Kirjoittaja Aihe: Piegâ ivneh sälttipuolâšijn | Harry/Draco | S | mikroja  (Luettu 3457 kertaa)

valokki

  • ***
  • Viestejä: 1 315
Ficin nimi:
Kirjoittaja: valokki
Tyylilaji: fluff, slice of life, mikroja
Ikäraja: S
Paritus: Draco/Harry
A/N: Pyeri sämikielâi okko! Hyvää saamen kielten viikkoa! Saamen kielten viikon kunniaksi päätin tänäkin vuonna raapustella vähän tajunnanvirtana mikroja inarinsaameksi, koska fikkejä saameksi ei voi koskaan olla liikaa. Osallistun tällä samalla myös haasteeseen Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus! #3, vaikka tavallaan nämä voi lukea kyllä aivan joidenkin muidenkin hahmojen silmin.




Čohčâ

Loostah kirdâččeh já tánssájeh ááimust munnuu pirrâ ovdil koččâm. Enâmân eennâmluđ. Pááikán vuoiŋâstiđ.
Must lii stuorrâ ahheev. Kuhás vâi tuš pissoođ tast, tom jiem mun jiesgin tieđe.
Tun vááldáh muu kieđâst kiddâ, já tot lieggân muu nuuvt,
ete mun vajam oppeet čuávuváá piäiván.



Tälvi
Aaibâs tego kuobžah peesist
muoi uáđđeen kyevti lovduu vyelni paldâluvâi, kiddâ nubijnis.
Siisâ, olgos, siisâ,
tun vuoiŋah rávhálávt.
“Pyehteen-uv muoi tuš pissoođ tast já vyerdiđ, ete kiđđâ puátá?” mun koijâdâm.
Tun keejah muu čolmijd, já tuu ruánááh kirkkáseh čalmeh uážuh muu vuoiŋâm orostiđ, vuod ohtii.
“Tiäđust-uv”, tun kielestah já čummâlah muu káálun.



Kuovsâkkâsah

Muu vuoiŋâm lievlist puolâšiijâst
pajanen täsnikirkes alme njeigâ.
Must lii koolmâs, já mun puáđám aldalub tuu.
Tun kiesah tuu kieđâid muu pirrâ já njaavhah muu seelgi.
“Keejâ”, tun eeđah, já mun pajedâm muu kejâstuv aalman.
Kuovsâkkâsah tánssájeh tobbeen vildáht já ilolávt, šliäđun ruopsâdin, ruánán já violettin.
“Jurdáh-uv tun, ete sij tuođâi láá tobbeen? Puoh, kiäid mij lep monâttâm”, tun sovkkâlah.
Mun nuáigum joskâ.
“Nabai jurdáh-uv tun, ete muoi meiddei pesseen toho talle ko muoi jämmeen?”
Mun vááldám tuu muáđuid muu vaacâi kooskân já uusâm tuu kejâstuv. “Tiäđust-uv. Muoi láán tobbeen oovtâst, já talle tun koolgah tánssáđ muin.”


Spoiler: näytä
Syksy
Lehdet lentelevät ja tanssivat ilmassa meidän ympärillämme ennen putoamista. Maahan maatumaan. Kotiin lepäämään.
Minulla on suuri kaipuu. Kauas vai vain pysyä tässä, sitä minä en itsekään tiedä.
Sinä otat minua kädestä kiinni, ja se lämmittää minua niin,
että jaksan taas seuraavaan päivään.


Talvi
Aivan kuin karhut pesässään
me nukumme kahden peiton alla, kiinni toisissamme.
Sisään, ulos, sisään,
sinä hengität rauhallisesti.
"Voimmeko vain pysyä tässä ja odottaa, että kevät saapuu?" minä kysyn.
Sinä katsot minua silmiin, ja sinun vihreät kirkkaat silmäsi saavat minun hengitykseni salpautumaan, jälleen kerran.
"Tietenkin", sinä valehtelet ja suutelet minua otsalle.


Revontulet
Minun hengitykseni höyryää pakkasyössä
kohoten kohti tähtikirkasta taivasta.
Minun on kylmä, ja tulen lähemmäs sinua.
Sinä kiedot kätesi ympärilleni ja silität selkääni.
"Katso", sinä sanot, ja minä nostan katseeni taivaaseen.
Revontulet tanssivat siellä villisti ja iloisesti, leiskuen punaisina, vihreinä ja violetteina.
"Uskotko, että he todella ovat tuolla? Kaikki, ketkä me olemme menettäneet", sinä kuiskaat.
Minä nyökkään hiljaa.
"Entä uskotko sinä, että myös me pääsemme sinne, kun me kuolemme?"
Minä otan kasvosi lapasteni väliin ja etsin sinun katseesi. "Tietysti. Me olemme siellä yhdessä, ja silloin sinun täytyy tanssia minun kanssani."
(ava @Claire ja bannu @Ingrid)

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Oh vau, en ole törmännyt tai ainakaan muista törmänneeni aiemmin saamen kielisiin ficceihin, olipa jännittävä kokemus! En jotenkin ole koskaan ajatellut, kuinka paljon noita eri ^ ja ’ -merkkejä saamen kielissä on sanojen päällä (en nyt kuollaksenikaan muista sitä sanaa, millä noihin merkkeihin viitataan, mutta ehkä ymmärtänet mitä tarkoitan :D ). Oli mukavaa, että olit lisännyt spoilerin taakse suomenkieliset versiot mikroista meille, jotka emme inarin saamea (tai saamea ylipäätään) osaa lainkaan. Toki uteliaisuudesta lueskelin nämä mikrot ensin saameksi, ja ilokseni huomasin ymmärtäväni jopa muutaman sanan sieltä täältä. Ja sitten taas puolestaan joitain sanoja luulin ymmärtäväni, mutta ne tarkoittivatkin sitten jotain ihan muuta kuin kuvittelin. :D Esimerkiksi ááimust kuulosti aamulta, mutta taisikin tarkoittaa ”ilmassa”? Hauskaa! Saamen kieli (ja inarin saame) kuulostaa näiden mikrojen perusteella kyllä todella kauniilta. :)

Tunnelmaltaan nämä olivat todella kauniita ja tunnelmallisia mikroja, jopa vähän runollisen kuuloisia (ainakin suomeksi, mutta oletan, että olivat melko suoria käännöksiä saamesta). Ja siis tykkäsin nimenomaan runollisuudesta, sopii jotenkin äärimmäisen hyvin mikromittaan! :) Viimeisessä mikrossa oli jotenkin ihan täydellinen lopetus, samaan aikaan sellainen haikea, mutta kuitenkin hyvän tuulinen:
Lainaus
"Uskotko, että he todella ovat tuolla? Kaikki, ketkä me olemme menettäneet", sinä kuiskaat.
Minä nyökkään hiljaa.
"Entä uskotko sinä, että myös me pääsemme sinne, kun me kuolemme?"
Minä otan kasvosi lapasteni väliin ja etsin sinun katseesi. "Tietysti. Me olemme siellä yhdessä, ja silloin sinun täytyy tanssia minun kanssani."
So pretty <3

Kiitos paljon samaan aikaan mielenkiintoisesta ja sivistävästä lukukokemuksesta sekä miellyttävästä ja lämpimästä olosta, jonka nämä mikrot jättivät jälkeensä. Ja ihanaa saamen kielten viikkoa! :)
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 268
Olipa nämä kivoja :D Muistan ne viime vuotiset saamen kieliset Harry/Dracosi, tykkäsin niistä ja tykkäsin myös näistä!

Kiva että olit tällä kertaa laittanut suomennokset spoilerin taakse, se toimi kivasti. Minäkin näitä Clairen tavoin tavailin ensin saameksi, mutta kieltä osaamattomana en saanut niistä paljon irti. Vertailu käännöksen kanssa oli kuitenkin kivaa, ja tosiaan eipä ollut kaikki sanat sitä mitä olisi luullut :D

Näissä on tosiaan jotain runollista, niin alkuperäisissä kuin käännöksissäkin. Lisäksi pidin kovasti näiden aiheista. Jotain sellaista levollista ja rauhoittavaa näissä oli, vaikka ei toki mitenkään helppoja tai pehmeitä asioita käsitelty. Ehkä jonkunlainen syksyn tai talven taitto näkyi näissä ja se sopi ainakin omaan mielialaani oikein mainiosti :)

Lämmin kiitos näistä, ja hyvää saamen kielen viikkoa :D

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 620
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vieraskielinen otsikko kiinnitti heti huomioni, ja olipa kiva huomata, että olit kirjoittanut mikroficejä inarinsaameksi! Viime miitissähän tais olla vähän jotain juttuja sillä ficcaamisesta... kielestä itsestään ainakin oli! Minähän en ymmärrä inarinsaamesta yhtään mitään, mutta oli silti kiva katsoa läpi jokainen mikro ja vähän miettiä, voisiko ymmärtää edes jokusen sanan. Ja muutamat sanat tavallaan ymmärsin - eli pystyin päättelemään, mitä ne tarkoittavat (Mm. tälvi, piäiván & tánssáđ muin). Se oli hauskaa :D Oli kyllä myös tosi kiva, että tarjosit suomennokset lopuksi, niin näiden sisältöön pääsi paneutumaan ihan kunnolla. Nämä olivat tosi kauniita ja tunnelmallisia palasia, ja ainakin suomeksi mielestäni myös sellaisia runnollisia! Pehmeällä tavalla ihanan intiimejä ja romanttisia ♥ Näitä lukiessa tuli myös itselleni mukavan kiireetön ja rauhallinen olo, mikä oli hyvää tasapainoa kiireiseen ja hektiseen syksyyni.

Lainaus
Minulla on suuri kaipuu. Kauas vai vain pysyä tässä, sitä minä en itsekään tiedä.
Lempilainaustani en pysty oikeastaan edes valitsemaan, mutta tämä oli sellainen pätkä, joka sopii itselleni just nyt tosi hyvin. Kaipuuta olis muttei itsekään oikein tiedä, että minne. (Mulla se on tosin lähinnä sitä, että olis loman tarve ja vois ehkä vähäksi aikaa haluta vaihtaa maisemaa jonnekin.)

Tosi kiva kun jaoit nämä ficit Finissä ja näitä pääsi lukemaan! Kiitän 😊
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 516
Onpa tosi kivaa, että Finissäkin on saamenkielisiä ficcejä. ^^ Ajattelen, että ficcaaminen on yksi tapa edistää pienten kielten selviytymistä uusien sukupolvien keksiessä uusia tapoja käyttää sitä. Siitä on tosiaan moneksi, jopa säilyttämään kulttuuria. :) Tykkään kuunnella saamen kieliä, mutta niiden lukeminen ei jotenkin välity samalla tavalla kuin sen kuuleminen, jossa on jonkinlainen tuttuuden tuntu.

Mikrot olivat aivan ihania. Näissä oli vähän runollinen tahti, enkä tajua mitään runoudesta, mutta näistä tykkäsin kiireettömyydessään ja kauneudessaan. Kuin olisi kurkistellut Harryn ja Dracon elämään valokuvien kautta, jotka taikamaailmalle ominaisesti liikkuvat, mutta vain vähän. ^^ Syksyisessä oli hyvin sama tunnelma, mikä itsellä on ollut, on oikeastaan joka syksy. Ei oikein ole jaksamista ja tekisi mieli vain maata sängyn pohjalla. Tosi söpöä, että Harrylla ja Dracolle on toisensa auttamassa harmaan vuodenajan läpi. Oli tosi kivaa, että ekasta ja vikasta mikrosta ei ollut varma kumpi puhuu kummalle ja ne toimivat hyvin molemmin päin. Voin kuvitella syksyn olevan sellainen aika aikuisena, jolloin on vaikeaa, kun ei ole enää paluuta kotiin, Tylypahkaan.

Lainaus
että jaksan taas seuraavaan päivään.

Tässä oli jopa vähän masennuksen tuntua, mitä en epäile kummaltakaan puuttuvan, kun ovat kokeneet kaiken. Tykkäsin, miten joku muu ei välttämättä tuossa kohtaa havaitsisi muuta kuin syksyn harmauteen ärsyyntymistä, mutta minä sen mielenterveyden näkökulmasta, hauskaa. :) Oih, minäkin voisin nukkua talven yli sängyssä. ^^ Ihana, miten kuvasit, että joka kerta Harryn vihreät silmät hätkähdyttävät Dracoa. Tykkään niin paljon, kun Draco on totaalisen rakastunut Harryn silmiin. <3

Yhyy, en ole koskaan nähnyt revontulia, mutta oikeastaan kun luki viimeistä mikroa, ajattelin, että jos siinä pitää istua pakkasessa kokonainen yö, en ehkä haluakaan nähdä. :D Minä ajattelin, että tässä tarkoitettiin sitä, että kuolleet ovat revontulissa ja se on kyllä aika ihana ajatus ja tuli tunne, että siinä olisi joku saamelainen ajatusmaailma siitä, minne kuolleet menevät. En tiedä onko niin, mutta oli hauska ajatella, että olit yhdistänyt tässä kielen lisäksi palasia kulttuurista HP-fandomiin. :)
Kiitos näistä, on ihan superia, että kirjoitit tämä ja julkaisit Finissä, aivan ihanaa. ^^
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 831
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :) Valitsin luettavaksi nämä tuoreet saamenkieliset mikrot, koska minusta on ihan mahtavaa, että olet kirjoittanut Finiin inarinsaameksi. ♥ Tunnustaudun kielinörtiksi, ja olen todella kiinnostunut pienten kielten tilanteista ja niiden vaalimisesta. Kieli on niin uskomattoman rikas ja tärkeä asia, että niistä jokaisen soisi pysyvän elinvoimaisena ja käytössä ikuisesti. Olen tosi iloinen siitä, että olet tuonut saamea tänne Finiin! Iloitsen toki myös käännöksistä, koska itse en valitettavasti saamea osaa. Luin kuitenkin myös saamenkieliset alkuperäisversiot ihastellen kielitaitoasi ja mietiskellen, miten sanat lausutaan ja miten nuo tarkkeet vaikuttavat. Hauskaa oli myös bongailla tutulta vaikuttavia sanoja. Erityisen ilostuttava löytö oli täsnikirkes!

Ovatpa nämä kauniita mikroja! Lyhyitä ja ytimekkäitä, hetkiin keskittyviä, mutta kuitenkin eläväisiä ja aistikkaita. Muiden mainitsema runollisuus on näissä tosiaankin läsnä, ja jokaiseen tarinaan tuntuu mahtuvan mittaansa enemmän sisältöä. Luonto- ja tunnelmakuvaus on mielikuvitusta ruokkivaa ja samaistuttavaa. Nautin todella paljon näiden mikrojen luonnonläheisyydestä ja siitä, miten vuodenajat ovat läsnä ominaispiirteineen ja mielialavaikutuksineen. Esimerkiksi tämä kohta kuvastaa syksyyn usein liittyvää haikeutta upeasti:
Minulla on suuri kaipuu. Kauas vai vain pysyä tässä, sitä minä en itsekään tiedä.
Suuri kaipuu - miten tuo yksinkertainen sanapari voikin välittää jotain niin universaalin samaistuttavaa! Tunnistan hyvin tuollaisen olotilan, kun vain kaipaisi jotain tai jonnekin, mutta ei osaa sanoittaa sitä tarkemmin. Lisäksi lehtien putoaminen kotiin lepäämään saa minut huokaamaan sisäisesti ihastuksesta, koska se tuntuu henkivän luonnon kiertokulkua, sitä miten kaikella on aikansa ja kaikki on osa samaa kaikkeutta. Ja siihen itse asiassa yhdistyy hätkähdyttävästi viimeisen mikron pohdinta revontulista ja siitä, mitä on kuoleman jälkeen! Syviä ajatuksia mahtuu näihin pieniin mikroihin, ja se on ihanaa. Revontulien tanssi (joka on kaunista katsottavaa jo itsessäänkin) saa aivan uudenlaisen merkityksen.

