamukolmelta). Etenkin kun lähtökohtaisesti asetellaan unenomainen verho kaiken tapahtuvan päälle, tervapääskyvihjailujen oivaltamiseen meni tosi pitkään. Tavallaan tää tekee tästä tekstistä kovin kiinnostavan: muodonmuuttajuus antaa tähän konkreettisen tason, mutta lähes kaiken voi ymmärtää myös abstraktimpana vertauskuvana.

Tykkään hurjan paljon myös kappaleesta, jonka olet albumihaasteen levyltä valinnut tämän tekstin taustalle. Sekaan ujutetut lyriikat resonoivat Luukaksen surumielisiä tunteita Mirkan karkuruudesta ja vahvistavat mielikuvaa tekstin teemasta. Ylipäätään tekstillisesti tämä on mun mielestä tosi... jännä, koska tässä on paljon muodonmuuttajuuteen ja lähtemiseen liittyviä kiinnostavia sananvalintoja (yölento, nainen linnun sisällä, säteilevä lähdön tuntu, ihmismäinen suru...).

En tiiä oliko tässä kommentissa tähän aikaan paljoakaan järkeä, mutta halusin vaan saada tämän pois alta ja kertoa, että tykkäsin tosi paljon tästä! Kiitokset :3
the memories fade
like looking through a fogged mirror

ava by sokerisiipi

Sokerisiipi

  • Teekuningatar
  • ***
  • Viestejä: 3 861
Vs: Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka
« Vastaus #2 : 05.08.2018 13:10:49 »
Ronen: Haha, kiva, jos mun lukuisat levynvaihdot on herättäneet uteliaisuutta! :'D Muistat oikein! Luukas on esiintynyt kerran aikaisemmassa tekstissäni: Riita poikki ja kettu väliin! S. Mielenkiintoista! En tullut kirjoitushetkellä edes ajatelleeksi, että tämän voisi lukea myös absktraktilla tasolla, mutta olet aivan oikeassa. Tässä on sellainen unenomainen tunnelma, joka mahdollistaa monenlaiset tulkinnat. Oi, ihanaa, että kappale resenoi hyvin tekstin kanssa! Kiva, että pidit ja kiitos kommentista!


hei rakas kerro mulle
mikä on tää tunne
kun ei riitä linnunratakaan

Angelina

  • s l y t h e r i n
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 886
Vs: Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka
« Vastaus #3 : 25.06.2019 23:58:03 »
Vaihdokkaista hei!

Tämäpä oli mielenkiintoinen ja todella erilainen verrattuna siihen, mitä normaalisti luen. Juuri kommentoin toiseen tekstiin, että luen tosi vähän originaalia ja tässä tuli sitten vielä hettikin, jota en lue käytännössä koskaan ;D Mutta siitä Vaihdokkaat onkin kivat, kun aina saa jotain uutta ja erilaista!

Toisaalta tässä oli hauskaa se, että mulla ainakin meni ihan tonne viimeiseen kappaleeseen asti, että tajusin näiden olevan ihan oikeasti muodonmuuttajia (tai sit oon vaan superväsynyt näin aamukolmelta).

Kello ei oo vielä niin paljoa että kehtaisin syyttää sitä, mutta mulla meni kyllä kans tuonne loppumetreille asti, kun tuli tuo Luukas ja kettumuoto mukaan! Mä en tosin oo varma, aukesiko tämä teksti mulle muutenkaan täydellisesti, koska en niinkään pysähtynyt analysoimaan sisältöä, vaan nautin tästä tunnelmasta. Koko tekstin läpi oli sellainen surumielinen ja kaihoisa fiilis ja alusta asti aisti sen, että tällä ei ole onnellista loppua. Luukaksen epätoivon ja tuon riittämättömyyden tunteen pystyi oikein tuntemaan ja siitä tuli itsellekin jotenkin turta olo. Todella hienosti olet saanut tähän tunnetta mukaan! Biisi ei oo mulle entuudestaan tuttu, mutta sanat sopivat tarinaan kyllä hyvin.

Pahoittelen, etten osaa sanoa mitään kovin järkevää, mutta tykkäsin tästä kyllä. Teksti on aina hyvä, jos siinä pystyy eläytymään mukana ja tuntemaan samoja tunteita kuin hahmot. Tässä kävi juuri niin.


“I thought you and Tony were still gazing into each other’s eyes.”

Ava+bannu © Ingrid

Sokerisiipi

  • Teekuningatar
  • ***
  • Viestejä: 3 861
Vs: Kiitäjä | S | draama | Luukas/Mirka
« Vastaus #4 : 15.07.2019 18:42:12 »
Angelina: Tätä tekstiä voi lukea monella tapaa eikä mikään tapa ole väärä! Juuri tuollaisia tunnelmia ja fiiliksiä halusinkin välittää, ihana kuulla, että onnistuin! Tämän tekstin parhain ominaisuus onkin juuri tämän tunnelma, ja siksi itse pidän tästä niin kovin. Ihanaa, että eläydyit. Kiitos kommentista!!


hei rakas kerro mulle
mikä on tää tunne
kun ei riitä linnunratakaan