Kirjoittaja Aihe: Pakkasenpuremat [ S, tunnelmointi, slice of life, fluffy ]  (Luettu 79 kertaa)

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 958
Otsikko: Pakkasenpuremat
Kirjoittaja: kukapa muukaan kuin itse rimpsessa
Oikolukija: Chuuko <3
Ikäraja: S
Paritus: omat hahmot, joita ei ole edes nimetty tai kuvailtu
Tyylilaji: slice of life, tunnelmointi, fluffy
Haasteet: Kolmivelhoturnajaisten kierrokselle 25, teemana Suomi100. Teelusikan tunneskaala-haasteeseen tunteella ttyytyväisyys.

Pakkasenpuremat

Pakkaslumi narskui kengänpohjissa, nosti kylmät väreet vaatekerroksiin haudatulle iholle. Lapasten peittämät kädet olivat kietoutuneet toistensa ympärille kaksikon kävellessä hiljaista tietä. Oli satanut jälleen uutta lunta, edellisetkin kinokset teiden varsilla oli aurattu jo polvenkorkuisiksi. Lumi vaimensi kaiken ympärillä, imi ääniä sisäänsä purkaakseen ne ulos raksahduksina ja narahduksina. Oli pimeää eikä vastaantulijoita ollut näkynyt hetkeen, olihan jo melkein yö.

Jalanjäljet seurasivat heitä, koskematon hanki edessä antoi mahdollisuuden luoda uutta polkua minne mieli teki. Käsi puristi kättä. Kumpikaan ei puhunut mitään, eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi. Hiljaisuus oli lumoava ympäröidessään heidät. He tunsivat toisen läsnäolon siinä aivan lähellä, hartia välillä toista hipaisten. Pakkasen kovettamat toppatakit kylmyydessä kahisten.

Lunta alkoi sataa hiljalleen heidän kävellessään eteenpäin hitaasti, talvista iltaa tunnelmoiden. Pakkanen pureskeli posket punaisiksi, sai ne pistelemään kylmyyttä. Huuruava hengitys tiivistyi jääkiteiksi silmäripsiin. Lumisade laskeutui heidän päälleen koristellen heidät ja kaiken ympärillä olevan ainutlaatuisilla hiutaleillaan. Katulamppujen valokeiloissa lumisade näkyi tanssivana. Hohde sai lumen kimmeltämään.

Vapaa käsi karkasi takin taskuun rapistelemaan kylmässä jäätynyttä pussia. Sormet pujottivat jotakin huulien väliin ja palasivat takaisin lapasen lämpimään suojaan. Askel askeleelta he kulkivat suunnittelematonta lenkkiään. Oli niin rauhallista vain olla ja hengittää nenäkarvat jäätyen yön täydellisyyttä.

Askeleet pysähtyivät. Käsi tarttui toiseenkin käteen, veti toisen lähemmäs, syleilyyn. Lapaset nousivat lämmittämään punoittavia poskia. Hipaisemaan lumenkuorruttamia ripsiä. Hengitysten huurut sekoittuivat toisiinsa ilmassa. Huulet painuivat huulia vasten, raottuivat maistelemaan toista. Suudelmassa maistui salmiakki.