Kirjoittaja Aihe: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 72/? - jatkoa 6.12.2019  (Luettu 18257 kertaa)

Gernumbli

  • ***
  • Viestejä: 234
  • Sisimmässään pieni kiusankappale
Hei! Ihana tunnelma tässä, pidän Rosmertan yritteliäisyydestä ja projektin etenemisestä hurjasti! Myös Jacob ja jästimiehet vaikuttivat lepposilta. Hyvä idea kyllä. Eipä mulla oikeestaan muuta, jään odottamaan mielenkiinnolla jatkoa 😄

T. Gernumbli
"Gnome saliva is enormously beneficial! Luna, my love, if you should feel any burgeoning talent today — perhaps an urge to sing opera or to declaim in Mermish — do not repress it! You have have been gifted by the Gernumblies!"
-Xenophilius Lovegood, Harry Potter and Deathly Hallows

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #21 : 17.04.2017 13:26:21 »
Fiorella, ymmärrän täysin. Vaikka ficci keskittyykin pubin rakentamiseen, niin ajattelin että on hyvä kirjoittaa muustakin mitä Rosmertan elämään kuuluu. Veljenlapsista tullaan kuulemaan vielä lisää tulevissa luvuissa samoin kuin muusta remontin ulkopuolelle kuuluvasta elämästä. Kiitos kommentistasi!
*
Gernumbli
, kiitos kommentistasi! Kiva kuulla, että tykkäät tästä. Jatkoa olisi tässä nyt vihdoin ja viimein!


A/N: Ai jai jai, kyllä on nyt mennyt luvattoman kauan, että sain julkaistu uusimman luvun tänne. Tässä on ollut vähän kaikkea, mikä on sitä viivyttänty. Koetan saada seuraavan luvun julkaistua jälleen normaalissa aikataulussa eli kahden viikon päästä. Toivottavasti onnistun siinä! :P


15.

Rosmerta nojaa kyynärpäitään höyläpenkkiä vasten yrittäen pidätellä haukotustaan - eilen oli mennyt myöhäiseksi. Lasten mentyä nukkumaan hän oli jäänyt vielä valvomaan Jacobin ja Annelisen kanssa. He olivat puhuneet tulevasta vauvasta, remontin edistymisestä ja tulevaisuudessa siintävästä avajaisista aina puoli kahteen asti yöllä.

Oli hyvä, ettei hänellä ollut sinä päivänä vuoroa pubissa (paikan käytäntö oli, että terveenä piti olla ainakin kaksi päivää ennen kuin töihin sai palata). Hän ei olisi millään selvinnyt työvuorostaan. Työmaallekin hän saapui vain pakottavan velvollisuuden tunteen takia.

Rosmertan silmäluomet alkavat tuntua raskailta. Ei menisi kauankaan ennen kuin ne alkaisivat lupsahdella kiinni. Hän tarvitsisi jotain, mikä virkistäisi hänen oloaan.

Hän vei käden suunsa eteen piilottaakseen haukotuksensa, jota ei pystynyt estämään, sen taakse. Ääntä se ei ihan kyllä vaimentanut.

>> Mitäs sitä on tehty, kun noin väsyttää? >> tuttu ääni kysyy.
>> Valvottua pitkään eilen, aivan liian pitkään >>, Rosmerta kertoo.
>> Ai, ai. Ehkä olisi parempi poistua työmaalta ja ottaa päiväunet, ettei sattuisi mitään isompaa, jos täällä nuokutte >>, Emrys ehdottaa pilkettä silmäkulmassaan.
>> Saatat olla oikeassa >>, Rosmerta sanoo.
>> Niinhän minä aina >>, Emrys naurahtaa.

Rosmerta pudistaa päätänsä suoristaessaan selkänsä. Hän venyttelee hieman, nappaa sitten kuluneen laukkunsa lattialta ylös ja lähtee kohti ovea.

>> Hei karibu >>, Emrys huutaa hänen peräänsä. >> Sanokaa miekkosellenne, ettei valvota teitä ensi yönä yhtä pitkään! >>

(sanoja 200)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #22 : 09.05.2017 21:30:03 »
A/N: Eihän tässä mennyt kuin melkein kuukausi. Hupsista. ::) Aika kuluu niin nopeesti, etten taho pysyy perässä. Uskallataakoha sitä luvata seuraavasta luvusta mitään? Katsotaan sitä kahden viikon päästä.




16.

Jacob oli halunnut tulla katsahtamaan miltä työmaalla näytti, kun enää ei tarvinnut pelätä paikan romahtavan niskaan. Rosmerta oli luvannut esitellä veljelleen paikkoja, mutta tämä oli kuitenkin lähtenyt katselemaan paikkoja omin päin (eipä niin, että paikkoja olisi ollut vielä hirveästi). Sen vuoksi hän nyt seisoskelee ulkona seuraamassa työmiesten työskentelyä.

Hänen vihreät silmänsä hakeutuvat yhä uudelleen yhden tietyn työmiehen, joka osoittaa vasarallaan toisen työmiehen jaloissa olevaa työkalupakkia, kohdalle. Vapaalla kädellään mies työntää kulunutta lätsäänsä enempi takaraivoille paljastaen niin paremmin auringon vaalentamat hiukset. Työhaalarin yläosa on sidottuna vyötärölle, joskus täysin valkoisen olleen t-paidan hihan alta pilkistää arpi, joka ylettyy kyynärpäähän asti. Mistä lie tullut?

