Kirjoittaja Aihe: Voltron: Arvista, S, Shiro/Matt, ficlet  (Luettu 1188 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 647
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Voltron: Arvista, S, Shiro/Matt, ficlet
« : 11.01.2018 13:42:18 »
Ficin nimi: Arvista
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Voltron: Legendary Defender
Ikäraja: S
Paritus: Shatt
Genre: Hurt/comfort, pieni angst

Summary: Mattilla on voima silittää hänen ruumiinsa ja mielensä haavat helpommin kestettäviksi.

Varoitus: Pieni maininta väkivallasta

A/N: Uusi paritus korkattu omasta puolestani, jei. \O/ Inspiraatiomusiikkina toimi tämä.

 

***

 

Shiro lepää sängyllä kyljellään kasvot kohti seinää. Mattin sormen kevyt kosketus leijuu ensin hänen hartiallaan, sitten lapaluun kaarella. Se piirtää hänen ääriviivojaan kuin varmistaen, että hän todella on siinä. Että hän on todellinen, eikä katoa yön valjetessa jälleen aamunkoiksi. Kosketus tuntuu kaihtavan sellaista ajatusta.

Ääretön avaruus ei kuitenkaan tunne yötä tai päivää. Heillä on aikaa.

Shiro pitää katseensa seinän rikkomattomassa valkeassa, kunnes sulkee silmänsä sormen kohdatessa ensimmäisen arven hänen selässään. Se pysähtyy, kokeilee hellästi sen rosoista reunaa ja silittää niin hennosti, että Shiro kuvittelee sen olevan harhaa. Hän huomaa hengittävänsä pinnallisesti, kun Matt sivelee toista arpea hieman tarkemmin, miltei uteliaasti, muttei lainkaan tungettelevasti.

Matt saa koskettaa niitä.

On kuin silittelyt kysyisivät jokaisen naarmun ja viillon kohdalla, mistä se nimenomainen on hänelle tullut. Kuiskaisivat myötätuntoa äänessään, muistaako hän sitä tuskaa, jota ne toivat mukanaan repiessään tiensä hänen kehoonsa.

Valveilla hän ei enää muista, Shiro vastaisi. Unimaailmassa hän puolestaan kohtaa kiduttajansa kerta toisensa jälkeen uudelleen. Nukkuminen on toisinaan työlästä.

Mattin käsi laskeutuu lepäämään hänen olkavarttaan vasten. Rauhoittava ääni soljuu hänen korvaansa.

”Nukutko sä?”

”En vielä.” Shiron ääni on oudon tukahtunut, ja Matt puhaltaa hiljaisen hengityksen hänen niskansa lyhyisiin hiuksiin.

”Haluatko sä puhua siitä?”

En. Ehkä.

Kysymys on kovin vaikea, eikä Shiro tiedä mitä siihen pitäisi vastata.

Kosketus hänen käsivarrellaan muistuttaa, ettei hän ole yksin. Mattin palattua hänen luokseen Shiro huomaa hengittävänsä päivä päivältä hieman kivuttomammin. Mattilla on voima silittää hänen ruumiinsa ja mielensä haavat helpommin kestettäviksi. Tämän edessä hän on sekä vahvimmillaan että myös kovin haavoittuvainen, mutta ajatus heikkoudestakaan ei saa häntä vetäytymään muuriensa suojiin.

Mattin kanssa hänen jokainen muurinsa sortuu tomuiseen maahan.

Shiro kääntyy kohtaamaan vieressään makaavan nuorukaisen, jonka kastanjasilmissä hän näkee niin suurta empatiaa, että sitä sattuu katsoa. Tämän sormet painavat hellän hoivansa pitkälle naarmulle hänen käsivarressaan ja liukuvat kiireettä hänen niskaansa. Shiro vie lihaa ja verta olevan kätensä Mattin kyljelle, tuntee paljaasta ihosta huokuvan lämmön ja nojautuu tätä yhä lähemmäs.

”Ei puhuta nyt”, Shiro kuiskaa. Mattin kasvoilla käy surullinen hymy, joka ei aivan saavuta hymykuoppaa tämän poskella. Mutta Matt ymmärtää liian hyvin, tietää, että jokaiselle tarinalle on parempi hetkensä. Se loppumaton ymmärrys saa Shiron sydämen lyömään levottomin sykäyksin.

Heillä on aikaa.

Hieman kiihtynyt hengitys on kauneutta Shiron korville, kun hän kumartuu Mattin ylle ja vangitsee huulillaan tämän huulet. Arpia hellästi silittelevä käsi ei lakkaa jakamasta lohtuaan.



Radical Face - Welcome Home

Sleep don't visit, so I choke on sun, and the days blur into one
And the backs of my eyes hum with things I've never done

Sheets are swaying from an old clothesline
Like a row of captured ghosts over old dead grass
Was never much, but we've made the most
Welcome home

Ships are launching from my chest
Some have names but most do not
If you find one, please let me know what piece I've lost

Peel the scars from off my back
I don't need them anymore
You can throw them out or keep them in your mason jars
I've come home

All my nightmares escape my head
Bar the door, please don't let them in
You were never supposed to leave
Now my head's splitting at the seams
And I don't know if I can

Here, beneath my lungs
I feel your thumbs
Press into my skin again


« Viimeksi muokattu: 21.07.2018 21:43:45 kirjoittanut Ayudara »
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 606
Vs: Voltron: Arvista, S, Shatt, ficlet
« Vastaus #1 : 11.01.2018 14:23:13 »
Hymykuoppa mainittu! \o

