Harry Potter -ficit > Pimeyden voimat

On kolmenlaisia kellariasukkeja (K-11, perustajat, tragikoominen ficlet)

(1/3) > >>

Rowena:
Nimi: On kolmenlaisia kellariasukkeja
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Tragikomedia
Vastuuvapautus: Kaikki, mikä kuuluu Rowlingille, kuuluu hänelle.
Yhteenveto: Tai sitten olet rehti puuskupuh, voi sinuun aina luottaa.
Kirjoittajan sana: Halusin kirjoittaa Helga Puuskupuhista ilman, että hänestä muodostuu nyhveröä. Otsikkohaasteen hylätyistä otsikoista löytyi inspiroiva nimi tälle ficletille. Oli vaikea päättää, mille osastolle tämä kuuluu, mutta Pimeyden voimat tuntui synkkyydessään lopulta oikealta.

---


On kolmenlaisia kellariasukkeja. Jos teillä on vähän aikaa, kerron tarkemmin.

Minä en ihan totta olisi tahtonut sitä kellaria. Minusta Tylypahkassa ei tarvita kellaria. Ajatelkaa nyt itsekin, jos osaa taikoa, niin eihän sitä hiisi vieköön tarvitse mitään kellaria.

Mutta kellari Tylypahkaan tuli. Godrick halusi säilöä sinne viinit ja Rowenan mielestä kotitontut voivat asua siellä ja Salazar mutisi jotain, mitä kukaan ei kuullut, koska minä suutuin Rowenan kotitonttumaininnasta ja saatoin mahdollisesti tirvaista häntä nenään ja siitäkös Godrick veti siepin omaan nenäänsä. No, ei siinä, ei siinä, kellari tuli, mutta ei sinne viinejä tullut sen enempää kuin kotitonttujakaan, joille minä vaadin paremmat asuintilat kuin vetoisan kellarin.

Arvatkaapa, mitä kellariin tuli? EI MITÄÄN. Ei siis kerta kaikkiaan mitään. Kovalla huudolla oli kellari saatava, mutta ei sinne sitten pantu mitään. Tietenkään. Oppilaiden tultua kaikilla oli niin kova kiire, että kellari vallan unohtui.

Tai niin minä luulin.

Yhtenä kesäisenä päivänä oli aivan tavattoman kuuma, siis sellainen ihan tappohelle. Inhoan semmoista. Silloin mieleeni tuli pitkästä aikaa kellari. Ajattelin mennä sinne hetkeksi viilentymään. Eipä siinä, eipä siinä, lähtökohtaisesti vallan mukava ajatus. Mutta mitä minä siellä näinkään! Rowena ja Godrick kiinni toisissaan, vasten kiviseinää, lähes ilman vaatteita. Taisin vähän kiljahtaa tai sitten se oli Rowena, joka kiljui. No, eipä siinä, lähdin pois enkä puhunut asiasta kenellekään, en edes Godrickin vaimolle, vaikka vakavasti sitä kyllä harkitsin.

Vuosia kului, oppilaita tuli ja meni, kellari pysyi, vaikka en siellä tuon välikohtauksen jälkeen enää käynyt. Paitsi sitten kerran kävin. Rowenan tytär Helena oli juuri silloin kadonnut. Etsimme koko linnan läpi, minä kolusin ensimmäisen kerroksen ja kellarin. Saatoin ehkä nähdä Helenan vilahtavan pylvään taakse kellarissa. Saatoin. En voi olla varma siitä, oli niin pimeää. Näin monen vuoden jälkeen en voi olla varma edes siitä, näinkö ylipäänsä ketään.

Joko alatte ymmärtää, ettei kellareissa ole mitään hyvää? Jos ette, kerron vielä kolmannesta kerrasta, kun kävin Tylypahkan kellarissa. Tai yritin käydä. Salazar oli silloin jo lähtenyt. Kaipasin häntä niin paljon kuin kaivata saattaa. Yhtenä päivänä, kun Rowena oli todella sairas ja Godrick tolaltaan vihasta ja surusta, minun oli pakko saada olla yksin. Olin aikeissa mennä kellariin, mutta siellä, missä kellariin johtava ovi oli ollut, ei ollut enää mitään, ainoastaan seinä. Jäin seisomaan kiviseinän eteen hölmistyneenä. Sitten etsin käsiini Godrickin.

