Kirjoittaja Aihe: Voltron: Omassa elementissään, S, Team Voltron, oneshot (ATLA-AU)  (Luettu 991 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 2 745
  • ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Ficin nimi: Omassa elementissään
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Voltron (ATLA-AU)
Ikäraja: S
Mukana: Team Voltron
Genre: Action ja kepeä draama

Summary: Se tekele, jossa Shiro on avatar ja muut tiimiläiset hallitsevat kukin omaa elementtiään.

A/N: Jösses, räikeää AU:ta. :----D Törmäsin muutamaan u-pe-aan fanartiin aiheen tiimoilta ja on siitä asti pitänyt kirjoittaa tällainen tarinanpoikanen. Mitähän tästä oikein edes sanoisi... Äh, en tiedä, oli tätä kyllä juukelin hauskaa kirjoitella. 8)



***



Shiro veti syvään henkeä ja sulki hetkeksi silmänsä. Maaperä hänen jalkojensa alla sykki, ilmassa tuoksui sade ja ukkosen mahdollisuus terästi hänen aistejaan entisestään.

“Selvä sitten, antakaa palaa!” hän huusi.

Maankamara alkoi välittömästi halkeilla ja pakotti hänet siirtymään. Shiro vakautti tasapainonsa ja väisti suurta kivipaaden kappaletta, jonka Hunk sinkautti häntä kohti vähän etäämmältä. Maan elementti olikin mitä oivallisin etätaisteluun, eikä Hunkia sopinut aliarvioida tähtäyskyvyn kohdalla. Toinen ja kolmas kivi murenivat kappaleiksi Shiron käsivarsia vasten, ja hän ehti juuri ajoissa nostaa kovasta maasta muurin suojaksi, kun Keithin tulenlieskat tavoittelivat häntä takavasemmalta.

“Shiro hei, vastaa tuleen tulella!” Keith kiusoitteli Shiron puolustautuessa häntä vastaan toisen elementin avulla. Shiro loikkasi sivummalle pitäen Hunkia silmällä ja vaihtoi lennosta tulentaitajien taistelukuvioihin tarkkaillen Keithin liikkeitä. Kuten aina, Keith käsitteli elementtiään intohimoisesti, melkein turhankin raivokkaasti, ja se antoi Shirolle pientä etulyöntiasemaa.

“Hyvä, muista kärsivällisyys!” hän huikkasi pääasiassa tukahduttaen Keithin liekkejä sen sijaan, että olisi vastannut niihin samalla mitalla. Keithin kanssa oli viisaampaa ottaa rauhallisesti ja antaa tämän hieman väsyä ennen vastaiskuja.

“No, puolustuskannalleko sä jouduit?” Keith naurahti luoden ympärilleen läpäisemättömän tulikierteen.

“En aivan vielä!” Shiro liikautti maata sen verran ilkeästi, että Keithin tasapaino petti ja sen seurauksena tuli oli karata tämän hallinnasta. Shiro oli aikeissa syöstä liekit kohti Keithin jalkoja pakottaakseen tätä puolustuskannalle, mutta tuli toisiin ajatuksiin kuullessaan raivokkaan sotahuudon takaansa.

“Haaaaa!” Lance huusi syöstessään valtavan vesiaallon häntä kohti. Shiro ehti juuri ajoissa ottaa aallon vastaan ja sai kuin saikin sen pidettyä aisoissa ilman liikoja roiskeita. Lancen yrityksistä huolimatta aalto pysyi hänen hallinnassaan. Tarkkaillen lähimpiä vastustajiaan Shiro lennätti veden päin Keithiä kaataen tämän nurin, ja heti perään heilautti veden sulavin liikkein jälleen kohti Lancea. Lance oli kuitenkin valmiina ja loikkasi sivuun aallon tieltä jäädyttäen samalla osan vedestä teräviksi piikeiksi.

“Ei yhtään hullummin!” Shiro kehaisi piikkien lennähtäessä himpun verran hänen ohitseen. Lancen kanssa sai luvan olla nopea, ellei mielinyt saada niskaansa kylmää suihkua.

“Kiitti vain!” Lance virnisti ilkikurisesti ja oli iskemäisillään häntä jäällä uudestaan, muttei aivan ehtinyt, kun Shiro nappasi kosteasta ilmasta vettä ja vastasi jäähän jäällä. Saman tien Shiro vaihtoi liikerataansa vedentaitajien kevyestä, melkein lipuvasta taistelutyylistä maantaitajien lujaan ja vakaaseen alkuasentoon ja sinkautti Lancea kohti kivenmurikoita, jotka pirstoivat jääpiikit ja pakottivat tämän etäämmälle.

Shiro piti tarkoin silmällä kolmea esiin astunutta vastustajaansa ja pyrki pitämään tilanteen hallinnassaan parhaansa mukaan. Pyrkimys koki pienen takapakin, kun suunnaton tuulenpuuska iski suoraan ylhäältä ja sai hänet melkein polvilleen maahan. Shiro torjui uuden puhurin ja yskähti sen pölläyttäessä hiekkaa ympäriinsä. Juuri sitä Pidge oli takuulla tavoitellutkin.

“Fiksua hyökätä auringon puolelta!” Shiro huusi tuulen huminan yli. Pidgen verrattomien taktikointien kanssa sai luvan pitää kielen keskellä suuta.

“Eikö vain?” Pidge huikkasi sipsutellen ilmassa niin kevyesti ja vaivattomasti, että Shiro ihan ällistyi. Hän tähtäsi Pidgeä kohti niin lujan puuskan kuin kykeni, mutta turhan vankan asennon vuoksi se ei saanut tätä liiaksi raiteiltaan, kunhan hulmautti kastanjanruskeat hiukset miten sattui.

“Liiku vain kuin lehti tuulessa!” Pidge huikkasi neuvonsa taistelun tuoksinnassa. “Älä ajattele kuin maantaitaja!”

“Ei ole tarkoitus!” Shiro vastasi. Totta puhuen jokainen saattoi varmasti arvioida hänen tuulentaitamisensa vähän liian raskaspiirteiseksi ollakseen tehokkainta mahdollista. Hänellä olisi vielä rutkasti harjoiteltavaa, jotta itselle luonnollisen elementin vastaelementti alkaisi tuntua tarpeeksi omalta.

“Hunk!” Pidge huusi, ja merkistä Hunk tömäytti jalkansa maahan nostaen sen pinnasta kosolti tomua ja hiekkaa. Pidge pidätti hengitystään napatessaan ne ilmavirtaansa ja valmistautui syöksemään sen hänen niskaansa. Shiro oli aikeissa nostaa maata itsekin, mutta Keithin hyökkäys pakotti hänet toimimaan toisin. Shiro irvisti pientä palonaarmua, jonka liekki nuolaisi hänen kyynärpäänsä seudulle ja puhalsi tulen kohti Pidgeä.

“Auh, kuumaa!” Pidge kiljaisi, ja tämän ote herpaantui puhurin käsittelystä, minkä seurauksena tomu pölähti räjähdyksenä heidän kaikkien niskaan. Shiro siristeli vetistäviä silmiään, taitoi maan Keithin jalkojen alla upottavaksi mössöksi nauliten tämän paikoilleen ja pärskähti yllättyneenä, kun Lancen sinkauttama kylmä vesimassa läiskähti suoraan päin hänen kasvojaan.

“Hahhah, osuma!” Lance tuuletti, mutta ilo loppui lyhyeen, kun Shiro sekoitti vettä maahan ja hyvin tähdätyllä kivenmurikalla iski Lancen rähmälleen kuralammikkoon. Saman kohtalon koki Hunk, joka päätyi tuota pikaa samaan jamaan.

“Yööhääh, onko mitään ideoita?” Hunk mylvi tuulen kohinan ja Keithin hulmauttamien tulenliekkien yli.

“En mä tiedä, nosta vaikka laavaa esiin tai jotain!” Lance ehdotti mutaa syljeskellen.

“En mä osaa laavaa taitaa!” Hunk huomautti kompuroidessaan ylös, ja yhteistuumin he erottivat maan ja veden toisistaan. Kurasta kun ei pidemmän päälle ollut juuri iloa. “Entä sä sitten, pistä Shiro näppärään pakettiin verentaitamisella tai jollain!”

“Ehei, ei onnistu!” Lance pudisti päätään. “Ensinnäkin homma on aika räikeän laitonta, enkä mä totta puhuen ole koskaan edes harkinnut kokeilevani sellaista!”

“No joo, pitää keksiä jotain muuta!” Hunk terästäytyi hyökkäämään uudelleen. “Miten sujuu, Pidge?”

