Nimi: Peiterakkauden talo
Kirjoittaja: Ronen
Fandom: Riverdale
Ikäraja: S
Vastuuvapaus: En omista mittään enkä tienaa mittään.
Haasteet: Lyrics Wheel 15 (sanat tekstin lopussa), Ficlet300 (24. Hylätty)
A/N: Voi jessus. Mulla on ollut ihan mahdoton writer's block viimeiset kaks kuukautta, ja jotenkin yritin nyt sitä väkisin purkaa tämän tekstin kautta. En tiedä edes, täyttääkö tämä biisin sanojen fiiliksen, mutta yritys ainakin on perhanan kova.
Mitä kulkee läpi loukatun naisen pään? Mikä hyväksikäytön tai kaltoinkohtelun muisto herättää tiikerimäisen raivon, saa poimimaan rotvallin reunasta kiven ja heittämään sen täysillä päin lasiovea? Lasi pirstaloituu sadoiksi ja tuhansiksi tähtikiteiksi asfaltille ja kynnysmatolle ja laminaatille jättäen jälkeensä vain järkyttyneen hiljaisuuden, vaikka kaikki kyllä tiesivät helvetin liekkien kytevän pinnan alla. Se mikä olikaan syynä aluksi sisäisen tuhon kierteen käynnistäjäksi on ehkä saanut unohtua.
Oli poika, joka hylättiin heti alkuun, liian aikaisena. Onhan kaikilla tahto elää, löytää oma polkunsa - näin he ainakin uskottelivat itselleen. Mutta miksi sitten myöhemmin kahliutua sukunsa velkoihin, katkeruuteen aidan toista puolta vasten? Onhan se täysin järjetöntä. Tai ehkä he pelastivatkin hänet. Mutta kumpi päätöksen todella teki? Jo niitä vaikeita luopumisen kyyneliä ennen oli tehty sellaisia luottamuksen pettämisiä, että ehkä oli parempikin päästää viaton lapsi pois pakoon isän kostolta ja kaiholta.
Oli myös tyttö, joka yrittikin sysätä taakkansa syrjään ja rakastui rajan yli, sinetöi valintansa sisällään kasvavalla lapsella ja suljettiin pois, piiloon maailman valolta. Ja minkä takia? Mistä jumalattomasta syystä? Koska vanhempien taakka on aina liian painava, veri on aina paksumpaa kuin vesi, kaunat eivät koskaan todella unohdu. Tyttö ei säästynyt, vaan kärsii rakkaansa kuolemasta, kun isien synnit ovat ikuisina varjoina olemassa.
Ja sitten on toinen tyttö. Hänen kasvonsa ovat täydelliset, hiuksensa vaaleaa kultaa, sydän täynnä hyvyyttä ja kuuliaisuutta. Hän oli se, josta kaikki sanoivat: tästä tytöstä tulee vielä jotakin suurta. Hymyn takana on kuitenkin vaarallista uteliaisuutta ja kapinahenkeä. Sellaista aiheutuu, kun asetetaan liikaa rajoja, kai. Silloin kun yritetään täydellistä ja kiristetään muottia tiukemmaksi ja tiukemmaksi. Kumpi sitä tahtoi, oliko enää tietoa edes?
Myrkyllisiä sanoja, raivokasta huutoa, loputtomuuksiin piiloteltuja salaisuuksia - niistä oli rakennettu peiterakkauden talo, joka näytti ulkopuolisille taivaalta. Sisällä kuitenkin kiehui jotain synkempää; varastettujen asiakirjojen nivaskat, viiltävät kysymykset ja syytökset, jatkuvasti pyörivä mylly valheita ja sitä, kuinka ei voi palata enää yhteen. Ei ole anteeksiantoa, sillä eihän ole ollut anteeksiantoa ennenkään. Eikä ole hyvyyttä, sillä vuosien pelko on sen murskannut kuin tiili lasin.
Yö - Puolet taivaasta - puolet helvetistä
Kun syyttömyyttä vannoi kumpikin
Oli kasvotusten viimein kaksi kylmää syyttäjää
Me sellaisiksi tultiin sittenkin
Sanan jaloillamme tallottiin pois alta määränpää
Minä kadotin sut, sä kadotit mut
Sellainen tie, minne se vie
Ainoastaan harhaanjohdattaa
Ja paluuta ei oo entiseen
Ei paluuta enää lähtöpisteeseen
Kun viet puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Lasket tähdet ja kuut,
niistä joka toisensa
Kun viet puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Sä voit viedä mitä haluut
hyvyydet ja sarvekkaat?,
kunhan tasan kaiken jaat
Mä tahdoin nousta näihin aamuihin
Sinun viereltäsi vailla muistikirjaa menneisiin
Ja silti siihen kanssas kirjoitin
virheen virheestä ja niin me taistelumme hävittiin
Minä kadotin sut, sä kadotit mut
Sellainen tie, minne se vie
Ainoastaan harhaanjohdattaa
Kun viet puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Lasket tähdet ja kuut,
niistä joka toisensa
Kun viet puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Sä voit viedä mitä haluut
hyvyydet ja sarvekkaat,
kunhan tasan kaiken jaat
Ja paluuta ei oo entiseen
Ei paluuta enää lähtöpisteeseen
Puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Lasket tähdet ja kuut,
niistä joka toisensa
Kun viet puolet taivaasta,
voit viedä puolet helvetistäkin
Sä voit viedä mitä haluut
hyvyydet ja sarvekkaat,
kunhan tasan kaiken jaat
