Kirjoittaja Aihe: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 70/? - jatkoa 6.11.2019  (Luettu 17180 kertaa)

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #80 : 31.07.2019 11:45:34 »
62.

Jacob katsoo kulmat rypyssä heidän kärryjään. >> Mihin tarvitset noin paljon tyynyjä? >>
>> Sohville koristeiksi tietenkin >>, Rosmerta vastaa kieltänsä naksauttaen.
>>Tuossa on kymmenkunta liikaa! Sinä perustat pubin et mitään hiton sisustuskauppaa! >> Jacobin äänensävy on moittiva.
>> Ei varmasti ole, ne ovat kaikki tarpeellisia >>, Rosmerta kivahtaa.
Steve nostaa kätensä pystyyn. >> No niin, no niin, rauhoitutaanpa sitten. Meillä on vielä paljon tekemistä; mitä listalla on seuraavaksi? >>

Rosmerta kyräilee veljeänsä ennen kuin suuntaa katseensa pitkään ostolistaansa. Melkein puolet jo hankittuna, vielä pari kolme tavaraa tästä liikkeestä, jonka jälkeen olisi siirryttävä kangaskauppaan. Kangaskaupasta he jatkaisivat matkaa astioiden erikoisliikkeeseen.

>> Viisitoista maljakkoa ja saman verran tekokukkakimppuja >>, Rosmerta vastaa lopulta.
>> Se on pubi eikä mikään ravintola! >> Jacob huudahtaa.
>>Entä sitten? Ei se tarkoita sitä, etteikö pubissani saisi olla nättiä >>, Rosmerta sanoo saaden veljensä tuhahtamaan pilkallisesti.

Steve katsoo tukkanuottasilla olevia sisaruksia ja päättää kadota takavasemmalle. Hän taisi nähdä kauniita maljakoita jossain kaukana, hyvin kaukana, kaksikosta.

Kärryt mukaansa napaten Steve karkaa paikalta.

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #81 : 15.08.2019 11:27:45 »
63.

Steve oli katsonut parhaaksi lähettää Jacob kotiin, jottei sisarusten typerä kinastelu pahenisi yhtään enempää. Hän oli vakuuttanut miehen helposti siitä, että he pärjäisivät Rosmertan kanssa loppupäivän keskenään. Jacob oli näyttänyt huojentuneelta päästessään kotiin vaimonsa (ja lastensa) luokse. Huoli vaimon hyvinvoinnista painaa ilmiselvästi tämän harteilla raskaana.

Rosmertakin on stressistä kireänä kuin viulun kieli. Jacobin pois lähettäminen oli ollut oikea ratkaisu, sillä Rosmerta vaikuttaa hieman rennommalta nyt. Tämä nauraa joidenkin verhojen typerille kuvioinneille.

Ostokset sujuvat kaikesta hauskuudesta ja pelleillystä huolimatta nopeammin. Listan loppu lähenee ja lähenee kovaa vauhtia. Ei kestäisi kovinkaan kauan, kun heillä olisi kaikki tarvitsemansa tästä kaupasta sekä astioiden erikoisliikkeestä. 

(sanoja 100)
« Viimeksi muokattu: 26.08.2019 11:01:45 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #82 : 26.08.2019 11:00:55 »
64.

Kotona Rosmerta ja Jacob pyytävät toisiltaan anteeksi ja sopivat riitansa. He lupaavat myös unohtaa koko typeryyden. Sohvalla makaava Annelise on tikahtua nauruun ja voivottelee Steve parkaa, joka oli joutunut kestämään Brewer-Belcherin sisaruksia.