Miehen hartiat ovat leveät samoin kuin rintakehä, lantiota kohden leveys kapenee hieman, mutta ei mitenkään liiallisesti, jotta se olisi näyttänyt naurettavalta. Pituutta tälle on suotu melkoisesti, erityisesti miehen jalat ovat pitkät. Mittasuhteessa alavartaloon, ylävartalo vaikuttaa lyhyemmältä...

>> Hei Rosmerta, kuuletko sinä? >> Jacob heiluttaa kättään hänen kasvojensa edessä
Rosmerta riistää katseensa työmiehestä. >> En, olin ajatuksissani. Anteeksi. Mitä sanoitkaan? >>
>> Että täällä näyttää ihan hyvältä. Olette tainneet pysyä aikataulussa? >> Jacob selittää.
>> Olemme pysyneet >>, Rosmerta myöntää. >> En olisi uskonut, että saisimme alussa hukatun ajan näin nopeasti kiinni. >>
>> Palkkasit oikeat tyypit hommaan >>, Jacob sanoo.
>> Tietysti palkkasin! Kuka muka luulee muuta? >> Rosmerta huudahtaa.
Jacob jättää kysymyksen huomiotta. >> Mennäänkö syömään Vuotavaan noidankattilaan? Minä tarjoan. >>
>> No jos sinä kerran tarjoat >>, Rosmerta sanoo hymyillen.
>> Loistavaa >>, Jacob puhkuu hyväntuulisuutta ja lähtee kävelemään syrjemmäs rakennusmaalta, jotta he voisivat ilmiintyä ilman, että jästit huomaisivat.

Rosmerta katsahtaa vielä kerran Emrystä, joka keskustelee parhaillaan työmaan johtajan kanssa. Päätään pudistaen hän juoksee sitten veljensä kiinni.

(sanoja 250)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #23 : 04.06.2017 12:36:14 »
17.


Rosmerta nojaa tiskiä vasten ja tuhertelee pienelle talouspaperin palaselle. White Rose Innissä on hiljaista, asiakkaita on vain pari hassua. Errol täyttelee suolapurkkeja keittiön puolelle, vuoropäällikkö on tupakilla. Huivipäinen Shaima järjestelee juomalaseja uudelleen, koska ei keksi muutakaan tekemistä.

On erittäin harvinaista, että siihen aikaa päivästä on hiljaista. Errol arvelee sen johtuvan siitä, että parin korttelin päässä avattiin uusi kahvila. Ihmiset hakeutuvat sinne maistelemaan ja nauttimaan avajaistarjouksista – tarjolla on kuuleman mukaan ilmaisia maistiaisia.

Shaima kurkkaa Rosmertan olan ylitse. >> Kuka on Emrys? Poikaystäväsi? >>
Rosmerta läimäyttää kätensä töherryksensä päälle vaikka se onkin liian myöhäistä. >> Mitä? Ei! Ei ole. Minä… Näin vain nimen jossain ja se jäi mieleeni. >>
>> Vai niin >>, Shaima kuulostaa epäilevältä, mutta antaa asian kuitenkin olla.

Rosmerta raottaa sormiaan sen verran, että näkee hitusen verran töherrystään. Vain muutama ympyrän yläosan pienistä kukkasista ja E-kirjaimen ylin viiva näkyvät.

Kuinka hän sellaista meni töhertelemään? Aivan kuin ihastunut hupsu teini! Vain sydämet puuttuivat – luojan kiitos siitä!

(sanoja 150)
« Viimeksi muokattu: 03.02.2019 21:38:08 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #24 : 26.06.2017 20:02:17 »
A/N: Viime viikolla oli vähän kaikkea paskaa, minkä vuoksi julkaiseminen siirtyi viikolla. Pahoittelut.


18.

Rakennuksen sisällä näyttää hyvältä. Remontti on edennyt reippain askelin. Ei menisi kauaa, kun Rosmerta pääsisi aloittamaan sisustamisen. Ehkä kuukausi tai korkeintaan kaksi, yläkerran kanssa saattaisi kestää kauemmin.

Rosmerta väistää vankkarakenteista naista, joka kantaa paksunpuoleista lankkua, suunnatessaan vilkaisemaan miltä keittiö näyttää. Aloitettuaan työnsä White Rose Innissä, hän oli tehnyt muutoksia aikaisempiin suunnitelmiinsa keittiön suhteen tultuaan siihen tulokseen, että jästipubin keittiön tyylinen ratkaisu olisi järkevämpi.

Keittiö on alkutekijöissään, sillä sen remontoimisen aloittaminen myöhästyi putkistojen uudelleenasennuksen ja –sijoituksen takia. Seinät ovat saaneet uuden päällysteen. Kulahtanut ruusutapetti on vaihdettu keraamiseen laattaan, että pinnoitettuun betoniin. Muovimaton asennusta lattialle on aloitettu.

>> No, karibu, mitä tykkäät? >> tuttu ääni kysyy Rosmertan selän takaa.
Hän kääntyy ympäri leveästi hymyillen. >> Näyttää hyvältä. >>
>> Niin sinäkin >>, Emrys iskee silmää.
>> Hahaa, tarkoitin keittiötä, en sinua >>, Rosmerta tuhahtaa vaikka tunteekin pientä mielihyvää.
>> Kuka muka niin luuli? >> Emrys hymähtää.