"Tietenkin", sinä valehtelet ja suutelet minua otsalle.
Tämäkin kohta kutkuttaa minua erityisesti. Minäkertoja yhdistettynä mainintaan siitä, että toinen valehtelee, saa minut ajattelemaan, että hahmot tuntevat toisensa - ja toistensa toiveet ja tarpeet - läpikotaisin. Molemmat tietävät, ettei peiton alle voi jäädä kevättä odottamaan, mutta kuvitelma siitä, että voisi, saattaakin olla juuri se mitä tässä hetkessä tarvitaan. Ja hetkilläkin on merkitystä. ♥

Todella kauniita ja tyynnyttäviä mikroja, kiitos! :-* -Walle
« Viimeksi muokattu: 26.11.2023 02:32:34 kirjoittanut Waulish »


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 973
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! o/

Olivatpas nämä nättejä, saattoi lukea melkein runojen ja mikrojen risteytyksinä.
Minämuto on myös aina iloinen yllätys kun siihen törmää, harvemmin näkyy ficcipuolella.

Inarinsaamea en minäkään surukseni osaa yhtään, mutta kiva, että tarjosit myös suomennokset.

Lainaus
"Voimmeko vain pysyä tässä ja odottaa, että kevät saapuu?" minä kysyn.
Sinä katsot minua silmiin, ja sinun vihreät kirkkaat silmäsi saavat minun hengitykseni salpautumaan, jälleen kerran.
"Tietenkin", sinä valehtelet ja suutelet minua otsalle.
Liikkistä, Draco on tässä niin samaistuttava, ja Harry itselleen poikkeuksellisen tahdikkaasti osaa sanoa sen mitä Draco haluaa kuulla, osaa valehdella juuri oikein.

Jotenkin jumituin tuon Talvi-tekstin jälkeen sinne peiton alle, ja vei hetken tuon kolmannen kanssa tajuta, että tyypit ovatkin ulkona. Vaikka kieltämättä kylmässä huoneessa sängystä, (ehkä kattoikkunasta?) katsellut revontulet olivat aika hauska mielikuva.
Ja hirveän kaunis ajatus myös, että kaikki menetetyt ystävät ja perheenjäsenet siellä tanssivat <3

Kiitokset näistä näteistä makupaloista^^

~Violet

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.

valokki

  • ***
  • Viestejä: 1 315
Claire, olipa hauska huomio, että saamessa on tosiaan paljon noita hatullisia ja heittomerkillisiä kirjaimia (ei muuten itsellenikään tule mieleen, miksi noita oikein kutsutaan :D), jotenkin en ole niihin enää vähään aikaan kiinnittänyt huomiota. Ja voin hyvin samaistua tuohon, että osan sanoista ymmärtää ja osan taas kuvittelee ymmärtävänsä. Onneksi saame ei ole ihan yhtä petollinen kuin viro, tai ainakin omasta mielestäni viron kanssa tulee enemmän (välillä aika kiusallisiakin) väärinymmärryksiä. :'D Kiva myös kuulla, että runollisuus sopi näihin ja jäi lämmin tunnelma! Runollisuus tuli vähän vahingossa ja se oli aika kokeilevaa, kun en runoja kirjoita oikeastaan ollenkaan, mutta joskus on kiva antaa tekstin tulla ulos ihan sellaisena kuin se tulee. Kiitos kovasti ihanasta kommentista! ♥

Vendela, kiva kuulla, että nämä sattuivat sopimaan omaan mielialaasi lukuhetkellä! Näitä kirjoitellessä itselläkin oli semmoinen tunne, että nyt ollaan syksyn ja talven taitteessa, joten tuntui, että tuli vähän omaa mielialaa purettua näihin mikroihin. Syksyn ja talven taitos on mielestäni siitä jännää aikaa, kun siinä on tietynlaista ankeutta ja haikeutta, mutta myös rauhallisuutta ja lämpöä (tai ainakin lämmön hakemista viltin ja kulutetun teemäärän lisääntymisen muodossa). Lisäksi tuntuu, että H/D on äärimmäisen oivallinen kohde tällaisten tunteiden purkamiselle. ;D Kiitos paljon kommentistasi! ♥