”Godrick, meiltä on kadonnut kellari.”

”Mitä?”

”Meillä ei ole enää kellaria.”

”Ei meillä ole koskaan ollutkaan kellaria.”

”Mitä sinä höpiset? Totta kai meillä on ollut. Sinne pääsi tyrmän oven vierestä.”

”Helga, meillä ei koskaan ole ollut kellaria”, Godrick kohotti ääntään.

”Älä ole typerä. Menen kysymään Rowenalta.”

Kun pääsin Rowenan torniin, oli Rowena kuollut. Harmitti niin paljon, että hän oli ehtinyt kuolla, ennen kuin ehdin kysyä siitä kellarista. Kaikki hautajaisjärjestelyt ja suremiset veivät niin paljon aikaani, että unohdin koko kellarin.

Vasta noin sata vuotta myöhemmin tuli mieleeni, että voi pirun piru, sinne kellariinhan Salazar sen helvatan käärmeensä laittoi. Ja me olimme Godrickin kanssa tuhlanneet vuosikymmeniä siihen, että olimme miettineet, että mihin Salazar sen otuksen tunki.

Mutta arvatkaa mitä? Ei siinä, ei siinä, minä vastustin sitä kellaria aivan alusta saakka, minun omatuntoni on puhdas.

DulzGraham:
Tämä on loistava. Tyylipuhdasta tummahkoa huumoria. Onnistuit kyllä hyvin tavoitteessasi, tämän ficin Helga Puuskupuhilla ei ole mikään nyhverön asenne. Hän ottaa vastuuta, eikä odota muiden hoitavan asioita puolestaan, mutta osaa pestä kätensä sopasta kun on sen aika.

Ideakin oli loistava. Oletan, että ne kellariasukit ovat kotitontut, salarakkaat ja yksinäisyyttä kaipaavat? Mikäköhän näistä tämä Salazarin käärme sitten tässä tapauksessa olisi, hmm?  ;D Joka tapauksessa, me likes. Toi kivasti hymyn huulille. Kiitos <3 !

Paquette:
Tykkään kovasti Helgan kertojanäänestä tässä, se on hyvin eläväinen, ja tulee melkein fiilis kuin istuisi hänen kanssaan tuopin ääressä jossain vähän savuisessa ja pimeässä pubinnurkassa. Jotenkin olen havaitsevinani hänessä tiettyä tympiintymistä Tylypahkan kuvioihin ja perustajatovereihin. :D Toisaalta kuvatut tapahtumat ovat tietysti oikeasti traagisia, ja ehkä tämä kevyehkön humoristinen sävy on häneltä tietoista etäisyyden ottoa. Jonkinlainen tilityshän tämä kuitenkin vaikuttaisi olevan.

Minulla ei ole oikein käsitystä siitä, miltä osin tässä kuvatut tapahtumat pitävät yhtä canonin kanssa, ja voi olla, että tästä saisi vielä enemmän irti, jos siitä olisi perillä. Selvästi kellarin rakentaminen oli kuitenkin virhe. ;D Mutta hetkinen, miksi Godrick kiistää heillä koskaan olleen kellaria?? Onko hänellä joku salaisuus siihen liittyen, vai onko koko kellari Helgan kuvitelmaa, onko jompikumpi heistä jotenkin sekaisin? Hämmennyin tästä nyt kovasti. ;D (Itse asiassa hämmennyin niin, että deletoin eilen tämän kommenttini, jota olin jo melkein lähettämässä. Joo, olen pöljä. ::)) No mutta siitä huolimatta, että minulta ehkä jäi jokin oleellinen juttu huomaamatta tai ymmärtämättä, pidin tästä. Kiitos!