>> Pyydän myös häneltä anteeksi, kun näen hänet seuraavan kerran >>, Jacob sanoo lammasmaisesti hymyillen.
>> Minä pyysin jo >>, Rosmerta kertoo istahtaen nojatuolille.
>> Muuten ostokset varmaankin sujuivat hyvin? >> Annelise kysyy.
>> Niin sujuivat. >>
>> Sepä hyvä. Olen pahoillani, etten voinut tulla mukaasi >>, Annelise sanoo.
Rosmerta huiskauttaa kättänsä. >>Älä turhia, hyvinvointisi on tärkeämpää kuin pubini. >>
>> Ensi kerralla pääsen varmasti mukaasi >>, Annelise lupaa.
>> Aivan varmasti >>, Rosmerta hymyilee vilkaisten äkkiä veljensä suuntaan. >> Haluatko muuten kuulla mitä aviomiehesi halusi minun ostavan pubiini? >>
>> Rosmerta ei! En ollut tosissani >>, Jacob älähtää.
>> Kyllä se siltä vain vaikutti silloin >>, Rosmerta virnistää ilkikurisesti.

Annelise purskahtaa nauruun Rosmerta kuvaillessa naamamukia. Jacobin kasvot muuttuvat punaiseksi häpeästä tai nolostuksesta tai sittenkin ehkä molemmista. Tämä mutisee vain vitsailleensa saaden vaimonsa naurunpuuskan pahenemaan.

>> Rosmerta, sinä riivatun kakara!>>

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 3 983
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Olipa ihana, kun Rosmerta pääsi lopulta sisustamaan! Vaikka veli vähän jarrutteleekin ostointoa. :D

Lainaus
>> Haluatko muuten kuulla mitä aviomiehesi halusi minun ostavan pubiini? >>
>> Rosmerta ei! En ollut tosissani >>, Jacob älähtää.
>> Kyllä se siltä vain vaikutti silloin >>, Rosmerta virnistää ilkikurisesti.
Ehkäpä Jacob olisi ostanut järkyttävän mukin itselleen, jos olisi oikeasti pitänyt siitä. ;)

Treffi-illan kuvaus oli silti suosikkini. :) Emrys etenee hitaasti, mutta ehkä hiljaa hyvä tulee? Toivottavasti ainakin!

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #84 : 11.09.2019 12:00:31 »
Kiitos kommentistasi, Fiorella. Sisustaminen on nyt lähtenyt hitaasti liikkeelle. Emrys tosiaan etenee hitaasti, Rosmertan makuun turhankin hitaasti. Ehkäpä kärsivällisyyden loppuesssa Rosmerta ottaa itse härkää sarvista kiinni. :D



65.

Rosmerta tasapainottelee työnsä ja rakennustyömaan välillä. Se on hyvin kiikkuraista ja kaakkuraista. Hänellä on kiire joka paikkaan, hyvä että mukana pysyy.

Hieman ennen Kurpitsajuhlaa hänet pyydettiin tuplavuoroon Säilä & Imupaperiin. Rosmerta suostui vaikka se oli sulaa hulluutta, mutta hän tarvitsi rahaa. Sitä ei voinut taikoa tyhjästä (himputti). Hän lupautuu tulemaan joulun allakin töihin – se on kiireistä aikaa, mikä tarkoittaa parempaa palkkaa.

Vapaa-aikansa Rosmerta on viime aikoina käyttänyt hieman typerästi. Sen sijaan, että hän olisi keskittynyt pubiin, hän on juoksennellut treffeillä Emrysin kanssa. He ovat käyneet tanssimassa, uudelleen elokuvissa (ulkona tosin, autossa istuen), illallisella sekä Emrysin ystävän järjestämissä halloween juhlissa. (Olisi ollut helppoa mennä juhliin vain omana itsenään, noitana, mutta Rosmerta oli tehnyt taustatutkimusta ja pukeutunut Ihmenaiseksi saaden Jacobin järkyttymään).

Monista treffeistä huolimatta suudelmaa ei ollut vieläkään kuulunut. Vain suloista kädestä pitelyä ja halauksia, jotka olivat nopeasti ohitse. Rosmerta on alkanut epäillä, ettei Emrys sittenkään tykkää hänestä sen enempää kuin kaverista.

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #85 : 23.09.2019 10:42:22 »
66.

Marraskuu on puolessa välissä. Ulkona on täysin pimeää, muutamat katulamput luovat valoa pimeyden keskelle. Suurin osa muista liikkeistä on mennyt jo kiinni.

Pubissa Rosmertan lisäksi on vain muutama työmies enää, mutta hekin tekevät jo lähtöä. Rosmerta tuijottaa mitään näkemättä edessään olevaa pergamenttipinoa. Päässä tuntuu pientä jyskytystä.

>> Hei >>, Emrys sanoo.
Rosmerta nostaa kasvonsa ylös. >> Hei. >>
>> Onko sinulla kiire? >>
>> Ei. Yritän valita ruokia menua varten >>, Rosmerta kertoo.
>> On aika myöhä, eikö sinun olisi parempi mennä kotiin lepäämään ja jatkaa huomenna? >> Emrys huolehtii.
Rosmerta nyökkää hitaasti. >> Taidat olla oikeassa. >>
>> Pakko minunkin on joskus olla >>, Emrys naurahtaa. >> Mutta, minulla oli kyllä muuta asiaa. >>
>> Niin? >> Rosmerta keskeyttää pergamenttien pinoamisen ennen kuin ehti kunnolla aloittakaan.
>> Ystäväni järjestää pienet joulumaiset pirskeet, ajattelin kysyä, josko haluaisit tulla seuralaisekseni? >>
>> Tietysti. Tai, riippuu että minä päivänä? >>
>> Kahden viikon kuluttua lauantaina >>, Emrys kertoo.
>> Ei minulla pitäisi olla mitään silloin >>, Rosmerta muistelee.
>> Hyvä. Sovitaan yksityiskohdista paremmin myöhemmin. Nyt, saattaisinko sinut kotiin? >>

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

LaraLura

  • ***
  • Viestejä: 156
Heeei.
Päädyin tämän pariin pitkästä aikaa. Muistin virkistämiseksi lukaisin tämän läpi yhdessä päivässä.  ;D Edelleen tykkään hahmoista. :D

♥: Lara
Tofu the Tössötassu ♥

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #87 : 10.10.2019 21:28:28 »
Kiitos kommentistasi, LaraLura:) Mukavaa, että pidät tästä ja hahmoista edelleen.

A/N: Fiorellalle kiitoksia, sillä hän auttoi hieman tämän osan kanssa, kun eräs kohta tuotti hieman pientä ongelmaa. Parin viikon päästä luvassa on tuplapäivitys, sillä tämä ficci (ja Fiorella) täyttää vuosia.



67.

Shaima kertoo eilisillan treffeistään nauraen vaikka ne olivat olleet katastrofi. Tämän seuralainen oli ollut aivan kamala, paasannut miten väärä Shaiman uskonto oli ja kuinka tämän tulisi kääntyä kristinuskoon.

>> Se oli viimeinen kerta, kun minä lähden sokkotreffeille >>, Shaima vannoo. >> En ymmärrä miten joku saattoi kuvitella meidän sopivan toisillemme. Että kiitti vaan. >>
>> Aloittiko hän heti, kun näki hijabisi?  >> Earl kysyy.
>> Ei sentään. Kyllä hän odotti vartin, kunnes aloitti >>, Shaima kertoo.
>> Siis hänkö ei tiennyt sinun uskonnostasi? >> Rosmerta ihmettelee nojatessaan tiskiin.
Shaima pudistaa päätään. >> Ei. Hän kävi kolmen yksinään olevan naisen luona ennen kuin tuli minun luokseni, olin viimeinen yksinään oleva naisasiakas. Kauhistus näkyi hänen kasvoiltaan. Minun olisi pitänyt häipyä silloin jo teeskennellen, etten minäkään ole hänen seuralaisensa. Mutta minä hölmö jäin. >>

Rosmerta pudistaa päätään epäuskoisena. Samalla hän kiittää onneaan Emrysistä. Mies on luonteeltaan herrasmies, jonka jokainen ansaitsisi seurustelukumppanikseen.

Paitsi että eiväthän he Emrysin kanssa seurustelleet. Vielä ainakaan. Mutta toivossahan on hyvä elää.

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #88 : 21.10.2019 11:06:19 »
A/N: Iloista syntymäpäivää Fiorellalle! ༻∞✿∞༺Toivottavasti edelleen viihdyt tämän parissa! (Tämä jotenkin on venähtynyt pidemmäksi kuin aluksi suunnittelin...)