Larjus, olipa kiva kuulla, että ymmärsit/arvasit tästä joitakin sanoja! Näin suomenkielisenä tulee niin harvoin vastaan kokemuksia, kun voi oman äidinkielensä pohjalta päätellä toisen kielen sanoja, ja se arvailu on mun mielestä jotenkin kivaa puuhaa. :D Kiva myös kuulla, että pidit näiden tunnelmasta! Syksyä ja talvea kohti tekisi enemmän vain mieli rauhoittua, mutta usein elämä itsessään ei rauhoitu, kun työt/koulut on täysillä päällä ja siinä ympärillä täytyy koittaa vapaa-ajallakin keretä tekemään vaikka ja mitä. Fikeissä on ehdottomasti se kiva puoli, että niihin voi hyvin purkaa omia tunteitaan, jos arki ei ihan vastaakaan sitä, mitä oma mieliala sillä hetkellä kaipaisi. Kiitos kovasti kivasta kommentista! ♥

Meldis, ajattelen ihan samanlailla, se kielen käyttäminen eri yhteyksissä on ihan avainasemassa kielen tukemisessa. Vaikkapa sitten kyseisellä kielellä fikkaamalla. :) Olen koittanut ao3:seenkin saada saamea kielivalikoimaan, mutta vielä ei ole onnistunut. Onneksi täällä Finissä ei ole minkäänlaisia kielirajoitteita! Voi että, mäkin voisin hyvin nukkua kevääseen saakka. :D Tai no joulun voin kyllä viettää tässä välissä ja sitten jatkaa sinne maalis-/huhtikuulle. Olipa hauska huomio, että tuon seuraavaan päivään jaksamisen voi nähdä myös mielenterveysnäkökulmasta! En sitä muistaakseni tullut ajatelleeksikaan tätä kirjoittaessani, mutta nyt kun sen mainitsit, vaikuttaa se ihan loogiselta ottaen huomioon molempien taustat. Tuo edesmenneiden tanssiminen revontulissa on itse asiassa muistaakseni jonkin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansan kulttuurista, en nyt tarkalleen muista, minkä. Saamelaisilla ei mun ymmärtääkseni tämmöistä uskomusta ole, vaikka muuten revontuliin toki heilläkin liittyy erilaisia uskomuksia. :) Kiitos todella paljon piristävästä kommentista! ♥

Waulish, voi onpa ihanaa kuulla, että täällä on muitakin kielinörteiksi tunnustautuvia! Olen ihan samaa mieltä pienten kielten tilanteesta ja siitä, kuinka niiden (ja siis isojenkin kielten) soisi elävän ikuisesti. Kielen kuollessa kuolee myös iso osa kulttuuria ja ajattelu- ja ilmaisutapoja, eikä niitä voi täysin toisintaa toisen kielen kautta. Tosi kiva myös kuulla, että olit kiinnittänyt tuohon luonnon kiertokulkuun huomiota! Syksyn vaihtuminen talveksi on jotenkin hyvin puhuttelevaa vuodenaikaa maassa, jossa vuodenaikojen kiertokulun voi nähdä ja aistia selvästi, ja jotenkin tuntuu, että myös ihmisten mielialat menevät siinä mukana. Tai ainakin omani menevät, ja sitä koitin tuoda myös näissä mikroissa esille. Oli myös tosi kiva huomio, että Harry ja Draco vaikuttavat tuntevan toisensa hyvin, ja olet ihan oikeassa - hetkillä on väliä, ja joskus tuntuu hyvältä vain teeskennellä, että asiat olisivat toisin kuin ne todellisuudessa ovat. Kiitos hurjan paljon ihanasta kommentista! ♥

Violetu, minä-muotoon tulee tosiaan harvemmin törmättyä, ja se on kyllä kivaa vaihtelua niin kirjoittaessa kuin lukiessakin! Mitään pitkää tekstiä en muista sitten lapsuuden kirjoittaneeni minä-muodossa, mutta tällaisiin lyhyempiin teksteihin se tuntuu jotenkin istuvan (ja siis miksei pitkiinkin, itse sitä vain vielä vähän vierastaa :D). Hauskasti ilmaistu tuo, että osaa valehdella juuri oikein. ;D Harryllakin on hetkensä, ja välillä hänkin pääsee yllättämään tahdikkuudellaan. Olipa muuten hauska mielikuva, että pojat olisivatkin katselleet revontulia jostain revontuli-iglusta. Oikeastikin ihan mahdollinen skenaario, ja vieläpä vähän mukavampi sellainen ulkona värjöttelyyn verrattuna. :D Kiitos hirmuisesti kommentista! ♥
(ava @Claire ja bannu @Ingrid)