Kirjoittaja Aihe: Aamu ja Putro | S | draama, ystävähömppä | Aapo/Iiro + muut  (Luettu 1245 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teekeisarinna
  • ***
  • Viestejä: 5 488
  • yks pieni höpötiainen
Nimi: Aamu ja Putro
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama, ystävähömppä
Paritus/hahmot: tulkinnanvarainen Aapo/Iiro, Liina, Oona ja Ville
Haaste: Yhtyeen tuotanto II Samuli Putro – Tuhkaa korulippaassa

A/N: Pitkästä aikaa näitä hönttejä. Minun fiilis tästä biisistä on tällä hetkellä sekoitus Aapoa ja Oonaa :'D mut ehkä oon vaan väsynyt, haha.


Aamu ja Putro


Liina

Liina heräsi aina ensimmäisenä. Hän rakasti varhaisia aamuja. Oli niin rauhallista. Koko kämppä vain tuhisi, kun kaverit nukkuivat sikeästi vuodesohvalla ja lattialla. Kukaan ei kiroillut, huutanut tai nauranut liian kovaa. Liina oli yksin, vaikkei ollutkaan. Se oli parasta. Jos hänelle tulisi liian yksinäinen olo, Oonan tai Iiron voisi aina herättää seuraksi. Aapo ja Ville olivat aamuisin niin äkäisiä, että perseeseen ammuttu karhukin olisi ollut mieluisampaa seuraa. Heidän oli siis paras antaa olla.

Teen hautuessa Liina käynnisti radion. Parhaillaan sieltä soi jokin suomipopin kuvatus. Liina selasi kanavia, mutta ne kaikki tarjosivat samaa paskaa: raivostuttavia radiojuontajia laukomassa tyhjänpäiväisiä mielipiteitä. Hän palasi musiikkikanavalle. Sieltä alkoi soida Samuli Putron Tuhkaa korulippaassa. Liina laittoi heti volyymia kovemmalle. Tätä laulua nainen rakasti. Onneksi hän ja Putro osasivat nauttia elämän ihmeistä ja kauniista hetkistä. Tämä aamu oli juuri sellainen. Liina keinutti päätään lempeän kitaran tahtiin ja kuiskasi muutamia muistamiaan sanoja. Sälekaihtimien välistä kurkistava aurinko piirsi seinille varjoja.


Oona

Oona torkkui pitkin yötä. Hän näki unia pienissä, ahdistavissa pätkissä. Oli suorastaan helpotus, kun radio havahdutti naisen. Katsomattakin Oona tiesi, kuka oli valveilla. Seurasi radiokanavien kakofonia. Jokaisella äänellä oli loputtomasti asiaa, ja Oonaa väsytti ylipirteä sanatykitys. Nainen kuunteli puolikkaita lauseita sisäistämättä, mitä niillä yritettiin sanoa. Niin hänelle aina kävi. Oona kuunteli ja kuunteli, mutta hän ei vain ymmärtänyt, mitä ihmiset koettivat sanoa hänelle. Oliko vika hänessä vai muissa? Kysymys oli liikaa heti aamusta.

Nainen käänsi kylkeä ja yritti nukkua vielä hetken. Liina löysi mieluisan radiokanavan, ja ääntä laitettiin kovemmalle. Putroa. Niinpä tietysti. Oona ei tuntenut kappaletta, mutta kuunnellessaan elämää ylistäviä sanoja, hänessä heräsi katkeruus. Nainen tahtoi käydä repimässä radion irti seinästä, heittää rojun kadulle ja huutaa, minne Putro voisi työntää helvetin korulippaansa. Hän ei kuitenkaan tehnyt sitä. Seinällä heijastui Liinan varjo, ja se tanssi. Seuratessaan Liinan vartalon liikettä ja käsien hitaita ojennuksia Oona tyyntyi, ja Putron sanat puuroutuivat hänen korvissaan.


Aapo

Aapo heräsi musiikkiin. Hän mumisi ja käpertyi tiukemmin Iiroa vasten. Aapoa väsytti eikä hän jaksanut edes nolostua siitä, että oli taas jonkun kainalossa. Sillä tavalla hän vain nukkui. Iiro tosin taisi olla jo tottunut. Eipä se sysännyt häntä poiskaan.

Vihaan tätä biisiä”, Iiro sanoi niin tunteella, että Aapo heräsi. Hän nosti päätään ja näki Iiron kasvoilla ahdistuksensekaisen vastenmielisyyden. Mikä ikinä radiosta soikaan, se teki Iiron olon oikeasti epämukavaksi. Aapo päätti tehdä asialle jotakin. Hän rykäisi ja mylvähti keittiöön:

”LIINA, NYT SE RADIO KIINNI, SAATANA! TÄÄLLÄ NUKUTAAN!”

”Ei nukuta enää, kiitos sun, riemuidiootti!” Ville ärjyi välittömästi takaisin.

”Sori!” Liina huudahti ja biisi hiljeni kuulumattomiin.

”Mä niin murhaan sut”, Ville murisi. ”Näin ihan mahtavaa unta…”

”Pää tyynyyn ja turpa umpeen, niin ehkä se jatkuu”, Aapo tokaisi. Hän katsoi Iiroon. ”Onko nyt parempi?”

Iiro hymyili ja nyökkäsi. Aapo palasi mukavaan asentoon miehen sylissä ja sulki silmänsä. Hän ei antaisi minkään pilata tätä aamua.
« Viimeksi muokattu: 24.06.2018 14:09:10 kirjoittanut Sokerisiipi »

Dokumentti

  • ***
  • Viestejä: 1 334
Tää teksti herätti mielenkiinnon kommenttikampanjasta nimensä takia!

Nää hahmot ei oo mulle kovin tuttuja, muutaman tekstin oon aiemmin lukenut. Siitä huolimatta tartuin tähän.
Oli hauskaa kuinka kaikki "kohtaukset" oli linkitetty yhteen biisiin ja hetkeen, tunnelma kaikissa oli kuitenkin erilainen.

Kuvailu tässä oli oikein hyvää ja mukaansa tempaavaa.
Teksti oli yhtä aikaa, ärsyyntynyttä, mutta lopulta kuitenkin ihanan söpö. Varsinkin kuin Aapo pääsi miehensä kainaloon! :)

Oon jo pitkään ihaillut sun kirjoitus tyyliä ja tässäkin taas siihen ihastuin. Aivan ihanaa luettavaa taas, kiitos! :)
Ava&banner @Waulish
Spend life with the people who make you happy,
not the people who you have to impress.

Sokerisiipi

  • Teekeisarinna
  • ***
  • Viestejä: 5 488
  • yks pieni höpötiainen
Dokumentti: Hii, kiva, että nimi sai tarttumaan tähän! Tämä oli vähän vaikea nimettävä ja menin sitten simppelillä ratkaisulla. Näemmä se kannatti! Hyvä, että eri fiilikset välittyivät. Aww, voi miten ihana kuulla, kiitos! Kiitos huisisti kommentista!