Kirjoittaja Aihe: Elokuvat # 2  (Luettu 52300 kertaa)

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 275
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #520 : 21.04.2019 21:13:23 »
Mä olen nähnyt sen, kerran ja siitäkin on aikaa. Enkä tainnut nähdä ihan alusta, joku vartti kakskyt minuuttia alusta jäi näkemättä. Ihan mielenkiitoinen leffa tavallansa, mutta en ihan aina tahtonut pysyä mukana (mikä varmaankin johtui siitä, etten nähnyt alusta asti), dialogia ei ollut kovinkaan paljoa, mikä ei ollut omaan makuuni. Olihan se ihan katsomisen arvoinen, muttei sellainen että olisin halunnut uudelleen katsoa alusta asti.

>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Nevilla

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 5 439
  • Phantom Thief of Hearts
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #521 : 10.06.2019 13:32:04 »
Viimeisin näkemäni elokuva oli Detective Pikachu ja se oli kyllä aika hauskaa ja söpöä hömppää. Elokuvasta tuli hyvälle mielelle ja animaatiojälkikin oli erinomaista, ja itseäni juonikin yllätti sopivasti, vaikka filosofini taas oli arvannut melkein kaikki käänteet etukäteen. Yleensä minä olen tosin meistä se, joka osuu oikeaan, joten mukavaa vaihtelua vain. :P Ryan Reynolds oli myös yllättävän erinomainen Pikachun ääninäyttelijänä.

Tämän viikon perjantaina elokuviin tulee myös viimeinkin Men in Black: International, jota olen odottanut kovasti. Se vaikuttaa aivan loistavalta kesäviihteeltä, jossa on sopivasti toimintaa, huumoria ja ennen kaikkea karismaattiset päähenkilöt. Tykkään hirveästi sekä Tessa Thompsonista että Chris Hemsworthista, joten he yhdessä ovat silkkaa hunajaa. ♥ Ah, enää neljä päivää! Aikooko joku muu käydä katsomassa? :)
if I don't follow my heart this time
I'm gonna forget what this life is all about
I'm gonna take that path I'm going in on my own
I'm gonna take that fear and wear it like a crown

Grenade

  • Call me Grenu
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 698
  • Puuskupuhveli
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #522 : 10.06.2019 15:11:26 »
Mä olin jo melko innoissani sunnuntaina menossa katsomaan joko Booksmartia tai Long Shotia, koska iski sellainen hömppäfiilis, mutta en sitten sinne asti kuitenkaan vielä mennyt, kun tajusin, et viikonloppuna ei saa opiskelija-alennusta ja hinnoissa on muutenkin viikonloppulisää. :D

Onko joku käynyt katsomassa näitä leffoja ja mitä piditte? Tai jos on suositella jotain muita sopivia kesähömppäleffoja, niin ehdotuksia otetaan vastaan! Oon viimeks vissiin käynyt talvella katsomassa Coletten.

Onko teillä muuten jotain genreä, jota tulee enemmän selvästi katsottua jonain tiettynä vuodenaikana? Huomaatteko selvän piikin katselutilastoissanne esim. joulun kohdalla enemmän romanttisia komedioita ja syksyllä supersankarileffoja? Ite oon ehkä niin jumiutunut omiin mukavuusalueisiini historialliseen draamaan ja romanttiseen komediaan, että aika harvoin edes tulee katottua mitään näiden ulkopuolelta. Pitäis kyllä!

Ei tehä tästä ny numeroo

Elfmaiden

  • ***
  • Viestejä: 1 052
  • haaveilija
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #523 : 19.06.2019 21:31:46 »
Cherbourgin sateenvarjot on muistaakseni hyvä klassikko, josta jäi mieleen etenkin värikkyys, musiikki ja elokuvan loppu, etenkin ns epilogi. Elokuvan näkemisestä on jo vuosia, mutta muistaakseni tykkäsin siitä paljon.