Arte:
Awww. Ihana että nappasit tämän otsikon, koska se on aika haastava! Tai että miten tuollaisesta otsikosta kirjoitetaan jotain muuta kuin huumoria. Mutta jes, sinä teit tästä tekstistä juuri sellaisen ihanan tragikoomisen kuin mitä tuo otsikko antoi olettaakin!

Ihan mahtava. Huumori toimi tosi hyvin. Tykkäsin siitä, miten Helga oli kovin luonteikas tyyppi, että tällä oli vahvat mielipiteet oikeasta ja väärästä, tarpeettomasta ja tarpeellisesta, kuitenkin niin ettei hän ollut sellainen stereotyyppinen hissukka puuskupuh, joka ei uskalla sanoa poikkipuoleista sanaa mistään! Hyvä Puuskupuh!!

Tykkäsin tosi paljon. Kaikesta. Etenkin siitä, että Rowena ja Godrick hääräilivät kellarissa muilta salassa, koska itsekin kuvittelen heidät tällaisiin puuhiin. :D (Kirjoitan aiheesta juuri ficciä.) Ah.

Paquetten tavoin hämmennyin kyllä siitä, että Godrick ei yllättäen muistanut minkään kellarin olemassaoloa. Miksihän? Rowenan kuolema sattui kyllä harmilliseen kohtaan. Olisin niin halunnu kuulla, mitä hän asiasta sanoo. Voi Helga!


--- Lainaus ---Mutta arvatkaa mitä? Ei siinä, ei siinä, minä vastustin sitä kellaria aivan alusta saakka, minun omatuntoni on puhdas.
--- Lainaus päättyy ---
Ihana loppu. Ah!

Tämä oli niin hieno. Oikeastaan hämmentävää, että tämä on Pimiksessä, koska itse varmaan olisin olettanut tämän olevan Notkossa. Tai ehkä Halkinauruksessa. Mutta eipä sillä niin väliä, hieno ficci kuin hieno ficci!

Rowena:
Kiitos kaikille kolmelle kommenteista ^__^!

Godrickin käytös lopussa herätti kummastusta, mitä en ihmettele. Halusin loppuun vielä jonkin epäselväksi jäävän vinksahduksen, ikään kuin luomaan epätietoisuutta siitä, onko Helga luotettava kertoja ensinnäkään, käyttikö Salazar Godrickiin unhoitusloitsua vai mitä ihmettä tapahtui. Mutta ehkä tuollainen vinksahdus sekoitti pakkaa vähän liikaa, ehkä olisi vähän enemmän pitänyt avata.

DulzGram, ihanaa, kun tykkäsit <3! Mä ajattelin kellariasukkien olevan Godrick & Rowena, Helena ja basiliski. Kotitontut eivät koskaan kellariin päätyneet Helgan vastustuksen takia.

Paquette, eikä, ihastuttava mielikuva tuo Helgan kanssa pubinnurkassa!! Tulin siitä tosi iloiseksi! Traagisten asioiden käsitteleminen huumorin avulla oli mullakin mielessäni, kun tätä kirjoitin – vaikeistakin jutuista on helpompi keskustella, kun keventää niitä huumorilla.
Canonin kanssa teksti kommunikoi siinä mielessä, että Helena karkasi ja Rowena kuoli sekä Salazar lähti ja jätti basiliskin Tylypahkaan. Kellarista en mene vannomaan ;D.
Voi ei, kommentin deletointi on aina yhtä ketuttavaa! Arvostan, että jaksoit kirjoittaa uuden kadonneen tilalle :).

Arte, joo, himottelin tuota otsikkoa pitkään, se on mahtava! Ja vitsi, onpa mahtavaa kuulla, että kirjoitat perustajista!! Oisko perustajat uusi H/D ;)? Ahhaaa, vitsi, miten iloiseksi ficcitulva tästä nelikosta tekis mut!
Mietin kauan, että minne osastolle tungen tämän. Lopulta päädyin Pimeään, kun sävy tässä kuitenkin on kaiken huumorin alla mielestäni aika synkkä.


Kiitos vielä kaikille <3!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu