Kirjoittaja Aihe: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 37/? - jatkoa 5.7.2018  (Luettu 6608 kertaa)

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #40 : 12.02.2018 21:34:18 »
31.

Uskomatonta.

Uskomatonta, että hän meni todella sanomaan sen. Ääneen. Emrysille.

Emrys oli näyttänyt hieman pöllähtäneeltä. Rosmerta ei ollut antanut tälle edes mahdollisuutta vastata: hän oli loikkinut heti karkuun. Todella aikuismaista käytöstä.

Ja nyt hän ei ollut pariin päivään uskaltautunut käymään työmaalla. Hän oli laittanut Jacobin puolestaan tarkistamaan, miten siellä sujuu. Vielä aikuismaisempaa käytöstä.

Hän oli kuvitellut, ettei hänen tarvitsisi stressata asiaa enää enempää, mutta kuinka väärässä hän olikaan ollut. Nyt hän stressasi sitä entistä enemmän.

Hänen mielessään pyörii koko ajan se, mitä Emrys mahtaa ajatella hänestä nyt. Hän vain laukoi sellaista ja ryntäsi pelkurimaisesti karkuun. Tuskin pitää häntä minään loistosaaliina.

(sanoja 100)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #41 : 31.03.2018 14:45:58 »
32.

Shaima tuijottaa häntä mietteliäänä.

Pubissa on hiljaista. Lounas on ohitse. Seisovapöytä on tyhjennetty ruuista, pöydät pyyhitty.

Pitkähiuksinen ja –partainen mies on ainoa asiakas. Tämä on valloittanut yhden nurkkapöydistä. Mies lukee kirjaa kahvia hörppien (ilman maitoa, kolme pientä pussia sokeria). Välillä tämä laskee kirjan käsistään kirjoittaakseen jotain kiihkeästi paperille, kunnes tarttuu toiseen kirjaan.

Errol väittää miehen olevan opiskelija. Sillä kuka muukaan lukisi ja kirjoittaisi mitään sellainen hullunkiilto silmissään.

Louisa, uusi tarjoilija, väittää vastaan. Mies saattoi hyvinkin tehdä jotain töihinsä liittyvää tutkimusta.

Errol ja Louisa olivat siirtyneet keittiönpuolelle jatkamaan kinasteluaan, sillä heillä oli ollut vaikea pitää ääniään kurissa. Eikä kukaan heistä halunnut asiakkaan saavan tietää olevansa kinastelun pääosassa.

>> He voisivat vain kysyä häneltä >>, Rosmerta tuumaa rikkoen hiljaisuuden, joka tiskin taakse oli syntynyt.
>> Se olisi helpointa, muttei hauskinta >>, Shaima myöntää kohentaen huiviaan. >> Onko sinulla kaikki hyvin, Rosie? Näytät hyvin väsyneeltä, olet näyttänyt monen päivän ajan. >>

Rosmerta pitää naamansa peruslukemilla vaikka hänen tekisi mieli irvistää. Ei ole mikään ihmekään, että hän on väsyneen näköinen. Hän on nukkunut monta yötä putkeen huonosti. Rakennusmaa stressaa häntä vaikka siellä alettiin pikku hiljaa saada jälleen aikataulusta kiinni. Mutta hän ei voinut itselleen mitään, hän pelkäsi uusia vastoinkäymisiä. Minkä hän toivoo johtuvan vain siitä, että hän on niin väsynyt.

Se on kai silti normaalia. Olisi varmaan kummallista, jos hän ei stressaisi lainkaan rakennuksen edistymisen vuoksi. Se on kuitenkin iso projekti. Ja hänen koko loppuelämänsä on siinä kiinni. Tietysti sitä siis stressaa.

Sitten on tietenkin vielä Emrys. Siitä oli puolitoista viikkoa, kun hän tunnusti tunteensa. Hän oli käynyt pari kertaa työmaalla, mutta hän oli vältellyt miestä (melko onnistuneesti). Hän oli siis edelleen pelkuri.

Mutta ei hän voinut mitenkään kertoa Shaimalle ongelmistaan. Kukaan hänen työpaikallaan ei tiennyt hänen projektistaan, koska... no, taikamaailma.

Rosmerta ei ehdi vastata mitään, kun Shaima viheltää pienesti. Tämä tuijottaa hänen selkänsä taakse.

>> Ah, Rosmerta >>, Emrys kuuluu sanovan. 

(sanoja 300)

>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Gernumbli

  • ***
  • Viestejä: 213
  • Sisimmässään pieni kiusankappale
Voi Rosmertaa, toivottavasti stressin aiheet vähenevät... Huh mihin kohtaan jätit! Ei mulla muuta, pidän niin paljon tästä arkisesta jännitysnäytelmästä :-)
"Gnome saliva is enormously beneficial! Luna, my love, if you should feel any burgeoning talent today — perhaps an urge to sing opera or to declaim in Mermish — do not repress it! You have have been gifted by the Gernumblies!"
-Xenophilius Lovegood, Harry Potter and Deathly Hallows

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #43 : 16.04.2018 11:03:40 »
Gernumbli, kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että pidät tästä. Remontoiminen voi olla hermoja kiristävää, mutta eiköhän Rosmertan stressi hellitä pian, ainakin joksikin aikaan.


33.

Voi paska. Paskan paska.

He seisovat pukuhuoneessa. Se on ainoa paikka, jossa he voisivat puhua rauhassa.

Rosmertan tekee mieli tuijottaa jalkojansa, mutta niin pelkuri hän ei sentään ole. Hän kohtaa rohkeasti Emrysin silmät, jotka ovat viirulla.

Rosmerta nielaisee. Hänen pitäisi varmaan sanoa jotain, mutta hän ei oikein tiedä mitä. Ehkäpä pahoittelu olisi paikoillaan.

Pahoitella äkillistä tunnustustaan, pakenemistaan ja välttelemistään, pahoitella sitä, ettei hän osannut käyttäytyä kuin aikuinen. Niin, se olisi parasta. Ehkä he sen jälkeen voisivat jättää koko asian taakseen ja olla kuten ennen.

Kerättyään lisää rohkeutta Rosmerta uskaltautuu viimein avaamaan suunsa. Emryskin aukaisee oman suunsa saman aikaan sanoakseen jotain.

(sanoja 100)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 2 997
  • Hyvän tuulen kotisatama
Kommentoinpa pitkästä aikaa tähänkin jälleen. Luvut ovat sen verran lyhyitä, että on mukava lukea, kun niitä on useampi valmiina. :)

Minusta oli ihana, miten perhe oli Rosmertan tukena ja kuinka Jacob auttoi mielellään vaikeassa tilanteessa. Stressi sitten lopulta sai Rosmertan tunnustamaan ihastuksensa Emrysille, vaikka se jälkikäteen nolostuttikin. :)

Kylläpä jäi taas jännään kohtaan, mitähän se Emrys nyt sanookaan! :D Vai ehtiikö Rosmerta ensin? (Toivon että ei, ettei päästä suustaan mitä sattuu... ;) )
I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #45 : 17.05.2018 21:22:39 »
Kiitos kommentistasi, Fiorella. :)
Tiiviit välit perheessä on parasta. Jacob ja Rosmerta ovat todella läheisiä, olleet lapsuudesta asti. He ovat aina toisiaan varten, he voivat luottaa toisen tukeen ja apuun.
Rosmerta tosiaan saattaisi päästää suustaan mitä tahansa, jos hän ehtii ensimmäiseksi sanomaan sanottavansa. Siinä vaiheessa ei Emrys kyllä saisi puheenvuoroa lainkaan.  ::)



34.


Baaritiski on tehty tummasta tammesta. Sen etupuolen pintaan on kaiverrettu yksinkertainen viiniköynnös, muutaman lehden alle on veistetty kerällä oleva gäätä. Alas on asennettu krominen jalkatuki.

Tiskin pinta on sileä ja se kiiltää kauniisti. Rosmerta liikuttaa sormeaan syykuviota pitkin ihaillen veljensä tekelettä. Jacobin käsiala näkyy siitä selvästi.

>> Kiitos >>, Rosmerta sanoo.
>> Ole hyvä vain, mutta se on kesken vielä >>, Jacob sanoo. >> Allas täytyy asentaa, yläpuolelle tulee vielä lasiteline… >>
>> Aivan, aivan. Mutta silti, kiitos. Tämä on paljon parempi kuin mitä tilasin >>, Rosmerta taputtaa tiskin pintaa.
>> Tietysti. Meiltä saa vain laatua >>, Jacob toteaa ylpeänä. >> Ja se on erittäin pitkäikäinen. Parempaa saa hakea koko maailmasta. >>

(sanoja 100)




A/N: Tiedän, olen ilkeä.
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #46 : 28.05.2018 13:38:55 »
35.

Rosmerta istuu Annelisen kanssa keittiöpöydän ääressä. Heidän edessään pöydällä on levällään kansio, vihko ja sisustuslehtiä.

Annelise kääntää laiskasti lehden sivua ja katselee uutta aukeamaa tarkkaavaisena. Rosmerta pureskelee pehmeästi alahuultaan. Ympyröityään pari koristetyynyä hän taittaa oikeanpuoleisen sivun koirankorvalle.

>> Katsopa tätä >>, Annelise sanoo kääntäen lehden kälyänsä kohti.

Rosmerta nostaa katseensa lehdestään. Annelise osoittaa sormellaan taulua, jossa on maalattu kuva yksisarvisesta ottamassa aurinkoa.

>> No johan on! >> Rosmerta pärskähtää.
>> Eikö olisikin hieno pubiin laitettavaksi >>, Annalise sanoo kasvot vakavina, mutta silmissä näkyy nauru.
>> Onhan se hauska, mutta joku raja minullakin on! >> Rosmerta sanoo nauraen.
>> Mutta ajattele, siinähän asiakkaan silmä lepäisi heti aamutuimaan >>, Annelise virnistää.
>> Juu toki, minä saisin nopeasti syytteen kuolemantuottamuksesta >>, Rosmerta vetää kynällänsä rastin taulun päälle. >> Ehdoton ei! >>
>> Voi, voi. Se olisi ollut niin hauska >>, Annelise nauraa.
>> Kyllä minä haluan jotain hauskaa ja piristävää, mutta tuo on jo liikaa! >> Rosmerta huudahtaa mukamas järkyttyneenä.
>> Hyvä on. Jatkakaamme vakavasti >>, Annelise lupaa.
>> Ei liian vakavasti >>, Rosmerta huomauttaa.

(sanoja 150)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #47 : 16.06.2018 21:38:51 »
36.

Annelise napauttaa sauvallaan viimeisen kuvan vihkoon kiinni. >> Se oli sitten siinä, tältä erää. >>
>> Luuletko, että päädymme tekemään paljonkin muutoksia kaupoilla? >> Rosmerta pohtii.
>> Ehkä jonkin verran >>, Annelise toteaa sulkiessaan vihkon kannen. >> Sitä paitsi, nämähän ovat enemmän sellaisia suuntaa antavia. Mutta olisihan se mahtavaa löytää juuri sellaisia tavaroita, joihin ihastuimme. >>
Rosmerta nyökkäsi. >> Olet oikeassa. Koska sinulla olisi aikaa tulla ostoksille kanssani? >>
>> Hmm, Jacobilla on vapaata vasta ensi viikolla. Miten olisi, kävisikö sinulle tiistai? Mutta vasta yhdentoista jälkeen, meillä on aika lapsenpäästäjälle >>, Annelise kertoo.
>> Minulla on iltavuoro silloin, joten ehdin silloin ihan hyvin. Minua odotetaan töihin vasta neljäksi >>, Rosmerta hymyilee. >> Nyt maistuisi tee. >>

(sanoja 100)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 106
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #48 : 05.07.2018 20:55:30 »
37.

Rosmerta painautuu kaulaansa myöten lämpimän veden alle. Hieman vettä läikkyy ammeen reunojen ylitse, mutta sen saisi myöhemmin kuivattua nopealla kuivausloitsulla.

Lämmin vesi rentouttaa hiljalleen hänen jännittyneitä lihaksia. Jäykät lihakset eivät voineet tehdä kenellekään hyvää. Kylpy on oivallinen keino saada lihakset vapautumaan jännityksestä. Tosin, kylpyä parempi vaihtoehto olisi, että olisi joku, joka hieroisi jäykkyydet pois.

Rosmerta tietää mihin ajatus saisi hänen mielensä kääntymään, joten estääkseen sitä hän päättää harhauttaa itseään ajattelemalla tulevaa veljenlastaan. Kuinka mahtavaa se olisikaan, kun pienoinen syntyisi. Hänestä tulisi nelinkertainen täti!

Hymy kaartuu Rosmertan huulille, kun hän ajattelee veljenlapsiaan. Kuinka ihania nämä ovatkaan ja kuinka syvästi hän heitä rakastaa. Hän tulisi rakastamaan myös uutta tulokasta yhtä paljon kuin tämän sisaruksia.

Pienokainen tulisi nopeasti oppimaan kasvaessaan isommaksi, kuinka siisti ja rento täti hän on ja kuinka paljon hemmottelua on luvassa. Sen lisäksi pienokainen tulisi oppimaan, että häneen saattoi luottaa, että hänellä on aina avoin syli ja hän olisi aina valmis antamaan neuvoja, jos niitä tarvittaisiin. Pienokainen tulisi oppimaan myös sen, että hän oli valmis kuuntelemaan aina samoin kuin sen, että hänelle voisi kertoa sellaisia asioita luottamuksella, joita ei uskallettu puhua vanhemmille. Jossain vaiheessa tämä tajuaisi isojen sisarustensa lailla, että kun tilanne sitä vaatisi, hän osaa salakavalasti ohjata nämä itse kertomaan vanhemmilleen asiasta, joka kyseessä sitten sattuisikaan olemaan.

Kun pubi olisi valmis, niin Rosmerta aikoo kutsua veljenlapsensa sinne yöpymään. Se olisi näille seikkailu – ja Anneliselle ja Jacobille antoisa koti-ilta kahden.

Rosmerta pudistaa päätänsä, kun tajuaa ajatustensa karanneen pubiin. Se on kielletty suunta ajatuksille!

Tyytymättömänä itseensä Rosmerta painaa päänsäkin veden alle.

(sanoja 250)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

>> Yes, I'll just step inside this police box and arrest myself. >> The 10th Doctor

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor