Kirjoittaja Aihe: One Piece: Keltaisia ruusuja, K-11, one-shot  (Luettu 720 kertaa)

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
One Piece: Keltaisia ruusuja, K-11, one-shot
« : 14.03.2017 01:55:43 »
Fandom: One Piece
Disclaimer: En omista hahmoja enkä maailmaa, enkä saa leikkimisestä muuta kuin hyvää mieltä.

Otsikko: Keltaisia ruusuja
Kirjoittaja: Kaatosade
Paritus: Law/Luffy
Ikäraja: K-11
Genre: romantiikka, huumori
Summary: Aivan varmasti Law ei ollut odottanut suhteelta hitustakaan perinteistä romantiikkaa.

A/N: Yyh, täysi kevätkuolema menossa, mutta sain kuitenkin kirjoitetuksi 12+ virkettä XII -haasteeseen. Tämä paritus kyllä piristää kovasti. <3 Haasteen sanalista lopussa.



Keltaisia ruusuja

Kun Law oli päättänyt ryhtyä seurustelemaan Luffyn kanssa, olivat hänen odotuksensa tulevan suhteen olleet melko utuisia ja epämääräisiä. Heidän suhdettaan tuntui olevan yhtä mahdoton ennustaa kuin säätä Uudessa maailmassa – auringonpaisteesta hirmumyrskyyn ja tyvenestä talviseen viimaan muutamassa minuutissa.

Se ainakin oli selvää, että heidän huomattavat eroavaisuutensa olivat suhteelle ajoittain melkoinen koetus. Law oli piikikäs erakko ja Luffy taas aivan kaikkea muuta, onneksi sentään tarpeeksi paksunahkainen ollakseen pelästymättä niitä piikkejä.

Kyllä he toisiaan rakastivat, vaikka sekasotkuilta ei voinutkaan välttyä.

Jokainen horisontissa siintävä saari oli uusi seikkailu. Ja jokaisella saarella Lawista tuntui, että heidän oli keksittävä pyörä uudelleen saadakseen ratkaistuksi kränänsä siitä, kuinka menetellä tällä kertaa. Joka ikinen kerta sama juttu – Luffy haluamassa rynnätä päättömästi kohti suuria seikkailujaan ja Law haluamassa olla vähän varovaisempi, ja sitten seurasi mielipiteenvaihtoa, jonka aikana Luffy osoittautui täydellisen kuuroksi kaikelle mitä ei halunnut kuulla ja Law naputti ärtyneesti kantta käsi naamallaan.

Aivan varmasti Law ei ollut odottanut suhteelta hitustakaan perinteistä romantiikkaa; kukkia ja sydämenmuotoisia suklaarasioita, joita ojenneltiin toisen polven varaan vajonneena ja siirappisen runonlausunnan poljentoa tavoitellen. 'Ah kuinka syömmein keveä kuin höyhen kanssas' on oi rakkain' ja muuta vastaavaa paskaa. Tai jotain vaaleanpunaisilla pilvillä hyppelyä käsi kädessä.

Luffy oli kuitenkin niitä persoonia, jotka joskus yllättivät. Silloin tehtiin niin omituista historiaa, ettei vastaavaa löytynyt edes Robinin lukemista kirjoista.

Silloin Law saattoi hyttiinsä astuessaan vaikkapa löytää sängystään kasan keltaisia ruusuja sekä alastoman Luffyn, joka oli saanut älynväläyksen kuunneltuaan Sanjin tai Brookin romantisoivia hölötyksiä. Luffyn mieleen ei tietenkään juolahtanut, että siirappiballadeissa ehkä puhuttiin ruusujen terälehdistä eikä koko puskasta, ja niin Law sai harvinaislaatuisen tilaisuuden nähdä kuinka Monkey D. Luffy, tuleva merten valtias, kieriskeli tuskissaan piikikkäiden varsien päällä näyttäen lähinnä vesirokkoiselta ja sai kielensä solmuun yrittäessään siteerata Brookilta lainattuja säkeitä. Law pystyi vastaamaan sellaiseen tunteen paloon vain syvällä hiljaisuudella sekä kiihkeällä facepalmilla.

Ajatus oli kuitenkin tärkein, ja niinpä romantiikan siemenet oli kylvetty. Law ei jaksanut moittia Luffya siitä kuinka yksinkertainen tämä välillä osasi olla, vaan tyytyi hoitamaan piikeistä aiheutuneet naarmut hitusen intiimimmin kuin lääkärille oli sopivaa. Ja pian maailmankaikkeudessa ei tuntunutkaan olevan muuta kuin he kaksi sekä paljaan ihon tuntu. Huohotusta toisen kaulaa vasten sekä käsiä kaivautumassa hiuksiin, tukistamassa ja nykimässä toista puoleensa, ja raajoja joka paikassa.

Myöhemmin Law poimi lattialta ne ruusut, jotka eivät olleet liian pahasti kärsineitä, ja laittoi ne maljakkoon.

Jos asiat välillä eivät toimineet, tarkoitti se sitä että Lawin oli syytä katsoa peiliin, sillä Luffya ei koskaan voinut syyttää ainakaan yrittämisen puutteesta. Luffy oli hurrikaani, joka jotenkin oli saanut hänet siepatuksi mukaansa ja kieputtanut hänen päänsä pyörälle. Ja hän ilmeisesti piti siitä, kaikkine pöhköine tapauksineen päivineen, ja säilytti niitä hemmetin ruusujakin pitkään sen jälkeen kun ne jo olivat lakastuneet.

Mutta sitä hän ei koskaan sanoisi suoraan.


~*~

Sanalista:
1. utuinen
2. viima
3. koetus
4. piikikäs
5. rakastaa
6. saari
7. pyörä
8. naputtaa
9. poljento
10. höyhen
11. pilvi
12. joskus
13. historia
14. keltainen
15. valtias
16. hiljaisuus
17. kylvää
18. yksinkertainen
19. maailmankaikkeus
20. tukistaa
21. ruusu
22. peili
23. hurrikaani
24. lakastua
25. suora
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Elfmaiden

  • ***
  • Viestejä: 1 223
  • haaveilija
Vs: One Piece: Keltaisia ruusuja, K-11, one-shot
« Vastaus #1 : 15.03.2017 00:26:27 »
Aww, olipa taas hykerryttävän hauska makupala, nam! Sai nauraa Lawin ahdistukselle ja intohimoiselle facepalmaamiselle... Pitkiä hermoja selvästi tarvitaan. Luffyn romanttinen idea kieltämättä oli suloinen, toteutuskin onnistuu ehkä uusintayrityksellä paremmin! Ja lopputulos oli nytkin toivotunlainen  ;) Ruusujen väri oli sentään valittu hyvin! Ja ajatus kuivuneesta ruusukimpusta Lawin hytissä on romanttinen, ne kestävät kauan, jos vain saavat olla...
« Viimeksi muokattu: 15.03.2017 00:28:30 kirjoittanut Elfmaiden »
USKO, TOIVO JA (POIKA)RAKKAUS

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Vs: One Piece: Keltaisia ruusuja, K-11, one-shot
« Vastaus #2 : 03.12.2017 20:44:58 »
Elfmaiden: Mua huvitti tätä kirjoittaessa suuresti se, miten romanttiselta kuulostava idea voidaan toteuttaa niin täydellisen päin mäntyä, jos mennään vain sananmukaisesti. :D Lawin reaktiot on jotain maailman huvittavinta kirjoitettavaa joka kerta. Jos sille annetaan kukkia, pitää niiden ehdottomasti olla edes keltaisia...

Kiitos kommentista, tälleen hyvin jälkijunassa, ne ilahduttavat. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)