Muista ranskalaisista elokuvista mieleeni ovat jääneet etenkin Amelie, joka on myös hyvin värikäs, musikaalinen ja erittäin sympaattinen hyvän mielen elokuva! Se on jo aika klassikko ja äkkiseltään oletan kaikkien tuntevan sen, mutta ehkei niin ole, joten suosittelen sitä! Samoilta tekijöiltä Micmacs jäi mieleen hauskan musiikin, sympaattisesti vähän vinksallaan olevien hahmojen takia, ja myös kiinnostavan juonen (ja yllättävän lopun) takia, suosittelen sitäkin! Bélierin perhe on myös hyvä  ja aika tuore elokuva, hyvän mielen tarina kuurosta ja räväkästä maanviljelijäperheestä ja perheen kuulevasta ja musiikillisesti lahjakkaasta nuoresta tyttärestä, jolla on vähän sutinaa samassa kuorossa laulavan nuorukaisen kanssa. Siinäkin elokuvassa oli hyvää musiikkia, käsittääkseni ranskalaisia kuoromusiikin klassikkoja. Kimpassa on myös kiinnostava tarina neljästä hyvin erilaisesta ihmisestä, jotka sattumalta päätyvät asumaan yhdessä. Tämä romanttinen draamakomedia kertoo Anna Gavaldan samannimisen kirjan tarinan, ja vaikka kirja on minulla tuoreemmassa muistissa, tykkäsin elokuvastakin.

Espanjalaisista elokuvista mieleeni tulee vain Almodovarin omalaatuiset draamaelokuvat, ainakin Puhu hänelle.
« Viimeksi muokattu: 20.06.2019 00:40:48 kirjoittanut Elfmaiden »
USKO, TOIVO JA (POIKA)RAKKAUS

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 4 017
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #524 : 19.06.2019 22:54:35 »
Onpas meillä samantyyliset mieltymykset Elfmaidenin kanssa. Aika lailla samoja olisin tullut ehdottelemaan. :) Etenkin tuo Anna Gavaldan Kimpassa on yksi suosikkikirjoistani ikinä, ja elokuva on pienistä eroavaisuuksistaan huolimatta ihanasti onnistunut tulkinta siitä. :) Koskemattomat oli myös mieleenpainuva ja minusta onnistunut elokuva, sitä suosittelen.

Minäkin tykkäsin Cherbourgin sateenvarjoista, vaikka siitä on kauan aikaa, kun sen näin. Ja se musiikki jää soimaan päähän.

Espanjalaisia ei tullut niin helposti mieleen. Googletin ja löysin IMDB:sta listan "50 parasta espanjalaista elokuvaa". Osassa oli ehkä vain espanjalainen ohjaaja tms. Mutta ainakin vähän sellaiset kummitus/kauhujutut sieltä olivat minun mieleisiäni; The Others, The Orphanage, Pan´s labyrinth jne.

Espanjan maisemia itsessään esitteleviä elokuvia ajatellessa tuli ekana mieleen Vicky Christina Barcelona, josta tosin en voi sanoa hirveästi pitäneeni, mutta olen silti tainnut nähdä sen useampaan kertaan vuosien varrella. Woody Allen ja sen juonetkin vähän tökkii noin yleisesti, mutta tässä on rooleihinsa osuvat näyttelijät ja tykkään Scarlett Johanssonista.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 8 607
  • Me, myself & Lockhart
    • Instagram @sonnjawrites
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #525 : 20.06.2019 20:25:28 »
Minä niin haluan leffaan. Muistelen kaiholla aikoja, kun kävin useammin kuin kerran kuussa elokuvissa. Sellaiset 2-3 kertaa varmaan lähemmäs yhden vuoden ajan, mutta sitten loppui "loputon" leffakuponki -kokoelmani. :D Oli ihana, kun ostinkohan 8 lippua itse joulutarjouksista (kun joulutarjoukset olivat vielä edullisia) ja sain lahjaksi vielä kasan kylkeen sekä saattoi superpäivinä maksaakin lipusta. En edes muista, mitä kaikkea tuli silloin katsottua!

Ennen katsoin muutenkin paljon enemmän leffoja. Yli 5 vuotisella Filmtown -urallani niitä tuli etenkin alussa katsottua todella paljon, kun sai heti uusimmatkin Bluray -julkaisut käteensä ellei ollut leffassa tsekannut tai vuoroissa hyllyjä selatessa lyösi jonkun "uuden" vanhan, joka kiinnosti. :) Leffakeräilijänä myös omat hyllyt paisuivat, mutta leffaharrastukseni hiipui ja hiipui, joten edelleen hyllyssä läjä katsomattomia bluray- ja DVD -leffoja. :(

Sen verran kuitenkin olen alkanut palata leffamaailmaan, että satunnaisia leffoja olen käynyt katsomassa teatterissa. Se on joka kerta yhtä mukavaa, että pääsisipä useammin! Leffalippujen hinnat vain nykyään tosi korkeat ja siihen päälle herkkujenkin kohoava hintataso, koska mitäpä leffa olisi ilman poppareita? Tiedostaessaan, ettei ole varaa käyä leffassa, on jääneet leffauutiset ym. todella vähäiselle kulutukselle eikä Filkkarissa puolen vuoden välein nykyisin työskennellessä pysy ollenkaan ajan hermoilla. Seuraatteko aktiivisesti leffauutisia? Tulossa olevia, arvosteluja, näyttelijöiden kuulumisia...?

Suosikkini noista muutamasta katsotusta on ehdottomasti Alita: Battle Angel! Siitä on jo jonkun aikaa, kun se pyöri elokuvissa. Kävikö joku katsomassa? Yksi parhaita toimintoja aikapäiviin ja vaikkei alkuperäisteos ole nimeään tutumpi, vaikutti se varsin mainiolta leffasovitukselta. Yleensä liveaction -leffat tunnetuista anime- ja/tai mangasarjoista on ihan kamalia. En edes aloita esim. Fullmetal Alchemist -liveactionista, jossa ei ollut järkeä edes sarjan kaikki versiot lukeneena/katsoneena. En halua kuvitella miten älytön se olisi ollut ilman mitään pohjatietoa ja tullut wtf -fiilikset. Alitasta ei tullut yhtään tunnetta, että jotain jäi uupumaan vaan se kertoi selkeän ja johdonmukaisen tarinan alun, sillä Alita on selkeästi suunniteltu vähintään kaksi osaiseksi, minkä tajusi puolivälissä leffaa. Rohkea veto, mutta sen arvoinen ehdottomasti!

Lainaus käyttäjältä: Nevilla
Viimeisin näkemäni elokuva oli Detective Pikachu ja se oli kyllä aika hauskaa ja söpöä hömppää. Elokuvasta tuli hyvälle mielelle ja animaatiojälkikin oli erinomaista, ja itseäni juonikin yllätti sopivasti, vaikka filosofini taas oli arvannut melkein kaikki käänteet etukäteen. Yleensä minä olen tosin meistä se, joka osuu oikeaan, joten mukavaa vaihtelua vain. :P Ryan Reynolds oli myös yllättävän erinomainen Pikachun ääninäyttelijänä.
Minunkin viimeisin oli Detective Pikachu! Myönnän kiinnostuneeni leffasta Pokemon -nostalgian, mutta etenkin hauskan trailerin vuoksi nimenomaan Ryan Reynoldin takia. :D Komppaan kyllä söpöksi ja hömpäksi, mutta ennalta-arvattavuudessa olen samaa mieltä filosofisi kanssa. Ei olisi paljon ennalta-arvattavampi voinut olla, mutta ei se oikeastaan haitannut. Ainut harmistuksen aiheeni oli, että mukana oli "tuntemattomia" Pokemoneja uusilta kausilta. Ysärilapsena tunnen vain alkuperäiset 151 ja muutaman uuden Pokemon Go:n kautta. Niitä vanhoja monstereita oli kyllä ihana fiilistellä. :)

Tolkien olisi kiva nähdä, se kuulemma tosin jakaa mielipiteitä. Kuten sanoin, olen ihan ulapalla leffamaailasta, mutta sen verran minäkin satun tietämään. Pyöriiköhän se enää? Suomalainen kädenjälki vähän karistaa mielenkiintoani, vaikka Dome Karukoski onkin kehuttu niin ei suomalainen elokuvatuotanto ole tarjonnut minulle mitään sitten Pitkän kuuman kesän. Dome Karukoski on kuitenkin kehuttu ja palkittu enkä voi kieltää, etteikö ne vähän kiinnostaneen Suomi -leffat olisi nimenomaan Karukosken kätten työtä. Oletteko nähneet ja mitä fiiliksiä?

Leffamaailmaan olen myös palannut jonkun verran kotisohvalta: animeleffa -maratooneilla! Studio Ghibli ollut kumppanin ja minun yhteistä viihdettä viimeiset puoli vuotta (emme näe usein, mutta aina kun näemme katsomme jonkun animeleffan). Joukossa on ollut myös muutama muu kuin Ghiblin tuotokset, mm. Your name, joka on aivan huikea. Vaikka ei perustaisi animesarjoista, suosittelen Suomeenkin rantautuneita animeleffoja katsomaan enkä tarkoita sarjoihin perustavia vaan ihan puhtaasti omia tarinoitaan. Ghiblin leffoissa on pohjattu joissain tapauksissa myös kirjallisuuteen, kuten esim. Kätkijät on soma niin elokuvana kuin kirjana. :)

Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista? :) Tässä kuitenkin sivusin kahteenkin otteeseen leffasovituksia, joten otetaan itse kysymyskin puheeksi.

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • ***
  • Viestejä: 408
  • ava by raitakarkki
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #526 : 25.07.2019 15:30:49 »
Tolkien olisi kiva nähdä, se kuulemma tosin jakaa mielipiteitä. Kuten sanoin, olen ihan ulapalla leffamaailasta, mutta sen verran minäkin satun tietämään. Pyöriiköhän se enää? Suomalainen kädenjälki vähän karistaa mielenkiintoani, vaikka Dome Karukoski onkin kehuttu niin ei suomalainen elokuvatuotanto ole tarjonnut minulle mitään sitten Pitkän kuuman kesän. Dome Karukoski on kuitenkin kehuttu ja palkittu enkä voi kieltää, etteikö ne vähän kiinnostaneen Suomi -leffat olisi nimenomaan Karukosken kätten työtä. Oletteko nähneet ja mitä fiiliksiä?

Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista? :) Tässä kuitenkin sivusin kahteenkin otteeseen leffasovituksia, joten otetaan itse kysymyskin puheeksi.

En ole nähnyt Tolkienia, mutta minua tökki trailerissa jo se kuinka vahvasti nojattiin 2000-luvulla tehtyjen TSH-leffojen kuvastoon. Ne on toki itsessään erinomaisia sovituksia kirjoista, mutta eihän Tolkien nyt sentään pelkkää Sormusten herraa ole, etenkin kun oli jo kuollut noiden leffojen teon aikaan. Ymmärrän tietysti, että tässä vedotaan mainstream yleisöön, mutta lasken itsenikin siihen kuuluvaksi ja minua kiinnostaisi Tolkienin nuoruusvuosissa muutkin jutut kuin "kuinka asia X johti TSH:aan/ näkyy TSH:ssa".

Yksi mun suosikkielokuvista on sovitus Pikku naisista vuodelta 1994. Sitä pitää katsoa joka kerta ainakin vähän, kun se tulee telkkarista. Odottelenkin mielenkiinnolla vuodenvaihteen uutta sovitusta Pikku naisista, jossa yhdessä pääosista on Emma Watson. Herra Bhaer on mun mr. Darcy, joskin tän uuden leffan osalta casting ei näytä tälle hahmolle kovin hyvältä, mutta toivottavasti näyttelijä yllättää mut.
Now I will say one thing only:
               where any man is needed, I am there.

                             - Odysseus-

                 (Philoctetes by Sophocles, lines 1054-55)

                
              
           

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 4 017
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #527 : 25.07.2019 22:57:56 »
Lainaus
Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista?
Ensimmäisenä tulee mieleen Coraline, Neil Gaimanin kirjasta Coraline varjojen talossa. Tykkäsin kirjasta tosi paljon, ja epätyypillisesti elokuvasta vielä sitäkin enemmän!

Pikku naisia on yksi suosikkikirjojani ja rakastan edelleen tuota elokuvaversiota, jossa on Jo´n roolissa nuori Winona Ryder. <3 Se kolahti, koska Jo oli lempihahmo lapsesta asti ja Winona oli suosikkinäyttelijäni siihen aikaan. 


I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Abarat

  • ***
  • Viestejä: 209
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #528 : 29.07.2019 03:22:25 »
Itsekin pidän Coraline-kirjasta ja elokuvasta! Pohjimmiltaan se on hyytävä.

Muistaako joku tän leffan? Ehkä se oli Netflixistä tai jotain. Siinä turistit ja matkailijat meni Japanissa myymälään, jossa oli ikivanha mystinen kirja. Yksi mies halusi ostaa sen, mutta myyjä kieltäytyy jyrkästi. Sanoo ettei sitä voi myydä.

Myöhemmin joku palaa takaisin myymälään illalla/yöllä ja mystinen poika antaa luvan ottaa kielletyn kirjan... Porukka lähtee kirjan sivujen innostamana temppelin luo ja alkaa tapahtua kauheita. Joku ainakin putosi vanhan lattian läpi. Se elokuva oli tosi pelottava mutta en muista sen nimeä?



« Viimeksi muokattu: 29.07.2019 03:26:48 kirjoittanut Abarat »

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 668
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #529 : 30.07.2019 20:33:40 »
Katsoiko joku viime viikonloppuna Tom of Finland -elokuvan Teemalta? :) Minulta se olisi mennyt aivan ohi, ellei kumppanini olisi sattunut selailemaan ohjelmatietoja netistä ja hihkaisemaan, että tällainen tulee. Päädyttiin se sitten katsomaan (missattiin vain kymmenisen minuuttia alusta), ja kylläpä se herättikin ajatuksia. Olen kyllä lukenut Touko Laaksosen elämästä ja vaiheista, mutta jotenkin elokuvan myötä niihin pääsi uppoamaan kokonaisvaltaisemmin. On pysäyttävää ajatella, millainen maailma oli seksuaalivähemmistöön kuuluvalle ja valtavirrasta poikkeavaa taidetta tekevälle vain joitakin kymmeniä vuosia sitten. On pysäyttävää ajatella, miten maailma on muuttunut. Laaksonen oli todellinen edelläkävijä, ja erittäin tarpeellinen sellainen.

Eririn

  • captain of skyrissian
  • ***
  • Viestejä: 942
  • Jedi like my father before me
    • kiliel is a lesbian ship
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #530 : 31.07.2019 11:16:19 »
Mulla on Tom of Finland peräti blu-raylla ja katoin sen muutama viikko takaperin kun olin yksin kotona. Teki kyllä suuren vaikutuksen. Pekka Strang oli loistava, ja nostan hattua Dome Karukoskelle ja Aleksi Bardylle kaikesta taustatutkimuksesta, mitä he tekivät. Oon perehtynyt LGBT-historiaan tarkemminkin opintojeni ohessa ja leffan historiallinen tarkkuus oli hämmästyttävää. 10/10, loistavaa duunia.

Leffa itsessään on imo suomifilmien aatelia. Itkin useampaan otteeseen. Samalla tunsin myös ylpeyttä siitä, että yksi suomalainen mies tuli luoneeksi kokonaisen homoalakulttuurin (tai ainakin toi sen yhteen).

Elfmaiden

  • ***
  • Viestejä: 1 052
  • haaveilija
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #531 : 31.07.2019 18:19:00 »
Tom of Finland on kyllä hyvä elokuva! Se saattaa nytkin olla Areenassa nähtävillä, kuten muutamaan otteeseen tässä vuoden mittaan, ja ehkä se avautuu sinne vielä uudestaankin. Itse kävin katsomassa sen jo ensi-illassa aikoinaan, mutta olen nähnyt sen uudestaankin pari kertaa. Olen myös lukenut Touko Laaksosen elämäkertoja ym, ja elokuva vaikutti hyvin onnistuneelta sovitukselta.

Pride-viikon myötä Areenaan tuli myös muutama muu kiinnostava elokuva. Erityisesti mieleeni jäi A moment in the Reeds , joka on ainakin edelleen siellä saatavilla. Se on hyvin intiimi ja elämänmakuinen kuvaus kahdesta nuoresta miehestä, jotka kohtaavat kesämökillä luonnonrauhassa. Toinen heistä on kesälomalle Suomeen palannut opiskelija, toinen remonttitöitä tekevä pakolainen. Elokuva oli jotenkin novellin tapainen, ja pidin etenkin dialogeista paljon.
USKO, TOIVO JA (POIKA)RAKKAUS

flawless

  • Deathbat
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 7 684
  • Folie à deux
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #532 : 01.08.2019 18:37:15 »
Hei onko täällä muuten muita Mötley Cruesta pitäviä, jotka ovat katsoneet Netflixin The Dirtin? :) Mun piti tulla juttelemaan tästä jo aikaisemmin, mutta jotenkin se jäi. Oon lukenut Törkytehtaan pariin otteeseen (ja Nikkin kirjoja sitäkin enemmän), ja luonnollisestikin pitänyt lukemastani, joten odotukset olivat varsin korkealla. Toisaalta kuitenkin huoletti, että voiko leffaversio olla yhtä hyvä. Mutta se oli ihan hiton hyvä! Tarina oli tiivistetty hyvin ja muokattu hyvin valkokankaalle sopivaan muotoon. Leffa oli tehty hyvin ja kuvaus sekä efektit olivat loistavia. Visuaalinen ilme oli ihan huippu, ihanaa nostalgiaa koko kokonaisuus. Parasta kuitenkin oli leffan mötleymainen huumori ja ehdottomasti casting! Casting oli jokaisen kohdalla niin onnistunut, etten oikein voi käsittääkään. Se vaan oli niin nappiin tehty. Todella hyvä esimerkki oli ihan vaan se, kun Ozzyn hahmo ensimmäistä kertaa käveli altaan reunalle, niin ei tarvinnut edes kertoa sen olevan Ozzy kun koko olemus ja kävelytyyli ja ihan vaan kaikki oli niin osuvaa, että sen vaan tunnisti. Casting oli tehty ihan huippuhyvin ja kaikki näyttelijät oikein loistivat rooleissaan. Kokonaisuutena musta ihan hemmetin hyvä elokuva, oon katsonut sen jo monesti ja aina vaan jaksan ihastua siihen lisää ja lisää.

by Sokerisiipi

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 8 607
  • Me, myself & Lockhart
    • Instagram @sonnjawrites
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #533 : 02.08.2019 16:37:50 »
Lainaus
Hei onko täällä muuten muita Mötley Cruesta pitäviä, jotka ovat katsoneet Netflixin The Dirtin? :)
JOO!!! Komppaan kyllä sua aika pitkälti kaikessa, mitä sanoit. Odotin leffaa kauhun sekaisin tuntein, oikeastaan ottamatta sen suuremmin selvää castauksesta, tms. ennakkoon ja tulee, mitä on tullakseen. Törkytehdas (The Dirt) ja Heroiinipäiväkirja tullut luettua kumpikin pariin otteeseen, joten leffalta odotin ja toisaalta en paljoa, kun pelkäsin floppia. Mut sehän oli varsin viihdyttävä leffateos!

Tom of Finland olisi katselulistalla jossain kohtaa, vaikka suomalaisista elokuvista en niin välitä. Tästä täällä ja muualla vain kuullut niin paljon kehuja, että aihe kiinnostaa, niin taidanpa sen vilkaista lähiaikoina! :)

Viikonloppuna ohjelmassa on Spiderman: Far from home ja John Wick 3.Tulee harvemmin käytyä leffassa, niin kaksi leffaa tulee tässä silmäiltyä ja varmaan, kuten aina ennenkin kumppani kanssa oman sohvan mutkasta animea. Löytyi Prisman alelaarista ihan mielenkiintoinen löytö viime kuussa noista animeleffoista: Naapurini Yamadat, joka on valitut New Yorkin modernin taiteen museoon ensimmäisenä japanilaisena animaationa! Studio Ghiblin teos siis kyseessä. :)

Sokerisiipi

  • Teekuningatar
  • ***
  • Viestejä: 3 926
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #534 : 10.08.2019 16:03:19 »
Lainaus
Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista?
Ensimmäisenä tulee mieleen Coraline, Neil Gaimanin kirjasta Coraline varjojen talossa. Tykkäsin kirjasta tosi paljon, ja epätyypillisesti elokuvasta vielä sitäkin enemmän!

Coraline!! Olen samaa mieltä. Näin elokuvan toki ennen kirjaa, mutta kirja ja elokuva ovat aika erityylisiä, niin jollain tavalla pidän niitä myös eri teoksina tai ainakin eri teoksina siinä mielessä, ettei niitä ole järkevää rinnastaa toisiinsa vertailun vuoksi. Coraline on yksi suosikkileffoistani, koska se on juurikin niin hyytävä. Sehän oikeastaan on tosi karmaiseva, ja lapsille tarkoitettuna animaationa hiukkasen kyseenalainen. Lapsia kun ei yleensä haluta altistaa kauhulle, mutta minulle Coraline on juurikin kauhuelokuva. Katsoin sen juuri pari päivää sitten taas eikä se ole menettänyt viehättävyyttään laisinkaan.

Kauhuleffoista puheen ollen. Kävin katsomassa teatterissa tän uuden Midsommar -nimisen leffan, joka nimensä mukaisesti sijoittuu Ruotsiin, mutta siinä puhutaan englantia, koska päähenkilöt ovat kotoisin Yhdysvalloista ja heidän antropologiaopintonsa vievät heidät seuraamaan pienen ruotsalaisen yhteisön juhannusmaininkeja. Kyseessä on siis pakanallinen kultti, ja kyllähän kaikki tietää, miten kulttikauhuleffat menevät. Itse olin pettynyt tähän kauhuaspektiin, jonka takia sinne siis menin. Minusta leffa ei niinkään ole kauhuelokuva vaan pikemminkin taide-elokuva, vähän samaan tapaan kuin Mother! joka menee hyvinkin surrealistiseksi loppua kohden. Samantyyppinen efekti tapahtui myös Midsommarin kanssa, ja kaikki kyseenalainen meni aikalailla hallusinogeenisten huumeiden piikkiin, mitä elokuvassa nautittiin runsaasti, mikä on katsojan kannalta todella ärsyttävää. Silloin ei nimittäin tiedä, mikä on ns. todellista ja mikä pelkkää pieleen mennyttä huumetrippailua.

Yllätyin myös siitä, miten koominen ja hauska leffa paikoin oli. Monille reploille ja kohtauksille naurettiin, joko siksi, että ne olivat niin absurdeja tai muuten vain koomisia. Lisäksi päähenkilön ahdistuskohtaukset olivat todella hyvin ja autenttisesti kuvattu, ja niiden seuraaminen aiheutti itselle hyvin tukalan olon, koska tiedän tismalleen, miltä se tuntuu, kun ahdistaa niin kovasti, ettei pysty hillitsemään itseään. Muistan elokuvaa katsellessani ihailleeni päänäyttelijän, Florence Pughin, suoritusta, joka oli hyvin vakuuttava. Elokuva on myös visuaalisesti todella upea, mikä varmaan selittää sen muut puutteet ja yleisen sekavuuden. Se on ärsyttävä leffa myös siinä mielessä, ettei se vastaa juuri mihinkään katsojan kysymyksiin, joita muodostaa leffaa katsoessa kymmenittäin. Jos nauttii symboliikasta, visuaalisuudesta ja ratkaisemattomista mysteeristä, niin Midsommar täyttää tällaiset tarpeet vallan mainiosti. Itse odotin leffalta jotain aivan muuta ja siksi poistuinkin teatterista lähinnä hämmentyneenä ja turhautuneena kuin varsinaisesti kokemuksesta nauttineena.


hei rakas kerro mulle
mikä on tää tunne
kun ei riitä linnunratakaan

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 4 017
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Elokuvat # 2
« Vastaus #535 : 10.08.2019 20:40:59 »
Minä en oikeastaan pitäisi Coralinea sillä tapaa lapsille suunnattuna, ainakaan pienille lapsille. Neil Gaiman on vähän omanlaisensa ajattelija, ja näkisin että kirja on tavallaan kauhutarina, joka sopii myös lapsille. :)

Katsoin nyt yksi ilta, kun telkkarista tuli elokuva Arrival. Olin ajatellut käydä katsomassa sen silloin, kun tuli teattereihin, mutta jäi väliin. Onnistuin kuitenkin olemaan spoilaantumatta koko ajan tänne saakka, ja vaikka katsoin sen kotitelevision kautta, se onnistui välittämään kokemuksen hienosti ja teki vaikutuksen. Tämä elokuva oli juuri sellainen, että se varmasti on parhaimmillaan, kun katsoja ei tiedä ennakkoon käytännössä mitään. Olin sopivasti kerinnyt tässä muutamassa vuodessa unohtamaan kaiken senkin vähän, mitä siitä silloin puhuttiin, ja nautin elokuvasta kovasti. :) Sen tyyppisiä saisi olla enemmänkin. Pidin erityisesti siitä, että ufoleffaan otettiin nimenomaan kielitieteilijän näkökulma.

Edellinen elokuvissa näkemäni elokuva oli Spiderman - far from home. En tiedä, olenko muuten ihan täyttä kohderyhmää, mutta Endgamen jälkeen se oli hauskaa katsottavaa ja paluuta miljööseen, jota ehti jo vähän ikävöimään. :) Minä tykkäsin myös siitä, että se sijoittui Eurooppaan.
 

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~