Tsiisas. Tää ficci syöksi mut nyt masennukseen koska. Mulla on niin samantyyppinen kesken mut tää on niinku tsiljoona kertaa parempi x) okei, no mul on smuttia siinä kans, mut no, niin. Milloinpa mulla ei olis. Ja argh. No, ehkä aika auttaa! Eihän tää kilpailu ole x)

Summaryyn vetämäsi kohta on tosi vahva ja voimakas, pomppaa ihan ficin keskeltä sellaisena piikkinä, tai pikemminkin (enkä tarkoita nyt tekstin parhaustasoa) syvänä kuoppana, johon hulahtaa huomaamattaan. Muutenkin ajatus siitä, että Shiro saa vihdoin ja viimein peerin tuonne, ettei sen tarvi olla aina se liideri vaan että se voi olla tasavertaisena ja lakata edes hetkeksi murehtimasta. Vaikka unimaailma sitten veisikin painajaisiin. Mutta eihän sitä sekunnissa parannuta tuommoisista kokemuksista, jos koskaan.

Kovin kovin angstinen, mutta sillä hopeareunuksella ja toivolla tulevasta, yay!

Kiitos tästä <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 647
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Vs: Voltron: Arvista, S, Shatt, ficlet
« Vastaus #2 : 12.01.2018 18:19:56 »
Jep, hymykuoppa pääsi mukaan! :D

Mutta höpsis, ei mitään masentumista ensinkään! Tietyt teemat ja henkilöt herättää halua kirjoittaa tietyistä asioista, joista osasta voi tulla hyvinkin tuttuja jonkun fandomin ja parituksen piirissä, mutta sitä se on, eikä tosiaan ole kilpailusta kyse muutenkaan. 8) Lisäksi sinulla on smuttia ja muuta mukana, joten ihan oma teksti se on anyway! Lisäksi lyön vetoa että se on mahtava. ;D

Voisin kyllä laittaa tuonne alkutietoihin maininnan pienestä angstistakin, nyt kun tarkemmin ajattelee. Tästä piti tulla aika puhdasta hurt/comfortia, mutta koskapa teema on mitä on ja Shiro on raasu, kyllähän tähän tarttui tällainen apea viba. Hopeareunuksia ja toivoa on onneksi tarjolla. <3

Kiitoksia kommentista, Buttis! <3

- Ayu
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 606
Vs: Voltron: Arvista, S, Shatt, ficlet
« Vastaus #3 : 12.01.2018 20:20:41 »
Joo! Olin jonkinlaisessa, köh, tilassa kommenttia jättäessäni! Siis tarkoitus ei ollut mitenkään tuoda minkäänlaista negatiivista fiilistä tähän ficciin liittyen! Plus kaikenlainen Shatt on aina hyvästä, joten totta hemmetissä omanikin postaan sitten heti jos se joskus valmistuu xD

Ja edelleenkin kinkutan arpia, joten tätä on niin kiva lueskella uudelleen ja uudelleen ja uudelleen <3

Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 4 760
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: Voltron: Arvista, S, Shiro/Matt, ficlet
« Vastaus #4 : 23.04.2022 11:59:11 »
Olin sotkemassa h/c-angst-tunnelmat jo ennen kuin ehdin ficiä aloittaa lukemalla summarysta "Mattilla oli voimaa siittää hänen ruumiinsa" XD En kyllä onneksi pilannut mitään, sillä lukemisen aloitettuani keskityin vain Shiroon ja Mattiin ja tämän kauniiseen mutta surulliseen tunnelmaan :< ♥ Shiro-angst on niin ihanaa mutta sydäntäsärkevää. Raukka parka pikkuinen ♥

Tähän oli kyllä ihana pysähtyä, ja toi linkkaamasi musiikki sopi taustalle tooosi hyvin. Tää oli jotenkin niin rauhallinen, ja vaikka taustalla on paljon ikäviä asioita, niin myös jopa turvallinen. Shirolla on Matt, jonka kanssa asiat ovat päivä päivältä paremmin. Voi hengittää. On joku, johon luottaa ja tukeutua. Joku, joka ymmärtää.

Lainaus
Valveilla hän ei enää muista, Shiro vastaisi. Unimaailmassa hän puolestaan kohtaa kiduttajansa kerta toisensa jälkeen uudelleen.
:'( :'( Yyyyyy Shirooo~

Tää nyt ihan herkisti mut ♥ Yhyyy, saanko itkeä. Kyyneleitä ei kyl tuu mut itken henkisesti sit. Ja kiitän sua hienosta ficistä ♥ Sulta ei laatu lopu.
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 647
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Vs: Voltron: Arvista, S, Shiro/Matt, ficlet
« Vastaus #5 : 03.05.2022 18:08:33 »
Melkoista h/C-angstia siitä saisikin revittyä, jos Matt vähän tulisi ja siittelisi. xDD Help.

Shiro on kyllä niin beibi ja raasu, ja angstin lisäksi h/c on mitä mainioin genre rankkojen asioiden purkamiseen turvallisesti. Onneksi Shirolla on Matt tukenaan. <3 Ihanaa lisäksi, jos tämä sai liikuttumaan! En väitä, että olen mikään taitava kirjoittaja näissä genreissä, mutta hyvä että sain tavoitteeni suoritettua.

Kiitän jälleen, Larjus!

- Mai
"Itse Zeus kyllä lähetti Akun tänne, mutta hän ei tiennyt, että sukulaispoikani on täysi tumpelo."
- Roope Ankka