Kirjoittaja Aihe: Wild west cowboys of moo mesa: Yöhaukka (S)  (Luettu 1279 kertaa)

Mythofan1

  • ***
  • Viestejä: 217
Wild west cowboys of moo mesa: Yöhaukka (S)
« : 23.06.2018 09:05:49 »
Nimi: Yöhaukka
Kirjoittaja: Mythofan1
Ikäraja: S
Fandom: Wild west cowboys of moo mesa
Tyylilaji: toimintaseikkailu
Vastuuvapaus: En omista Wild west cowboys of moo mesaa. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvituksen lentää.
Kuvaus: Uusi sankari on saapunut kaupunkiin.



                                             
                                                              Yöhaukka

Preeria kylpi kuun valossa. Yksinäisen kojootin valitus halkoi hiljaisuutta, kun sen äkkiä katkaisi laukausten sarja. Jäniskanjonissa käytiin tulitaistelua. Moe, Dakota ja Cowlorado ajoivat takaa Kilpikonnajengiä.
- Mä luulin kilpikonnia hitaiksi, mut nähän vetää sata lasissa, Cowlorado sanoi yrittäessään kuroa välimatkaa umpeen.
- Nyt sun vitsit ei toimi, Dakota murahti.
- Hei kaverit, katsokaa, Moe huudahti ja osoitti kallionkielekkeelle.
Kielekkeellä oli nuori nainen takajaloilleen nousseen valkoisen arabialaisen täysverisen selässä. Tytöllä oli yllään mustat trikoot, joissa komeili kultainen haukkakuvio. Violetti viitta hulmusi tuulessa, kun tyttö veti esiin aseensa ja ampui suuren kiven järkäleen liikkeelle. Kivi putosi Kilpikonnajengin eteen pelästyttäen näiden hevoset takajaloilleen. Tyttö loikkasi ratsunsa kanssa kiven päälle ja osoitti kilpikonnia aseella. Roistoilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin heittää aseet maahan ja nostaa kädet ylös. Hetken päästä kolmikko ehti paikalle. Roistot oli sidottu yhteen. Maassa oli haukan sulka. Moe nosti sulan maasta ja kääntyi muihin päin.
- Näyttää vähän siltä, et meillä on apuri, hän sanoi.
- Jep, Dakota sanoi.
- Hei, tuolla se menee! Cowlorado huudahti nähdessään valkean ratsun laukkaavan kanjonin reunalla ratsastaja selässään.
Myöhemmin kolmikko istui juttelemassa Lilyn saluunassa.
- Oisit nähny sen, Lily. Se mimmi oli tosi kova tapaus, Cowlorado sanoi.
Samassa saliin tuli kaunis nuori tyttö. Tytöllä oli tummanruskeat hiukset ja siniset silmät.
- Onks sulla uus tarjoilija? Moe kysyi tytön kävellessä ohi.
- Kyllä. Hän haki hommiin pari päivää sitten. Niin miltä se sankaritar näytti? Lily kysyi.
- No tytöllä oli musta stetsoni, mustat trikoot, musta naamio, violetit hanskat, saappaat, viitta ja asevyö, Dakota kertoi.
- Ja trikoissa komeili kultainen haukkakuvio, Cowlorado lisäsi.
Cody oli kuunnellut juttelua jonkin aikaa.
- Kuulostaa Yöhaukalta, hän huomautti.
- Siis keneltä? Moe kysyi hämmästyneenä.
Cody ei ehtinyt selittää tarkemmin, kun heidän takaansa kuului naisen hätääntynyt huudahdus ja karskia naura. Kolmikko kääntyi ympäri ja havaitsi tilanteen saman tien. Cowtownin korruptoitunut sheriffi Terrorbull yritti saada uuden tarjoilijatytön antamaan suukon. Kolmikko lähti kohti pöytää.
- Päästä tyttö menemään, Moe käski.
Terrorbull kääntyi kolmikkoon päin tyttö yhä otteessaan.
- Mitä sä meinaat Montana? Terrorbull ärähti
- Että näpit irti siitä tytöstä, Moe sanoi.
Sheriffin kätyrit Boot ja Saddle vilkaisivat pomoaan kuin kysyen:
- Mitä tehdään pomo?
Terrorbull murahti ja työnsi tytön kohti Dakotaa.
- Siinä on tyttö. Boot! Saddle! Häivytään! Terrorbull sanoi ja lähti saluunasta korppikotka ja skorpioni kannoillaan. Tyttö näytti yhä hiukan säikähtäneeltä, mutta siirtyi sitten keräämään laseja juuri tyhjentyneestä pöydästä. Kun hän nosti katseensa, Dakota ojensi yhden lattialle pudonneista laseista.
- Kiitos, tyttö sanoi ujosti hymyillen.
- Eipä kestä, neiti... Dakota aloitti
- Becky, tyttö sanoi.
- Entä sinä?
- Nimeni on Dakota. Dakota Dude, Dakota sanoi.
Becky hymyili Dakotalle ja meni keittiön puolelle. Dakota vihelsi hiljaa.
- Hän on kaunis, Cowlorado myönsi.
- Jep, Dakota sanoi.
Juuri silloin Moe muisti jotain ja kääntyi Codyn puoleen
- Mitä tiedät Yöhaukasta? hän kysyi
Cody mietti hetken ja vastasi sitten:
- Becky kertoi Yöhaukasta minulle. Hän on kuulemma Arizonan kovin naispuolinen naamioitunut oikeudenpuolustaja. Hänen ansioihinsa kuuluu kolme intiaanisotaa, kaksi kaivoskamppailua ja yksi taistelu junan katolla, Cody kertoi.
- Jukra! Mimmi vaikuttaa tosi kovalta, Cowlorado huudahti.
Myöhemmin illalla Moe, Dakota ja Cowlorado jahtasivat postivaunut ryöstänyttä Masked Bullia ja tämän kavereita Bootia ja Saddlea.
- Ensi kerralla, kun olet vahdissa, varoita nopeammin, Masked Bull ärähti Bootille
- Sori pomo, Boot sanoi nolona.
Kolmikko ratsasti yhä nopeammin ja saavutti roistoja yhä enemmän. Äkkiä heidän viereensä ilmestyi sama tyttö, jonka he olivat nähneet edellisenä iltana. Se oli Yöhaukka. Hän kannusti ratsunsa raviin ja alkoi saavuttaa roistoja. Masked Bull vilkaisi taakseen ja näki Yöhaukan. Hän veti aseensa esiin ja ampui kallioseinämään. Suuri määrä kiviä putosi hevosen eteen niin, että se heitti Yöhaukan selästään. Jokunen kivi putosi hänen jalalleen.
- Yrittäkää te napata Masked Bull. Mä autan Yöhaukkaa, Dakota sanoi ja ratsasti tytön luo.
Yöhaukka yritti saada itsensä vapaaksi, mutta turhaan. Dakota loikkasi ratsunsa selästä ja juoksi hänen luokseen. Dakota irrotti Yöhaukan jalan kivien alta ja auttoi tytön pystyyn.
- Oletko okei? Dakota kysyi.
Yöhaukka nyökkäsi ja vihelsi. Hevonen laukkasi heitä kohti ja Yöhaukka loikkasi ratsunsa selkään.
- Hei, odota! Dakota huusi tytön perään, mutta turhaan. Yöhaukka oli taas kadonnut. Moe ja Cowlorado ratsastivat paikalle.
- Masked Bull pääs pakoon, Moe sanoi.
- Samoin Yöhaukka, Dakota huomautti.
Samaan aikaan Yöhaukka oli ratsastanut Lilyn saluunan takana olevalle tallille. Cody oli juuri sukimassa hevostaan.
- Hei, Cody! Huh, se oli tipalla, Yöhaukka sanoi ja otti stetsoni päästään ja naamion kasvoiltaan.
Naamion alta paljastui saluunan uusi tarjoilijatyttö Becky. Becky istui heinäpaalille ja alkoi tutkia jalkaansa.
- Mitä tapahtui? Cody kysyi.
- Takaa-ajo meni puihin. Kostaja heitti minut selästään ja jalkani juuttui kiviin, Becky selitti.
Becky sai vedettyä toisen saappaan jalastaan ja tarkasteli jalkaa. Se vaikutti nyrjähtäneen.
- Cody hei. Hakisitko sidetarpeita. Mun pitäis saada jalka kävely kuntoon, Becky pyysi.
Cody nyökkäsi ja lähti käymään sisällä. Hetken kuluttua hän tuli takaisin. Sitten Cody auttoi Beckyä sitomaan jalan. Becky nousi ja lähti ontumaan kohti Kostajaa, joka hirnahteli huolestuneesti. Becky hymyili hevoselleen.
- Älä huoli, Kostaja. Tulen kyllä kuntoon, Becky sanoi ja taputti hevosta hellästi. Sitten hän kääntyi Codyn puoleen.
- Voisitko huolehtia Kostajasta? hän kysyi.
Cody nyökkäsi ja Becky lähti sisälle. Ovella Becky vielä kääntyi, hymyili ja sanoi:
- Kiitti, Cody.
Seuraavana päivänä Becky hoiti hommansa tavalliseen tapaansa, mutta hieman hitaammin, koska ontui. Moe, Dakota ja Cowlorado huomasivat sen.
- Hei, Becky. Oletko kunnossa? Moe kysyi.
Becky näytti hieman säikähtävän, mutta kokosi itsensä nopeasti.
- Kompastuin portaissa. Ei mitään vakavaa. Se on vain nyrjähtänyt, Becky sanoi ja jatkoi työtään.
Moesta Becky salasi jotain.
Becky oli juuri mennyt takaisin keittiön puolelle, kun hän törmäsi Codyyn. Cody näytti huolestuneelta.
- Mikä hätänä Cody? Becky kysyi.
- Mä kuulin poikien juttelun. Cowlorado haluis päästä Yöhaukan salaisuudesta selville, Cody kertoi.
Becky hätkähti ja alkoi kävellä ympyrää miettien kuumeisesti. Sitten hänellä välähti. Becky otti paperia ja kynän. Hän alkoi piirtää jotain.
- Mitä sä teet? Cody kysyi.
- Karttaa Haukkavuorelle, Becky vastasi.
Huomatessaan Codyn hämmentyneen ilmeen Becky selitti.
- Yöhaukan piilopaikka sijaitsee Haukkavuorella. Mikä ois sen osuvampaa kuin haukan pesä.
Silloin Cody tajusi mitä Becky ajoi takaa. Kartan tarkoitus oli johtaa Cowlorado harhaan. Kun Becky oli saanut kartan valmiiksi, hän meni ikkunalle ja vihelsi. Melkein saman tien ikkunalaudalle lensi haukka. Cody katsoi sitä ihmeissään.
- Tämä on Loki, Becky sanoi ja silitti haukan siipisulkia. Sitten hän antoi sille kartan. Loki otti sen nokkaansa ja lennähti tiehensä. Haukka kierteli hetken saluunan yllä ja huomasi sitten Cowloradon, joka tuli ulos saluunasta. Loki lensi Cowloradon eteen ja pudotti kartan tämän käteen. Sitten se lensi tiehensä. Cowlorado tuijotti ällistyneenä haukan perään, mutta katsoi sitten karttaa.
- Jukra! Cowlorado huudahti tajuttuaan mihin kartta johti.
Cody tuli juuri silloin ulos.
- Hei Cody! Kiinnostaisko pieni seikkailu? Cowlorado kysyi.
- Joo miksei, Cody sanoi ja hyppäsi hevosensa selkään.
Kaksikko lähti ratsastamaan kohti preeriaa.
Hetken aikaa ratsastettuaan Cowlorado huomasi vuoren vähän matkan päässä
- Tuolla se on. Haukkavuori, Cowlorado sanoi.
- Toi on kyllä..., Cody aloitti mutta Cowlorado oli jo menossa.
- Karhuvuori, Cody sanoi ja lähti Cowloradon perään.
Kun he olivat päässeet vuorelle, he huomasivat vanhan kaivostunnelin. Cowlorado ja Cody menivät sisälle. Pian he tulivat luolan tapaiseen kammioon. Kammiossa oli puuarkku. Kaksikko avasi arkun kannen. Arkussa oli kultaharkkoja.
- Ei voi olla totta! Tähän on eilisen postivaunuryöstön saalis! Cowlorado huudahti.
- Kuule, musta tuntuu, et me löydettiin haukan pesän sijasta Masked Bullin piilopaikka, Cody sanoi.
- Hyvin arvattu penska, kuului ääni heidän takaansa.
Cowlorado ja Cody kääntyivät ympäri ja näkivät Masked Bullin, Bootin ja Saddlen. Roistokolmikko osoitti heitä aseilla. Cowlorado yritti miettiä, miten selvitä tilanteesta.
- Hei, mikä toi on? Cowlorado huudahti ja osoitti jonnekin luolan kattoon.
- Häh? Boot ja Saddle kysyivät ja nostivat katseensa kattoon.
Juuri silloin Cowlorado syöksähti päin pahiksia onnistuen tyrmäämän heidät.
- Ala mennä, Cody! Mä pidättelen niitä! Cowlorado huusi.
Codya ei tarvinnut kahdesti käskeä. Hän säntäsi juoksuun kohti kaivoksen suuaukkoa.
- Napatkaa tuo pentu! Masked Bull ärähti Bootille ja Saddlelle, jotka yrittivät kömpiä pystyyn ja rynnätä Codyn perään. Cowlorado onnistui kuitenkin kamppaamaan heidät. Masked Bull tarrasi Cowloradoa rinnuksista ja lennätti jonkin matkan päähän. Sitten hän ryntäsi Codyn perään. Cody oli onnistunut pääsemään ulos ja oli juuri päästämässä hevosia irti, kun Masked Bull ilmaantui paikalle. Cowloradon ratsu Jessibell huomasi vaaran ja lennätti roiston jonkun matkan päähän hurjalla potkulla. Sillä aikaa, kun Masked Bull yritti kömpiä pystyyn, Cody loikkasi hevosensa selkään ja lähti pakoon. Boot ja Saddle ilmaantuivat paikalle pidellen Cowloradoa tiukassa otteessaan. Cowlorado yritti kiemurrella vapaaksi, mutta turhaan.
- Me löydettiin tää sen taskusta pomo, Saddle sanoi ja antoi kartan Masked Bullille.
Tutkittuaan karttaa hetken Masked Bull kääntyi Cowloradon puoleen.
- Näytät tietävän aika paljon tästä Yöhaukasta, joten kerrohan, kuka on Yöhaukka, Masked Bull sanoi.
- Mulla ei ole siitä hajuakaan ja vaikka oiskin en puhuis, Cowlorado ärähti.
- Meillä on kyllä keinot saada sut puhumaan, Masked Bull sanoi.
Cowlorado tajusi olevansa pahassa pulassa.
Samaan aikaan Cody oli päässyt saluunalle ja ryntäsi hengästyneenä sisälle.
- Masked Bull nappasi Cowloradon! hän huusi.
Becky jäi tuijottamaan Codya järkyttyneenä. Hän ei ollut arvannut, että aiheuttaisi Yöhaukkana jonkun vangiksi joutumisen.
- Becky, oletko kunnossa? Sinähän olet aivan kalpea, Lily sanoi.
- Tuota, tulisitteko keittiön puolelle. Mulla olis kerrottavaa, Becky pyysi.
Moe, Dakota, Cody ja Lily seurasivat Beckyä.
- Minä olen Yöhaukka, Becky sanoi ja otti yhdestä kaapista esille mustan stetsonin ja naamion. Sitten Becky alkoi selittää. Hän oli keksinyt Yöhaukan joskus 13-vuotiaana, kun hän oli saanut vanhemmiltaan syntymäpäivälahjaksi kirjoituskoneen. Hän oli alkanut kirjoitella tarinoita. Vuosia myöhemmin hän oli lukenut joitain vanhoja tarinoitaan ja innostunut tekemään Yöhaukasta todellisen. Hän oli ottanut saluunasta tarjoilijan paikan päästäkseen selville ratkottavista jutuista. Cody oli luvannut pysyä vaiti sivuhommasta.
- En kyllä arvannut, että joku joutuisi vaikeuksiin tämän takia, Becky sanoi ja laski katseensa surullisena.
Dakota käveli Beckyn luo. Hän nosti Beckyn pään pystyyn ja pyyhkäisi lempeästi kyyneleen tämän poskelta.
- Älä huoli. Me pidetään juttu omana tietonamme, Dakota sanoi.
- Ja me pelastetaan Cowlorado yhdessä, Moe lisäsi.
Becky alkoi hymyillä ja pyyhki kyyneleet kasvoiltaan.
- Okei, kaverit. Let's rodeo! Becky huudahti.
Hetken päästä Moe, Dakota ja Yöhaukaksi pukeutunut Becky ratsastivat kohti Karhuvuorta.
- Cody sanoi, et siellä on vanha kaivos, Moe sanoi.
- Toivotaan, et Cowlorado on kunnossa, Becky sanoi.
Samaan aikaan Cowlorado oli todella pahassa tilanteessa. Hänet oli haudattu sidottuna kaulaa myöten preerian hiekkaan.
- Viimeinen mahdollisuus puhua. Ala puhua tai jätämme sinut kuihtumaan korppikotkien ruuaksi, Masked Bull uhkasi.
Cowlorado ei sanonut mitään, mulkoili vain pahiksia. Lopulta roistot kyllästyivät ja olivat jo aikeissa häipyä, kun Boot huomasi jotkut kalliojyrkänteellä heidän yläpuolellaan. Ne olivat Moe ja Dakota.
- Kaverit! Cowlorado huudahti.
- Pelisi on pelattu Masked Bull, Moe sanoi ja tähtäsi aseellaan roistoja.
Roistot sukelsivat kivien taakse ja aloittivat tulitaistelun.
- Okei Becky. Sun vuoro, Dakota sanoi.
Becky nyökkäsi ja lähti hivuttautumaan roistojen taakse.
- Ööh pomo, meillä taitaa olla ongelma, Saddle sanoi.
- No mikä muka? Masked Bull ärähti ja jatkoi ammuskelua.
- Tuo! Boot rääkäisi ja osoitti heidän takanaan seisovaa Yöhaukkaa.
- Oliks ikävä? Becky kysyi ja osoitti Bootia aseella nokkaan.
Dakota oli ehtinyt jo hakea kultalastin kaivoksesta.
- Homma alkaa olla paketissa. Enää pitää vapauttaa Cowlorado, Moe sanoi ja loikkasi alas kalliolta.
Kaksikko sai nopeasti Cowloradon vapaaksi. Becky käveli heidän luokseen.
- Ette kyl ikinä usko tätä, mut ne pääs pakoon, Becky sanoi.
Myöhemmin Lilyn saluunassa Cowlorado tuijotti Beckyä kuin puusta pudonneena. Hänelle oli kerrottu koko juttu matkalla.
- Siis sä olet Yöhaukka, Cowlorado tarkensi.
- Joo, mutta mä taidan jättää sankari hommat sankareille, Becky sanoi ujosti hymyillen.
Dakota laski kätensä Beckyn hartialle.
- Musta vähän tuntuu, et Yöhaukka jatkaa vielä hommiaan, Dakota sanoi hymyillen.