Kirjoittaja Aihe: Game of Thrones: A shadow of what used to be | S7E4-spoilers | S  (Luettu 282 kertaa)

Crysted

  • Slytherin
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 816
  • inFINIty
    • Listaukseni
Name: A shadow of what used to be
Author: Crysted
Fandom: Game of Thrones
Raiting: S
Genre: Angstish
Summary: Sansa wasn’t sure who her siblings were anymore
Disclaimer: I only own my imagination, not these characters or places and I don't get anything but fun from writing this
Challenges: Angst10 II, Erilaiset loppuratkaisut -haaste, Fanfictiota eri kielillä vol 3
A/N: Spoiler warning (if you didn't read the title), this is about the episode 7x4


Bran was here. Arya was here. Jon was… well he had been here and he would be here soon, he had to. Sansa should feel overjoyed to have her family back, well what was left of it. She had been, for a while. But that moment of joy had turned to emptiness.

It had been stupid to believe everything would be the same as it had been when they last saw each other. She hadn’t really expected that, but only because she hadn’t dared to dream of having her family back for years. She still had that picture in her head of a seven-year-old boy told not to climb the walls and nine-year-old girl told to stop running and start acting girly.

But none of them were like they had been when they last saw each other. Still, it shouldn’t be so hard to recognize her siblings.

Bran… Bran wasn’t Bran anymore. Even he admitted that. When she looked at him, she didn’t see a boy, she saw something old and strange in his eyes. Three-eyed raven… Whatever that meant, Sansa knew she would never know for certain. She felt ashamed that she feared him a little. After all, he was her little brother and she should take care of him and spend time with him. Not avoid him at all costs.

Then there was Arya. Arya, who was now training with Brienne in the courtyard. At first, she feared for her. She had seen Brienne fight, she knew how good and strong she was. Arya was still so little and her thin sword looked like it would snap from a single hit. She couldn’t believe her eyes when she saw Arya move. She wasn’t fighting, she was dancing.

“Arya, her Grace awaits for us to join her for dinner”, Sansa shouted when she finally spotted her sister. It had taken her half an hour to find Arya. Now Sansa’s exquisite hairstyle had lost its shape and the hem of her dress had wrinkled. She was supposed to look pretty for this dinner. Joffrey would be there. 

“I have dancing lessons”, Arya answered without a glance at her direction and just kept walking.

Sansa caught her sister and stopped her, annoyed. “Arya, the Queen herself asked us, we can’t cancel. Just do as you’re told for once. Why do you have to be such a brat?”

Arya’s eyes narrowed. “You are the brat, being Cersei’s little playdoll. How can’t you see that? She even call’s you a doll. I don’t want to spend any more time with that woman or her lapdog son.”

“Dove. She calls me a dove”, Sansa corrected, her face heating up from anger. “And don’t call Joffrey that.”

“I call his Cowardness what I want”, Arya mocked and ran off. Sansa didn’t follow her.


Watching Arya now, moving like a shadow or a wind made Sansa realize something: she had certainly underestimated Arya. She had thought that Arya was dead for years. She had never believed she could survive alone. How could anyone, let alone a little girl?

But Arya wasn’t a little girl anymore. Just do as you are told. Disobeying that sentence was probably the thing that had saved Arya’s life all these years.

Sansa teared her eyes from Arya and forced herself to walk away.

“However long my list goes, he was always first.”

“Your list?”

“Of people I’m going to kill.”


That had been their first conversation after they met. She had laughed at that. A little girl couldn’t have a kill list, not for real. Arya had always been a little wild, but she wasn’t a killer.

Sansa wasn’t so sure anymore.

« Viimeksi muokattu: 08.08.2017 11:43:16 kirjoittanut Crysted »

Never underestimate the power of fanfiction

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 778
  • Luihuisen kingi
Laitoin tämän varmuuden vuoksi spoiler-tägin taakse, kun spoilaa hieman tuota S07E4.

Spoiler: näytä
Olen pikkuhiljaa koettanut opetella lukemaan englanniksi ja olen huomannut oman kehittymiseni, mikä on hauskaa siinä sivussa, kun nauttii hyvästä ficistä. Englantisi oli sujuvaa ja helppolukuista, että hieman epävarmempikin kielentuntija pysyi kärryillä. Yleensä pidän enemmän kuitenkin suomenkielisisistä teksteistä, mutta jotenkin GoT-ficeissä alan lämmetä aika paljon englannille. Tiedä sitten, mistä johtuu kun sarjaa katson tekstityksillä ja kirjatkin luin suomeksi.

Mutta itse ficciin! Starkit ovat mielenkiintoisia hahmoja ja Aryalla, Jonilla ja Branilla on pitkä matka takanaan, joiden aikana ne on muuttuneet suuresti. Sansalle varmasti kovin hämmentävä kokemus nähdä, miten kaikki ovat muuttuneet ja yksi itselleni mieluisimpia juttuja viime jaksossa oli tosiaan se, kun Sansa näki Aryan taistelemassa. Se varmasti herättää siihen, ettei tappolista ehkä sittenkään ollut pelkkää Aryan höpinää.

Pidin tästä kyllä suuresti. Tämä sopi sarjaan ja Sansan hahmolle tyypillisiksi ajatuksiksi. Varmasti juuri tuollaisia ajatuksia on herännyt, kun miettii entisiä sisaruksiaan, jotka ovat muuttuneet niin paljon. Sansa on itsekin kokenut paljon kaikkea kamalaa, mutta se on kuitenkin pysynyt "tavallisena" muiden muuttuessa lähes eri ihmisiksi. Varmasti se on omituista ja ehkä hieman pelottavaakin.

Hieno ficci ja kuten sanoin, sarjalle uskollinen. Tätä oli hauskaa lukea ja pidin siitä, miten angstinen pohjavire ei kuitenkaan muuttunut ihan niin angstiseksi kuin aluksi pelkäsin. GoT:n hahmot ovat vahvoja, myös Sansa, ja siksi tämä oli realistisempi  näin ja ottanut huomioon Sansankin kehityksen sarjan aikana. Tästä tulikin muuten mieleen myös se, että oli mahtava lisä ottaa aiempia tapahtumia esille ja rinnastaa niitä nykyisyyteen. Todella mahtia.

Toivottavasti kirjoitat lisää GoT:a, koska tätä oli oikein nautinnollista lukea ja edelleen pisteet selkeästä englannitsa, mikä ei kikkaile liikaa ja tarjoaa lukukokemuksen niillekin, joille englanti ei ole se vahvin osaamisalue. <3

You know nothing, Jon Snow

Tuittu

  • ***
  • Viestejä: 155
Luin, koska Game of Thrones, ja täällä ei pahemmin voi nirsoilla niistä :D Vaikka tämäkin oli englanniksi... mutta no, kuten sanottua, tämä oli kyllä ihan helppolukuinen. Välillä luen AO3:sta Jaime/Cerseitä, ja meinaa mennä hermot siihen, kun joka toisen sanan joutuu katsomaan sanakirjasta, ja silti ei meinaa ottaa selvää, mitä lauseella oikein yritetään sanoa. Tässä ei tarvinnut sanakirjaa edes avata :)

Starkit ei ainakaan enää oikein kuulu lempihahmoihini, joten en ole heitä jaksanut niin kovin miettiä, mutta minusta tämä ficci kyllä kertoo hienosti heidän muutoksestaan. Tietysti he ovat muuttuneet, ihan jo kun ovat kasvaneet aikuisiksi, ja vielä millaisissa olosuhteissa... Sansa on itsekin muuttunut paljon, minkä huomaa hyvin tuosta takaumasta.

Crysted

  • Slytherin
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 816
  • inFINIty
    • Listaukseni
Odo: Mietiskelin just että onko tää kielellisesti sarjalle uskollinen, mutta hyvä että oli tarpeeksi helppolukuinen. Ficit on kyllä hyvä tapa kehittää kielellisiä taitoja, kiitos kommentistasi :)
Tuittu: Tän pituseen ficciin en tosiaan kauheen montaa kirjoista tutuksi käynyttä harvinaisempaa sanaa luontevasti ois saanut tungettua, mutta eipä sitä kai tarvitsekaan :D Kiva, että luit tämän vaikkeivat Starkit ole lempihahmojasi, kiitos sinullekin kommentistasi :)

Never underestimate the power of fanfiction