68.

Yön pikkutunneilla Rosmerta istuu yksinään keittiössä. Tee tummansinisessä mukissa on haaleaa, paahtoleipä on puoliksi syöty. Päivän Profeetassa oleva juttu on vanginnut Rosmertan huomion. Hänen kasvonsa ovat kalvenneet ja silmät pyöreät epäuskosta.

Eilispäivänä on tapettu kahdeksan jästiä kahdessa eri paikassa. Kummankin paikan yläpuolella on leijunut myrkyllisen vihreänä hehkuva pääkallo, jonka suusta kiemurtelee käärme.

Viimeisen puolen vuoden aikana samanlaisia murhia on tapahtunut yli puoli sataa. Suurin osa uhreista on ollut jästejä, mutta myös puoliverisiä, jästisyntyisiä että muutama puhdasverinenkin. Jästit puhuvat liikkeellä olevan sarjamurhaaja, samaa mieltä ovat myös aurorit.

Vielä ei kuitenkaan ole selvillä kuka murhien takana on. Syy kuitenkin on selvä kaikille. Se kuka ikinä murhien takana onkaan, on jästivastainen. Joku, joka inhoaa jästejä niin paljon, että on valmis murhaamaan myös taikamaailmaan kuuluvia noitia ja velhoja, jotka hyväksyvät jästit, ovat jästiystävällisiä.

Jutussa myös todetaan aurorien alkaneen tutkia viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtuneita murhia, sillä niissä on samanmoisia piirteitä kuin viime aikoina tapahtuneissa murhissa. On hyvin mahdollista, että tekijä on sama.

Rosmertaa kylmää. On kamalaa ajatella, että joku on kahden vuoden ajan murhannut muita, jotka ajattelevat eri lailla. Jotka hyväksyvät erilaisuuden, jotka hyväksyvät jästit. Jotka ovat jästejä.

Murhat ovat lisääntyneet nopealla tahdilla eikä auroreilla ollut hajuakaan siitä kuka niiden takana on. Mutta aurorit vannottavat saavansa syyllisen lähiaikoina kiinni ja vastuuseen teoistaan. On vain ajan kysymys, että tämä sarjamurhaaja tekisi ratkaisevan virheen.

Aurorit tekevät tiiviisti yhteistyötä jästien kanssa. Jo ihan siksi, että taikamaailma pysyisi edelleen näiltä salassa. Niin auroreiden on myös helpompaa pyyhkiä asiaan liittyneiden muisteja.

Jutun lopussa kaikkia kehotetaan elämään normaalisti mutta varovaisesti.

(sanoja 250)



69.

Monien kauhuksi seuraavien päivien Päivän Profeetat ovat entistä enemmän täynnä pääkallomurhia, joksi niitä on paremman puutteessa alettu nimittämään. Murhia on tapahtunut lyhyen aikavälin sisällä melkein saman verran kuin kuluneen puolen vuoden aikana.

Pelko asettuu asumaan monien sisimpään. Jokainen pelkää koska murha tapahtuu omalle kohdalleen, joko itselleen tai itselleen tärkeälle ihmiselle. Siitä huolimatta jokainen jatkaa elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista, kuten aurorit ja ministeriö kehottavat tekemään. Pelko antaisi murhaajalle ylivallan ja sitä ei missään nimessä haluta.

Uutta murhissa on ollut se, että murhapaikoille on jätetty pieniä vihjeitä joiden tarkoitus tuntuu olevan pilkata auroreita. Mutta on kuin vihjeiden olisi tarkoitus saada kaikki tajuamaan kuka murhien takana on, kuka on syyllinen. Tekijä ilmiselvästi haluaa kaikkien tietävän hänet ja pelkäävän häntä.

Annelise ja Jacob tekevät kaikkensa salatakseen asian lapsiltaan. Vielä ei ole mitään syytä saada näitä pelkäämään.

Rosmerta ymmärtää heitä. Pelkkä ajatuskin särkeä lasten mielikuva vaarattomasta ja turvallisesta maailmasta särkee sydämen. Nämä ovat aivan liian nuoria ymmärtämään, että toisinaan maailma on hyvinkin julma.

Kuluneina iltoina lasten ollessa nukkumassa Rosmerta on kuunnellut kuinka veli puhuu hiljaisella äänellä vaimonsa kanssa siitä miten tuoda asia lapsille ilmi parhaiten, jos sen aika tulisi. Mutta onko sellaiseen oikeaa tapaa? Miten kertoa pienille lapsille, joille on opettanut että kaikki hyväksytään eikä ketään saa syrjiä erilaisuuden vuoksi, että joku kamala henkilö on alkanut murhaamaan toisia erilaisuuden vuoksi?

Rosmerta piilottaa oman huolensa ja pelkonsa kiivaaseen työntekoon. Raataessaan White Inn Rosessa ja paneutuessaan omaan pubiinsa hän unohtaa hullun murhaajan. Viettäessään aikaa Emrysin seurassa hän unohtaa sisimmässään asuvan pelkonsa ja kuristavan huolen rakkaidensa puolesta.

(sanoja 250)




Emrys
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 3 983
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Kiitos jälleen kerran, tirsu! <3 <3 <3 Tämä ficci jaksaa ilahduttaa yhä uudelleen ja on tosi mukavaa, kun on jotain joka aina vain ihanasti jatkuu eikä lopu kesken. :) Ja kuva elävöittää taas tarinaa niin kivasti! :D Kiitos!

Näissä viime osissa alettiinkin jo taantua sellaiseen mukavan tasaiseen elämänvaiheeseen, että eipä ihmekään kun rauha rikkoutui ja ilmaan nousi uudenlaista jännitystä! Nämä toistaiseksi vielä hyvin mystiset pääkallomurhat hämmentävät väestöä ja tuo, miten Rosmerta joutuu kantamaan huolta ja pelkoa sisimmässään läheistensä takia on kyllä kauheaa. Jännä idea nostaa kuolonsyöjien tekoset tällä tapaa vähän toisesta näkökulmasta pinnalle, tekee siihen taas kerran jotain uutta ja erilaista tunnelmaa.

Jään silti odottamaan miten Emrysin kanssa elämä etenee. ;)




I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 261
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #90 : 06.11.2019 13:09:19 »
Kiitos kommentistasi, Fiorella! :) Pääkallomurhia tullaan vielä mainitsemaan. On jotenkin kiva päästä kirjoittamaan niistä tästä näkökulmasta ja siitä, millaista se on ollut alussa. (Ja Voldyhan on ihan ärsyyntynyt, kun kukaan ei ole vielä tajunnut mistä oikeasti on kyse. :D )
Emrysiä on luvassa muutaman luvun päästä, pienessä sivuosassa kylläkin. Ja vain hetkellisesti... :P




70.

Steve rypistää otsaansa lukiessaan Rosmertan kirjoittamaa hahmotusta työpaikkailmoituksesta. Punapää tekee pieniä merkintöjä välillä sinne tänne. Lopulta huuliaan mutristaen tämä suttaa koko Rosmertan kyhäelmän yli, jonka jälkeen alkaa kirjoittaa sen alle omaa versiotaan.

Rosmerta ei jaksa suuttua. Oikeastaan, ei asia häntä pahemmin häiritse. Hän tietää, että Steve osaa hoitaa homman paremmin kuin hän, Steve on kirjallisesti lahjakas. Tämä osaa muotoilla tekstit juuri oikeanlaisiksi, kiinnostaviksi. Työpaikkailmoituksesta on tulossa nyt huomattavasti parempi.

Muutamaa minuuttia myöhemmin Rosmerta saa huomata olevansa oikeassa. Steven kirjoittama ilmoitus on huomattavasti parempi kuin hänen omansa. Olisi melkoinen ihme, jos kukaan ei innostuisi hakemaan tarjolla olevia paikkoja luettuaan ilmoituksen lehdestä.

(sanoja 100)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor