Jäänmurtajaikäraja: S, fandom: Witch Craft Works
Chronoire Schwarz VI/Kazane Kagari
Idän temppeli-haaste Tee on kyllästetty sokerilla ja maidolla. Juna ryskyttää eteenpäin, kauemmas kaupungista, ja kauemmas Kazane Kagarista. Chronoire on laskenut katseensa alas, läpi pöytälevyn ja piiloutunut kapteeninlakkia muistuttavan päähineensä taakse. Hän ei näe pöytää, ei teekuppia, ei vieressään istuvaa krokotiilia, jonka solmio on aina yhtä täsmällisesti suorassa. Hän näkee silmissään Kazane Kagarin pitkän hahmon, ja käy kohtauksen mielessään läpi kerran vielä.
"Kazane Kagari", Chronoire katsoo naista ylöspäin vain siksi, että tämä on häntä puolta pidempi. Heillä ei ole enää mitään syytä olla eri puolilla, eikä heillä ole mitään syytä olla samallakaan puolella.
"Schwarz", naisen kasvot ovat ilmeettömät, kuin hänellä ei olisi mitään sanottavaa, tai kuin he eivät juuri olisi tehneet yhteistyötä, vaikka ovat nimellisesti vihollisia. Savuke käväisee Kazanen huulilla. Chronoire virnistää.
"Sinä olet aina yhtä happama, kun tapaamme", Chronoiren virne kuuluu hänen äänestään. Hymyn tapainen väre käväisee Kazanen silmissä, sotakirveet pysyvät hetken aloillaan, mutta Chronoire murtaa rauhaa kuin jäätä. Se käy häneltä liiankin luontevasti.
"Ja hän on yhä elossa - Komachi Takamiya - elämäsi rakkaus?" Chronoire kääntää päätään tyttömäisesti. Hän näyttää nuoremmalta, kuin ei olisi elänyt kaikkia niitä sotia, kaikkia niitä vuosikymmeniä, ehkä satoja. Kazane Kagarin kasvot jähmettyvät ja kivettyvät - melkein kuin hän olisi keskustellut Medusan kanssa Chronoiren sijaan - mutta katse on väkevä. Hän ei sano mitään. Niin kauan kuin Kazane Kagari on työpajanoitien johdossa, mikään ei uhkaa Komachi Takamiyaa.
"Kyllä aika vielä vie hänetkin, usko vain, ja minä jaksan odottaa, Kazane. Minulla on aikaa. Siihen asti, näkemisiin."
Ei mikään paitsi aika. Junan jarrut kirskuvat. Vauhti hiljenee. Kazane Kagarin kuva hälvenee, mutta Chronoiren päättävyys pysyy.
"Kaikki hyvin?"
"Kyllä, Sebastian", Chronoire vastaa krokotiilille nostamatta katsettaan. Juna pysähtyy lopulta kokonaan. He odottavat hiljaa junan tyhjenemistä. On harvinaisen hiljaista.
"Mitä aiomme seuraavaksi?" krokotiili kysyy. He nousevat junan kyydistä. Tuuli saa Chronoiren trenssitakin helmat lepattamaan. Hän pitää kädellä kiinni koppalakistaan.
"Seuraavaksi, Sebastian, me tapamme hieman lisää aikaa."