“Mä en kuule mitään!” Pidge mylvi puhurin yli. “Alkakaa jo tulla sieltä!”

Shirolla oli täysi työ vastata sekä Pidgen ilmavirtoihin että Keithin lieskoihin, jotka yhteen sulautuessaan tekivät puhureista polttavan kuumia. Keskittyessään kotvan verran liikaa niihin hän horjahti Hunkin muokatessa maan hänen allaan laatoiksi, joita saattoi liikutella mielensä mukaan. Shiro ehti juuri ja juuri puhaltaa tuulenpuuskan estääkseen itseään kaatumasta kokonaan, nappasi kosteasta ilmasta vettä ja molskautti Pidgen nurin hyvin tähdätyllä aallolla. Keithin liekit tukahtuivat veteen kiukkuisin sihahduksin, ja ennen kuin tämä ehti kunnolla tajutakaan, vesimassa lennätti Keithin päin Lancea äänekkään älähdyksen säestämänä.

“Auts, pois mun päältä!” Lance ärähti punnertaessaan ylös ja kylmällä puhalluksella jäädytti maahan roiskuneesta veden. Shiro nykäisi jalkansa hyisestä pinnasta juuri ennen kuin Hunkin pienimuotoinen maanjäristys kolkkasi hänet nurin.

“Hunk!” Pidge ärjäisi kellahtaessaan itsekin kumoon ryminän voimasta. “Älä häiritse mua!”

“Oho, sori vain!” Hunk pahoitteli, mutta pieni keskittymisen herpaantuminen antoi Shirolle tilaisuuden iskeä. Oli kai parasta laittaa homma hiljalleen pakettiin. Tuota pikaa hän jäisi kunnolla alakynteen neljää taitajaa vastaan, oli hän sitten avatar tai ei. Avatar-tilaan siirtyminen olisi luonnollisesti ratkaissut mittelön hänen edukseen tuota pikaa, mutta se olisi ollut huijausta.

Shiro kuunteli maata jalkojensa alla, aisti sen värähtelyn ja pakotti vastustajiaan ahtaalle liikauttelemalla sitä tasapainoa häiritsevin nykäyksin. Maantaitamista hienovaraisempaa otetta vaativa metallintaitaminen pääsi oikeuksiinsa, kun Shiro keskittyi ystäviensä vaatteiden metallisiin yksityiskohtiin ja niitä tahtoonsa taivuttamalla onnistui nappaamaan heidät kirjaimellisesti yhteen nippuun.

“Ehkä voidaan tältä erää lopetella tähän?” Shiro ehdotti hilpeästi lopputulosta tarkastellessaan.

“No niinpä tietysti!” Hunk mutisi Pidgen käsi tukalasti naamallaan. “Vielä yksi lisätaito Shiron hienoon avatarin ansioluetteloon!”

“Oliko se vain säkää, että me kaikki unohdettiin pikku juttu nimeltä metallintaitaminen?” Lance hymähti liiskautuneena kotoisasti Pidgen ja Keithin väliin.

“Joo, olisi pitänyt muistaa”, Keith tuhahti virnistäen ja vääntäytyi etäämmälle tiiviistä ryhmähalauksesta, kun Shiro hellitti otteensa metallinhallinnasta.

“Sehän sujui oikein hyvin!” hän kehaisi ystäviään, jotka eivät näyttäneet liian vakuuttuneilta, mutta naurahtivat silti hyväntuulisesti.

“Riippuu vähän keneltä kysyy”, Pidge tokaisi. “Oli se kyllä aika virkistävää!”

“Teitä parempia harjoittelukavereita minulla ei voisi olla”, Shiro sanoi. “Käsittelette elementtejänne päivä päivältä taitavammin.”

“Jep, no oma elementti on aina oma elementti, joten pitäähän sitä parhaansa tehdä!” Lance virkkoi ja näytti sanojensa perään hieman hölmistyneeltä. “Ei siis sillä, että sun vedentaitamisessa olisi mitään vialla! Asenne virranmyötäiseksi vain ja muuta ei tarvita!”

Shiro naurahti hersyvästi. “Niin, eikä taitojen viilauskaan ole koskaan pahitteeksi.”

“Maantaitamisessa sä olet kyllä ihan omaa luokkaasi”, Hunk naurahti käsivarsiaan hieroskellen. “Tiedä häntä, täytyy varmaan alkaa selvittää laavantaitamisen perusteita, jotta mulla olisi edes joitain yllätyksiä hihanpohjalla!”

“Laavantaitaminen kuulostaa aika huimalta”, Shiro totesi. “Odotan innolla, mitä kehittelet sillä saralla.”

“Jep, ja seuraavaksi mä ajattelin kehitellä jotain ruoan näköistä ja makuista”, Hunk tokaisi havahtuen vatsansa äänekkääseen kurinaan. “Ei muuta kuin pöperöt tulille! Kuka lähtee mukaan?”

Ehdotus sai osakseen ilmaan pomppaavia käsiä ja myönteistä nyökyttelyä.

“Kylpy olis kyllä kova sana sekin”, Pidge hymähti pudistellessaan hiekkaa hiuksistaan ja vaatteistaan.

“Höpö höpö, ensin työ ja sitten ruoka!” virkkoi Lance kiertäen käsivartensa Pidgen hartioiden ympärille.

“Ei se sanonta kyllä ihan noin taida mennä...”

“Meni miten meni, järkeä siinä on silti!”

"Pitkäkyntisillä ei ollut kylliksi kynsiä."

Larjus

  • ISSNA
  • ***
  • Viestejä: 5 044
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Olipas tää kiva AU! Meillähän on aina välillä tullut puheeksi että esim. Pokemon-AU on semmonen joka toimii oikeestaan joka fandomissa, ja muistaakseni oot sanonut samaa ATLA-AU:stakin. Tässä se ainakin toimi just mainiosti, lähdemateriaalissakin kun on omanlaisensa taistelujutut ja elementit (+ avatar) jakautu varsin kivasti tän Voltron-viisikon kanssa 8) Mietin tätä lukiessa myös, miten mainiosti noi elementit sopii hahmojen paladiiniasujen väreihin, en tiedä oliko se tarkoituksellista vai ei, mutta niin nappiin kyllä. Ja on kyllä hahmojen persoonienkin perusteella sopivat elementit jokaisella 🤔

Kiva oli taas vaihteeksi lukea tämmöinen pieni action-pätkä, joka sit samaan aikaan on kivan lepponen ja jotenki niin huoleton (kun ei ole tosi kyseessä). Joku slice of life action :D Tämmöstä settii pitäis olla enemmänkin liikkellä! Ja jos on runsaasti jo ennestäänkin niin sit mun pitäis altistua sille enemmän XD Ihan mahtia.

Lainaus
“Hahhah, osuma!” Lance tuuletti, mutta ilo loppui lyhyeen, kun Shiro sekoitti vettä maahan ja hyvin tähdätyllä kivenmurikalla iski Lancen rähmälleen kuralammikkoon. Saman kohtalon koki Hunk, joka päätyi tuota pikaa samaan jamaan.
Tää alkaa kuulostaa jo joltain lasten mutasodalta XD Olis kyl aika kauheeta oikeesti saada ensin osuma kivenmurikasta ja sitten kaatua kuralammikkoon. Onneksi tämä taistelu (tai "taistelu") on vain tämmöstä hyvän mielen treenailua hahmojen välillä.

Lainaus
Maantaitamista hienovaraisempaa otetta vaativa metallintaitaminen pääsi oikeuksiinsa, kun Shiro keskittyi ystäviensä vaatteiden metallisiin yksityiskohtiin ja niitä tahtoonsa taivuttamalla onnistui nappaamaan heidät kirjaimellisesti yhteen nippuun.
Hahaa, ovelaa ;D Metallin hallitseminen kuulostaa muutenkin aikas makeelta, ja eipä kyllä itsellekään tullut mieleen, että niin, sitähän pystyisi myös ohjailemaan siinä missä maata muutenkin, et olisi kyllä ihan samalla tavalla jäänyt kiikkiin jos olisin ollut Shiroa vastaan taistelemassa. (Laavantaitaminen kuulostaa kans tosi päheeltä!)

Lainaus
“Höpö höpö, ensin työ ja sitten ruoka!” virkkoi Lance kiertäen käsivartensa Pidgen hartioiden ympärille.
“Ei se sanonta kyllä ihan noin taida mennä...”
Niin, se menee niin että "ensin ruoka ja sitten työ" ;D Mistä tulikin mieleen, että mulla on aika jäätävä nälkä, pitääkin syödä tässä välissä jotain... :D
"Pois silmistäni niljakkeet! Täältä tulee nimittäin haihattelija!"