Kirjoittaja Aihe: Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry  (Luettu 436 kertaa)

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry
« : 15.05.2017 15:38:53 »
Ficin nimi: Kirje nukkumatille
Kirjoittaja: Mariaxoxo
Genre: draama, fluff
Ikäraja: S
Paritus: Ginny (Weasley) Potter/Harry Potter
Haasteet: Ihanat, kamalat kakarat & Otsikko etsii tarinaa & Perspektiiviä parittamiseen

A/N: En oo varmaan ikinä kirjoittanut mitään missä Ginny olis päähenkilönä, kun en hahmosta erityisemmin tykkää. Nyt kuitenkin päätin edes yrittää, äitienpäivä ja useempi haaste antoi vielä kivasti inspiraatiota. Tosiaan, kommentit ois kivoja:)

Kello lähenteli kolmea Ginnyn kulkiessa ympäri pimeää asuntoa Jamesia hyssytellen. Vaikka hän teki mitä, mikään ei tuntunut riittävän ja lapsen lohdutun parku vain jatkui ja jatkui. Vielä hetki sitten Ginny oli jaksanut hyräillä pikkuiselle kehtolauluja, mutta nyt ainoa ääni oli Jamesin itku. Harry oli jollain auroriviraston tärkeällä keikalla, jonka oli arvellut kestävän ainakin seuraavaan aamuun saakka ja Ginny oli yksin kotona vauvan kanssa, taas.

Hän vaihtoi vauvaa eri asentoihin ja keinutteli taas sylissään, yritti tarjota vuoroin maitoa ja vuoroin tuttia, mutta mikään ei kelvannut. Ginny tunsi itsensä niin väsyneeksi, että pelkäsi kohta nukahtavansa seisaalleen. Samalla hän ei voinut olla miettimättä, oliko hänessä jotain vikaa. Kenties hän oli niin huono äiti, että oli hänen syynsä, ettei vauva lopettanut huutamista. Ginnyn oli vaikea ymmärtää, miten hänen äitinsä oli pärjännyt seitsemän lapsen kanssa ja alkoi arvostaa tätä koko ajan enemmän. Hän ei tuntunut pärjäävän edes yhden kanssa.

 Lopulta hän ei enää jaksanut kuunnella vain Jamesin huutoa ja laittoi radion päälle. Radiosta kuului juuri jokin Selestina Taigorin kappaleista, ja Ginny oli jo sulkemassa sitä, kunnes Jamesin itku äkkiä loppui. Hän vilkaisi hämmästyneenä ensin Jamesia, joka makasi nyt täysin tyynenä hänen sylissään ja sitten radiota ja antoi musiikin soida. Pian James nukahtikin hänen syliinsä ja äärimmäisen varovasti Ginny laski vauvan kehtoon sammuttamatta kuitenkaan radiota. Hän ei voinut uskoa, että kaikesta maailman musiikista hänen lapsensa rakasti juuri Selestina Taigoria. Tosin juuri sillä hetkellä Ginny oli vain kiitollinen päästessään itsekin viimein nukkumaan.

Joskus yhdeksän aikaan Ginny havahtui lopullisesti hereille Harryn tullessa kotiin. Harry käveli hiljaa makuuhuoneeseen ja suukotti vielä unista vaimoaan. ”Hyvää äitienpäivää”, hän sanoi laskien samalla ruusun Ginnyn yöpöydälle. ”Onko nyt äitienpäivä?” Ginny mutisi edelleen unisena ja hivenen hämmentyneenä. Harry naurahti, mutta vastasi myöntävästi. ”Mehän lupasimme mennä jo yhdeksitoista Kotikoloonkin”, hän vielä muistutti, mikä sai Ginnyn voihkaisemaan. ”Melkein jo unohdin. James itkeskeli taas aamuyöhön asti eikä millään meinannut nukahtaa. Haluaisin vain nukkua”, hän mutisi sulkien taas silmänsä.

”Ei meidän ole pakko mennä, kyllä he varmasti ymmärtäisivät”, Harry ehdotti katsellessaan torkkuvaa vaimoaan. Hän haki työpöydältä pergamenttia ja sulkakynän ja laski ne yöpöydälle. ”Voisit vain kirjoittaa hänelle ja selittää, miksi emme tule”, Harry jatkoi. ”Kirjoittaa kenelle? Nukkumatille?” Ginny mutisi edelleen silmät kiinni ja puolinukuksissa. Harry tökkäsi kevyesti vaimoaan kylkeen. ”No ei senkin höpsö, vaan Mollylle.” Ginny havahtui vihdoin unestaan sen verran, että sai kirjoitettua jonkinnäköisen viestin äidilleen ja Harry kävi lähettämässä pöllön matkaan.

”James itki taas koko viime yön ja Harrykin oli koko yön töissä. Anna anteeksi, mutta en yksinkertaisesti jaksa lähteä juuri nyt kotoa mihinkään. Tuntuu kamalalta peruuttaa näin viime hetkellä, mutta muut ovat kuitenkin tulossa. Toivottavasti ymmärrät. En tajua, miten pärjäsit seitsemän lapsen kanssa, kun yksikin tuntuu jo haasteelta. Ainakin alan arvostaa sinua entistä enemmän. Hyvää äitienpäivää, olet rakas. – Ginny    Ps. Terveisiä Harrylta ja Jamesilta.”

Harryn palatessa takaisin makuuhuoneeseen Ginny oli jälleen puoliunessa. ”Molly lähetti kirjeen ja sanoi ymmärtävänsä täysin. Itse asiassa hän sanoi tulevansa hakemaan Jamesin hoitoon niin, että me saamme nukkua rauhassa”, Harry selitti, vaikkei ollutkaan varma, kuunteliko Ginny edes. Ginny kuitenkin pomppasikin istuaalleen sängyssä ja hihkaisi: ”Jes! Paras äitienpäivä ikinä, mitään muuta en toivonutkaan kuin unta!” Pian hän kuitenkin jo kiirehti korjaamaan: ”Kuulostan ihan kauhealta äidiltä ja tämä on vasta meidän eka äitienpäivä. Tietenkin minä rakastan Jamesia, mutta olen vain niin väsynyt.” Harry painoi suukon vaimonsa poskelle ja vastasi: ”Sinä olet maailman paras äiti, olet aina läsnä Jamesille eikä sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että haluat joskus nukkua. Olet sen ansainnut.”




maigaro

  • ***
  • Viestejä: 362
  • ava by raitakarkki
Vs: Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry
« Vastaus #1 : 16.05.2017 22:04:47 »
Olipa suloinen ficci :) Vaikka tässä tulikin paljon äitiyden huonoja puolia esiin, silti tästä huokui sellainen lämmin fiilis.

Lainaus
Hän ei voinut uskoa, että kaikesta maailman musiikista hänen lapsensa rakasti juuri Selestina Taigoria.

Tää oli hauska.

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 168
Vs: Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry
« Vastaus #2 : 17.05.2017 14:32:40 »
Tämä oli herttainen ja sellainen arkisöpö.
Olit kuvaillut hyvin Ginnyn tuntoja yön pikkutunneilla jne.
Kiitoksia!  :)

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Vs: Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry
« Vastaus #3 : 17.05.2017 21:22:59 »
Suuret kiitokset kommenteista maigaro ja Fairy Tale!:)

Mirror

  • Oon mitä haluut
  • ***
  • Viestejä: 207
  • Ava by: Crysted
    • Eugene
Vs: Kirje nukkumatille (S) Ginny/Harry
« Vastaus #4 : 13.06.2017 21:04:57 »
Heipä hei!

Awww, olipa suloinen teksti! Ginnyn tunteet välittyivät hienosti, kuinka hänestä tuntui että hän olisi huono äiti, mutta myös se että hän rakasti lastaan kovasti :3

Oli kiva kun alussa kerroit tuoreen äidin rankasta yöstä lapsen nukuttamispuuhissa, ja kuinka Harryn tullessa kotiin Ginny oli väsyneenä oikein unohtanut että on äitienpäivä. Hyvä että Molly ymmärsi, ja lupasi vielä ottaa Jamesinkin hoitoon!

Oikein kiva ja suloinen ficci, sulla on kiva kirjotustyyli :)