Rosmerta ohittaa kysymyksen sekä miehen. Samalla hän vetää nenänsä täyteen tämän tuoksua – remontin hajua sekoittuneena lievään hien hajuun ja santelin tuoksuun. Mahtaisikohan mies tuoksua pelkältä santelilta puhtaana?

Oviaukolle päästyään Rosmerta kääntyy vielä vilkaisemaan Emrystä. Tämä kyykistelee ja tuijottelee lattiaa mietteliään näköisenä. Rosmertan katse käväisee miehen takamuksessa.

>> Ei sinussakaan ole valittamista >>, Rosmerta tokaisee.
>> Kiitosta vain! >> Emrys huikkaa ja äänestä kuultaa nauru.

Voi luoja, mitä hän päästikään suustaan.

(sanoja 200)
« Viimeksi muokattu: 03.02.2019 21:38:23 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #25 : 18.07.2017 10:25:51 »
19.

Rosmerta tuntee olonsa häkeltyneeksi. Hän oli puoli tuntia sitten saapunut töistä työmaalle katsomaan työn edistymistä - kuten joka päivä. Ensin kaikki oli mennyt kuten ennenkin, mutta sitten oli tapahtunut jotain ja jotenkin hän oli päätynyt ahtaaseen koloon yhdessä Emrysin kanssa.

Hän on aivan liian lähellä miestä. Heidän kehonsa ovat vain millin päässä kosketuksesta. Pieni liikahdus, tahaton tai tahallinen, ja he olisivat kiinni toisissaan. Miltähän se tuntuisi?

Emrys on raamikas ja leveäharteinen. Rosmertan tekee mieli nostaa kätensä tämän rintakehää saadakseen tietää, onko se lihaksikas niin kuin näyttää. Emrysin poskia ja leukaa peittää tumma sänki. Huulilla on se tuttu virnistys - haihtuukohan se koskaan tämän kasvoilta? Ehkä suudelma pyyhkäisisi sen pois ja toisi tilalle yllättyneisyyden?

Rosmerta henkäisee ja puree alahuultansa nolostuneena. Emrysin virnistys tuntuu vain levenevän. Tilanne näyttäytyy tälle näyttävästi hauskana. Ehkä Rosmertan pitäisi sanoa jotain hauskaa, joka rikkoisi jännitteen - jota hän tunsi yksinään.

Hän ei ehtinyt miettiä, mitä sanoisi, kun Emrysin käsi nappasi häntä hellästi leuasta kiinni. Tämän silmät ovat kullanruskeat ja niiden katse on kiinnittynyt Rosmertan huuliin. Hän raottaa huuliaan pienesti kuin esittäisi kutsun vaikka oikeasti vain myöntyy toisen hiljaiseen pyyntöön.

Hän sulkee silmänsä, kun Emrys kallistaa päätänsä, laskee suunsa hänen suullensa…

Rosmerta avaa silmänsä säpsähtäen. Ympärillä on pelkkää pimeyttä. Rinnassa sydän pamppailee hulluna. Yöpöydällä kello näyttää puolta neljää. Hän on veljensä kodin vierashuoneessa. Yksinään.

Unta. Se oli unta.

Rosmerta ei osaa sanoa tunteeko hän olonsa kiitolliseksi siitä tosiasiasta vai pettymystä. Rintaa kaihertaa. Hän tuntee kaipuuta, mutta mitä kohtaan?

Huomaamattaan sitä itse, Rosmerta vie kätensä huulillensa, joissa tuntuu poltetta.

(sanoja 250)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #26 : 06.08.2017 10:56:26 »
20.

Sen yön jälkeen Emrysistä oli tullut melkein jokaöinen vieras hänen unissaan vaihtelevalla sisällöllä. Ensi alkuun Rosmerta oli koettanut vältellä miestä rakennuksella tuntiessaan olonsa kiusalliseksi, mutta tajuttuaan sen olevan melko mahdotonta, hän oli luovuttanut ja… No, ihan vain nauttinut miehen seurasta (mikä oli aiheuttanut pienen muutoksen unien sävyyn).

Matkallaan White Rose Inniin, Rosmerta poikkeaa pikaisesti työmaalla. Hänelle oli äkisti aamulla tullut hinku nähdä Emrys, jotenka… Niin.

Emrystä tosin ei löytynyt mistään. Hän käyskentelee muina noitina ympäri alakertaa miestä etsien, mutta tätä ei vain näy missään. Ohittaessaan asiakkaille tarkoitetut saniteettitilat, Rosmerta kuulee rakennusmiehen kiroavan sitä, että Emrys meni ja sairastui.

Sen kuullessaan huoli täyttää Rosmertan ja - hänen yllätyksekseen - samoin hoivaviettikin. Suunnatessaan keittiön puolelle hän on tyytyväinen siihen faktaan, ettei tiedä missä Emrys asuu. Jos hän tietäisi, hän saattaisi hyvinkin mahdollisesti rynnätä miehen luokse. Ja se vasta olisi noloa.

Ajatella, jos hän ryntäisi huolissaan sinne ja oven avaisikin Emrysin rakastettu. Siinä olisi noloa selitellä, että hän on (periaatteessa ainakin) Emrysin työnantaja, joka halusi tietää missä kunnossa mies on. Kukaan ei varmasti uskoisi sellaista selitystä, se on niin läpinäkyvä. Puhumattakaan siitä, että sellainen välikohtaus saattaisi aiheuttaa ongelmia Emrysin parisuhteeseen.

Ajatus siitä, että Emrysillä saattaisi olla rakastettu, tuntuu Rosmertasta pahalta. Rinnan päälle putoaa raskas paino pelkästä ajatuksestakin. Miltä hänestä tuntuisikaan sitten, kun hänelle selviäisi Emrysin olevan varattu oikeastikin?

Järkytyksen aalto hyökyy Rosmertan lävitse. Ei voi olla totta! Hän on mustasukkainen.

Asian tajuaminen saa Rosmertan poistumaan työmaalta kiireen vilkkaasti. Töissä hän saisi harhautettua ajatuksensa muualle. Pois Emrysistä ja tämän rakkaasta. Pois yllättävästä mustasukkaisuuden tunteesta. 

(sanoja 250)


A/N: Rosmerta parka, kun ei muista, että he vuokrasivat työmiehille mökin. Siellähän Emrys sairastaa. Ei tulisi törmättyä puolisoon.
« Viimeksi muokattu: 03.02.2019 21:38:48 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 273
  • Use your imagination
Tykästyin hirmuisesti tämän otsikkoon, ja koska Matami Rosmertasta ei ole tullut luettua hirveästi ficcejä, uteliaisuuteni heräsi ja päätin tulla vilkaisemaan, millaisesta ficistä on kysymys :)

Ilahduin kovasti tämän aiheesta! En ole törmännyt vastaavanlaiseen ennen, mikä on kiinnostavaa. On jännä lukea, millaista Kolmen Luudanvarren perustaminen on voinut Rosmertalle mahdollisesti olla. Rosmerta on tässä ihanan huoleton ja rento, eikä hän vaikuta huolehtivan sellaisista asioista jotka eivät ole sillä hetkellä ajankohtaisia. Tämä tulkinta Rosmertan luonteesta sopii minusta hänelle hyvin, ja se antaa kerronnallekin mukavan kepeän ja hyväntuulisen sävyn. :)

Minusta on myös kiva, että vaikka yrityksen perustaminen ja rakennustyöt ovat keskeisiä asioita tämän tarinan juonen kannalta, siinä lomassa on aikaa keskittyä muuhunkin, kuten vaikka Jacobin lapsien tätinä olemiseen :). Myös Emrys-kuvio on mielenkiintoinen ja tuo kivaa vivahdetta tähän, odotan mielenkiinnolla miten hänen ja Rosmertan suhde kehittyy ja millaisia mutkia matkaan saattaa tulla - Emrys kun on jästi ja Rosmerta noita :)

Tykkään siitä, ettei tämä ole (ainakaan vielä) kamalan vakava, vaan tätä lukiessa ainakin minulle on tullut hyvä mieli :) Minusta on ihanaa, että Rosmertalla ja Jacobilla on hyvät välit, samoin kuin Rosmertalla ja Jacobin perheellä :) On mukava huomata, että he tulevat todella hyvin toimeen keskenään, ja sekä Jacob että Annelise auttavat mielellään Rosmertaa toteuttamaan unelmaansa.

Pidän kovasti myös kerronnasta. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, ote kerronnasta on hyväntuulinen ja mukavan keveä. Rosmerta on minusta onnistuneesti kirjoitettu, pidän kovasti hänestä tässä! Itse en ole tottunut lukemaan enkä käyttämään dialogissa näitä >> merkkejä, mutta totuin niihin kyllä nopeasti, eivätkä ne minun lukemistani ole oikeastaan häirinneet. :P Pidän erityisesti Emrysin ja Rosmertan välisistä dialogeista, heillä on hauskaa huulenheittoa keskenään :D

>> Ei sinussakaan ole valittamista >>, Rosmerta tokaisee.
>> Kiitosta vain! >> Emrys huikkaa ja äänestä kuultaa nauru.

Tämä oli hauska kohta, nauroin sille ääneen :D :D :D

Kaiken kaikkiaan tämän on minusta persoonallinen ja hyväntuulinen ficci, jota on tosi kiva lukea! :) Pakko vielä kerran sanoa, että otsikko on minusta kerrassaan ihana, se sopii todella hyvin tämän raapalesarjan otsikoksi! :)

Kiitos tästä! :)

-DH58

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Kiitos kommentistasi, DragonHeart58. :) Kiva kuulla, että tykästyit tämän otsikkoon. Se on yksinkertainen, mutta kertoo kuitenkin aika hyvin, mistä tässä ficissä on kyse. Ainakin omasta mielestäni.

En ole itsekään törmännyt kovin moneen ficciin, jossa Rosmerta seikkailee. Ainakin parissa Fiorellan ficissä Rosmerta on ollut mukana. Suosittelen vilkaisemaan, jos kiinnostaa lukea enempi Rosmertasta.

Pottereista mulle jäi Rosmertasta sellainen kuva, että hän on huoleton ja rento tyyppi, joten luonnollisesti tuli sitten Rosmertasta kirjoitettua tähänkin sellainen. Ja jotenkin sellainen asenne on juuri omiaan pubin omistajalle, mun mielestä ainakin. Silloin tulee varmasti asiakkaiden kanssa toimeen.

Kuten tuossa jo aiemmin Fiorellalle totesin, niin vaikka tämä ficci nyt pääsääntöisesti keskittyykin Kolman luudanvarren syntyyn, on mukana myös Rosmertan elämää pubin ulkopuolella. Ne antavat lisää syvyyttä ja näkökulmaa Rosmertaan, ainakin toivon niin. :D Perhesuhteet on parhaita - ja halusin antaa Rosmertalle perheen, jonka kanssa hän tulee toimeen hyvin ja joka on hänelle todella rakas.

Juoni tulee enimmäkseen pysymään kepeänä, mutta jossain välissä mukaan tulee vähän vakavuuttakin. Elämä ei kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista. Mutta ei siitä sen enempää, koska spoilereja.

Kiva kuulla, että olet tottunut jo nuihin käyttämiini replamerkkeihin. Ne tosiaan vaikuttavat ensi alkuun oudoilta, mutta kyllä niihin lopulta tottuu.
Musta on ollut hauskaa kirjoittaa Rosmertan ja Emrysin välistä kanssakäymistä. Heidän välillään kaikki tulee niin luonnollisesti, harvoin tarvitsee miettiä, että mitäs he nyt mahtaisivat...

Vielä kerran kommentistasi! :) Tässä olisi nyt jatkoa.




21.

Työaikaa on jäljellä vartti. Sen pitäisi sujua nopeasti, sillä asiakkaita on kourallinen.

MuotiNoita-sarjan kirjoittaja oli ollut vierailulla Säilä ja Imupaperissa, jonka vuoksi Rosmertaa oli pyydetty töihin sinä päivänä. Greta Sähikäinen oli vetänyt muodista innostuneita noitia ja velhoja liikkeen täydeltä kuuntelemaan pätkiä muoti-ikonin uudesta kirjasta ja jonottamaan nimikirjoitusta ties mihin omaisuuteensa.

Sähikäinen oli poistunut liikkeestä puoli tuntia sitten. Monet asiakkaat olivat lähteneet liikkeestä pian sen jälkeen, mutta muutama oli jäänyt tutkailemaan tarjontaa.

Kello kilahtaa oven auetessa. Rosmerta katsahtaa ovelle, jossa Annelise vilkuttaa sormiaan heiluttamalla. Hän nyökkää kälylleen pikaisesti takaisin ja kiinnittää huomionsa takaisin palveltavaan asiakkaaseensa.

Keski-ikäiseltä vaikuttava nainen puhisee innostuksesta. Kertomansa mukaan hän on vasta löytänyt Sähikäisen muodikkaan maailman ja se on avannut hänen silmänsä aivan uudelle maailmalle - paremmalle sellaiselle. Siksi asiakas onkin latonut kaikki Sähikäiseltä ilmestyneet kirjat tiskille. Taskusta pilkistää lista, jonka kanssa asiakas oli käynyt lävitse kirjavalikoimaa.

Uutuuskirjan lisäksi Sähikäisen nimikirjoitusta on pyydetty kaulahuiviinkin. >> Ostin huivin hänen neuvojensa mukaan. >>
>> Aivan, se on todella hieno >>, Rosmerta kehuu.
>> Eikö olekin >>, asiakas huokaa ihastuneena.

Maksun jälkeen Rosmerta auttaa naista pakkaamaan kirjansa. Varmistettuaan, että tämä pärjää kantamuksiensa kanssa yksin, hän tervehtii uutta asiakasta. Samalla hän vinkkaa Emilyä tulemaan kassoille, sillä hänen vuoronsa on muutaman minuutin päästä ohitse. Sitten hän voisi lähteä Annelisen kanssa.

(sanoja 200)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #29 : 28.08.2017 20:56:45 »
22.

He poistuvat Viistokujalta Vuotavan noidankattilan kautta. He aikovat ostoksille jästi-Lontooseen; Annelise haluaa katsastaa vauvaliikkeiden tarjonnan. Suunnitelmissa on myös käynnit Harrodsilla, Victoria Placessa sekä lelukauppa Hamleyssa.

He eivät ole vielä päättäneet, että käyvätkö he syömässä vasta ostosten jälkeen vai niiden välillä. Paikka, jossa he aikoisivat syödä, on kuitenkin päätettynä: he menisivät syömään Annalisen enon omistamaan lounasravintolaan.

>> Mihin menemme ensimmäiseksi? >> Rosmerta kysyy.
>> Little Fellaan, se on lähimpänä >>, Annelise kertoo.
>> Little Fella? Mikä nimi >>, Rosmerta ei voi olla nauramatta.
>> Onhan se mielenkiintoinen >>, Annelise myöntää. >> Se on avattu vastikään ja haluan käydä katsomassa millaisia vaatteita ja muuta siellä on vauvoille. >>
Rosmerta nyökkää. >> Mennään vilkaisemaan. >>

(sanoja 100)
« Viimeksi muokattu: 26.09.2017 11:23:53 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #30 : 11.09.2017 21:30:59 »
23.

Rosmerta ottaa tangolta pienen vaaleankeltaisen röyhelömekon, jossa on kukkakuviointi. Mekko on oikein suloinen ja näyttäisi ihanalta vauvan päällä. Hän kuitenkin laittaa mekon takaisin paikoilleen, sillä hän ei tiedä sopisiko mekko vauvalle. Potkupuku olisi mitä varmin valinta tai sitten jokin söpö lelu.

Jos hän olisi taitava käsistään, hän voisi kutoa vauvalle jotain, Rosmerta miettii hipelöidessään pienen pieniä sukkia. Mutta hänelle ei ole suotu taitoa käsitöissä, hän on paljon parempi keittiön puolella. Ikävä kyllä, vauvalle ei voi oikein tehdä kakkua lahjaksi, sillä niin pieni ei saa vielä kakkua edes maistaa.

Ihastuneena vaaleahkon liiloihin sukkiin, jossa on söpö pöllökuviointi, Rosmerta nappaa ne käteensä. Ne eivät sopisi vauvalle kuin pienen hetken, mutta ei se haittaisi. Varsinkin jos hän ostaisi jotain muuta vielä. Jotain mikä kestäisi hyvällä lykyllä pikkuisen koko elämän ajan.

Hän siirtyy nurkkaukseen, jossa on esillä vauvoille tarkoitettuja leluja helistimistä uniriepuihin. Kaunis ja heleänvärinen norsupäinen uniriepu vetää Rosmertan huomion puoleensa, mutta hän ei kuitenkaan aio ostaa sitä vauvalle. Hän ei ihan usko, että aikuiseksi kasvettuaan hänen veljenlapsensa nukkuisi uniriepu kainalossaan.

Löytämättä mitään muuta mieleistä kyseisestä nurkkauksesta Rosmerta lyöttäytyy Annelisen seuraan. Hän saa heti toimia makutuomarina, kun hänen kälynsä esittelee kolme erilaista vaihtoa huppupyyheliinasta vauvalle. He päätyvät yhteistuumin valitsemaan lopulta ihastuttavan kaakaonruskean pyyheliinan nallekorvilla.

(sanoja 200)
« Viimeksi muokattu: 26.09.2017 11:23:23 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #31 : 25.09.2017 12:36:55 »
24.

Lelukauppa Hamleys on suuri ja avara runsaalla valikoimalla leluja, pehmoleluja, marmorikuulia, pelejä, käsinukkeja… Sieltä löytyisi aivan varmasti jokaiselle jotain.

Ensi alkuun Rosmerta ja Annelise kulkevat kaupassa yhdessä, mutta erkanevat jonkin ajan kuluttua toisistaan. Annelise suuntaa vauvalelujen luokse, kun taas Rosmerta etsii pehmolelut.

Hänellä menee aikaa käydessä läpi pehmoleluvaihtoehtoja. Hyllyiltä löytyy perinteisiä nallekarhuja että kirahveja, pupuja, koiria, kissoja, norsuja, yksisarvisia (ne eivät tosin näytä aidoilta yksisarvisilta sateenkaarin värisine harjoineen) ja monia muita mahdollisia eläimiä. Pehmonukkejakin löytyy monia erilaisia.

Rosmerta pohtii tovin verran kermanvaalean nallukaisen että vaaleanharmaan norsun välillä. Hän päätyy kuitenkin ostamaan norsun, sillä se tulisi ainakin erottumaan joukosta. Monet tuovat varmasti uudelle tulokkaalle jos jonkinmoisia ja -kokoisia nalleja (tai sitten pupujusseja).

Kierrellessään kauppaa uteliaana Rosmertan matkaan tarttuu vielä herttainen teeastiasto, litteä metallirasia, joka sisältää kaksikymmentäneljä erilaista väriliitua, suuri linna, joka pitää itse koota pienen pienistä palasista ("Lego" paketissa lukee – mitä se sitten tarkoittaakaan), hauskalta näyttävä peli että pari karkkipussia. Ne olisivat tuliaisia Tylerille, Sarahille ja Timothylle. Jästilelut ja karkit olisivat lapsista varmasti tavattoman hauskat ja mielenkiintoiset. Ne toisivat aivan varmasti vaihtelua heidän tavallisiin leluihinsa.

Annelise vilkuttelee hänelle kassojen lähettyviltä. Tyytyväisenä Rosmerta laittaa huomiolle kälyänsä lähestyessä, ettei hän ollut ainoa, joka innostui lelukaupan valikoimasta - tämänkin ostoskorista löytyy yllätyksiä isommille lapsille.

(sanoja 200)
« Viimeksi muokattu: 26.09.2017 11:23:07 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Paquette

  • mårran
  • ***
  • Viestejä: 339
  • Alkukantainen suolarinkeli.
Onpa tämä kommentointi jäänyt luvattoman pitkäksi aikaa, vaikka olenkin lukenut uudet osat lähes tuoreeltaan. Piti oikein kerrata koko sarja alusta alkaen muistaakseni milloin viimeksi jotain raapustelin. Eipä sillä, mukavahan tätä oli uudestaan lueskella, koska tunnelma on pääosin niin leppoisa. :)

Perhe-elämän kuvaus sopii hyvin tuomaan vaihtelua rakennustöiden lomaan, Jacobin ja Annelisen lapset vaikuttavat kivoilta ja Rosmerta on varmasti heille hauska täti. (Annelise on muuten vaihtunut näissä viimeisissä osissa välillä Annaliseksi.) Hamleys! Olen käynyt siellä kauan sitten, jolloin olin kyllä jo vähän yli otollisimmasta leluiästä, mutta se oli silti hieno paikka.

Toki ravintolan valmistumista on edelleen mukava seurata. Rosmertalla on varmaan välillä haastavaa toimia jästien kanssa, kun kaikki kätevä taikuus pitää jättää käyttämättä heidän seurassaan. Hyvä että tarkastuksessa ei ilmennyt mitään ongelmia, vaikka niinhän Emrys vakuuttikin.

Emrysin ja Rosmertan välien kehittyminen on kivaa seurattavaa myös. Selvästi heidän välillään on kipinää jo alusta alkaen, mutta tykkään siitä ettei mihinkään suhteeseen ole heti ryhdytty, vaan pysytty pitkään kevyen flirttailun tasolla. Siksi yllätyinkin 19. luvussa, kun yhtäkkiä oltiinkin noin lähekkäin. ;D Saa nähdä pääsevätkö nämä kaksi joskus sille asteelle muutenkin kuin unessa.

Multa varmaan nyt unohtui tästä kommentista kaikenlaista, kun yritin huomioida niin monta osaa kerralla, mutta seuraan tarinaa joka tapauksessa edelleen mielelläni. :D

Pingviinien syrjintä kielitieteessä on lopetettava.

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #33 : 03.10.2017 21:06:05 »
Paquette, kiitokset kommentistasi! :)

Perhe-elämän kuvaaminen on hyvä tapa tuoda esille, ettei Rosmertan elämä pyöri ainoastaan remontin ympärillä. Ja eiköhän myöhemmin nähdä hieman muutakin Rosmertan vapaa-ajasta kuin perhe-elämää, vaikka perhe hänelle tärkeä onkin.

Voi luoja! On ollut näemmä jokin ajatuskatko, kun olen kirjoittanut Annalise Annelisen sijasta. :o Kiitos kun huomasin, minulta olisi varmaan mennyt se muuten kokonaan ohitse! Korjasin asian ja nyt pitäisi Annelisen olla ihan Annelise joka kohdassa, kun hänet mainitaan.

Itse en ole Hamleyssa käynyt. Mutta se näyttää mahtavan upealta, mitä sitä googlettelin. Mikä suuri valikoima siellä onkaan!

Joo, on se Rosmertalle välillä hankalaa, kun ei voi taikoa jästien ollessa paikalla. Siitä on enemmän tulevissa luvuissa, näin btw.

Rosmertan ja Emrysin välit kehittyvät hitaalleen - jos kehittyvät. ;) Rosmertalla nyt ainakin on hieman syvempiä kuin toverellisia tunteita Emrysiä kohtaan, mutta miten lie Emrysin laita. Ehkä tämä tykkää vain flirtailla.

Hehhe. Oli hauskaa kirjoittaa tuota uni-kohtausta. Halusin sillä vähän huijata. Olisihan se ollut aika randomia, jos he olisivat yhtäkkiä oikeasti päätyneet tuollaiseen tilanteeseen. Ja se olisi ollut ehkä vähän kliseistäkin... Tosin, mitä ovat rakkaustarinat ilman kliseitä?

Kiitos kommentistasi! Seuraava osa olisikin nyt tässä.



A/N: Poikkeuksellisesti uusi osa tulee jo viikon sisään. Seuravaa pätkä tulee normaalisti kahden viikon kuluttua. Ja silloin onkin vuosi siitä, kun aloitin tämän ficin. Hui!



25.

He istuvat toisiaan vastapäätä nurkkaloosissa. Ostoskassit he ovat asettaneet viereensä penkille. Jalat huokaavat helpotuksesta saadessaan levähtää kaiken sen kävelemisen jälkeen.

Annelise tunkee suunsa täyteen ranskalaisia. Tämä oli tilannut annoksensa tuplasuurena valittaen kovaa nälkäänsä. Rosmerta oli saanut osakseen murhaavan mulkaisun kysyttyään tiesikö käly syömisen kahden edestä olevan oikeasti myytti.

Omaa annostaan Rosmerta tökki haarukallaan vaikka hänellä onkin hirveä nälkä. Mutta hän miettii miten ottaisi esille asian, josta haluaisi keskustella Annelisen kanssa. Nyt siihen on täydellinen tilaisuus, kun he ovat kaksin – eikä Jacobia ole missään salakuuntelemassa ja veljellisiksi väittämiään neuvoja jakamassa.

Hän toivoo kovasti, ettei Annelise pidä häntä tyhmänä hölmönä. Tai pitäkööt, kunhan ei sanoisi sitä ääneen. Tällä hetkellä hän tarvitsi eniten kuuntelevaa korvaa ja ehkä jopa neuvojakin.

>> Eikö maistu? >> Annelise kysyy saaden Rosmertan sätkähtämään.
>> Maistuu kyllä mutta… >>, hän aloittaa.

Annelise laskee lasin kädestään ja katsoo kysyvänä Rosmertaa. Hän ei kuitenkaan saa heti sanaa suustansa.

>> Tiedäthän, että voit kertoa minulle mitä vain? En tuomitse – paitsi jos se on rikollista, älä kerro silloin >>, Annelise rohkaisee.
Rosmerta naurahtaa. >> Ei se ole mitään rikollista. Minä vain… Minä olen ihastunut. >>
>> Niinkö? >> Annelise näyttää ilahtuneelta. >> Kuka on se onnellinen henkilö? >>
>> Tuota niin. Se tässä on vähän niin kuin se ongelma. Se on Emrys >>, Rosmerta paljastaa hiljaisella äänellä.

(sanoja 200)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #34 : 21.10.2017 12:04:43 »
A/N: Tänää tulee tasan vuosi siitä, kun aloitin tämän raapalesarjan. Se myös tarkoittaa sitä, että tänään on Fiorellan syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää! Toivottavasti vielä nautit tästä lahjaficistäsi! Raapaleen lopusta löytyy pieni lahja.  ^ ^



26.


Annelisella menee hetki ennen kuin tämä tajuaa ketä Rosmerta tarkoittaa. >> Ai siis rakennusmaan Emrys? >>

Rosmerta nyökkää ainoastaan. Mitä muuta siihen sanoisi.

>> Onko hän kiinnostunut sinusta? >> Annelise kysyy.
>> En minä vain tiedä. En ole puhunut hänelle mitään. Enhän minä edes tiedä onko hän varattu vai ei! >> Rosmerta huokaisee.
>> Se olisi hyvä selvittää >>, Annelise mumisee ja työntää muutaman ranskalaisen suuhunsa.
>> Miksi? >> Rosmerta kysyy vuorostaan.
>> No ethän sinä varatun kanssa halua aloittaa mitään juttua >>, Annelise vastaa niin kuin asian pitäisi olla itsestään selvyys.
Rosmerta kauhistuu. >> Pyhä Merlin! En kai minä voi alkaa häntä tapailemaan! >>
>> Miksi et? >> Annelise kurtistaa kulmiaan.
>> Koska hän on jästi >>, Rosmerta hiljentää ääntään.
>> Niin, entä sitten? Et ole ainoa, joka on löytänyt rakkauden jästin kanssa >>, Annelise tokaisee.
>> En puhunut mitään rakkaudesta! >> Rosmerta melkein huudahtaa.

Annelise ei vastaa heti, tuijottaa häntä vain mietteliäänä. Rosmerta nielaisee vaikeasti ja tuntee olonsa ääliöksi. Enemmän kuin vähemmän.

>> Voi kultaseni >>, Annelise sanoo lopulta, >> ei siinä ole mitään väärää. Se on täysin luonnollista. Ei maailma siihen kaadu. >>
>> Mutta minä olen noita. Millä siitä kertoo? Hän pitäisi minua hulluna! >> Rosmertan pää on painuksissa.
>> Ainahan on olemassa muistiloitsu >>, Annelise tarjoaa laihan lohdun.
Rosmerta pyöräyttää silmiään. >> Ja minä muistaisin loppuikäni sen, että hän piti minua hulluna – torjumisesta nyt puhumattakaan. >>
>> Kuule, Rosmerta. Nyt on kysymys siitä, haluatko sinä tehdä asian suhteen jotain? Eihän Emryksen tarvitse koskaan saada tietää ihastumisestasi >>, Annelise toteaa. >> Tällä hetkellä tärkein kysymys siis onkin, että haluatko sinä jotain enemmän Emryksen kanssa kuin mitä teidän välillänne nyt ikinä onkaan. Joten, haluatko sinä? >>

Rosmerta ei tiennyt. Hän ei yksinkertaisesti tiennyt.

(sanoja 250)




Rosmerta
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 4 028
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Pitkästä aikaa kerkisin taas tämänkin ficin pariin ja mitä huomasinkaan! <3 Kiitos ihanasta piirroksesta! :) Rosmerta näyttää hilpeän hyväntuuliselta hippitytöltä, onpa kiva nähdä ficciin istuvaa kuvitusta!

Kutkuttavan kielletyn tuntuinen suhde Emrysiin lähtee ihanasti etenemään. Ainakin heidän keskinäisestä sanailustaan tulee lämmin tunnelma ja uskonpa, että ei ihastus ole ihan yksipuolista, vaikka Rosmerta sitä hirvityksellä miettiikin.

Tykkäsin myös kotoisasta shoppailukohtauksesta ja yleensäkin Rosmertan ja Annelisen välittömästä ja ystävällisestä suhteesta. :)

Lainaus
Ne olisivat tuliaisia Tylerille, Sarahille ja Timothylle. Jästilelut ja karkit olisivat lapsista varmasti tavattoman hauskat ja mielenkiintoiset.
Tämä oli aivan ihana oivallus! Olen varma, että velholapsille jästilelut ovat jotakin kovinkin eksoottista ja jännää! :)

Nyt taas mielenkiinnolla jatkoa odottelemaan. :) Minä olen välillä ihan tarkoituksella odotellut että tulee pikkuisen enemmän tekstiä kerralla luettavaksi, mutta voisihan sitä koettaa olla ajantasaisempikin. :) Kiitos tästä ficistä vielä kerran, sitä on ollut kiva seurailla tässä vuoden mittaan!

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #36 : 03.11.2017 11:40:34 »
Kiitos kommentista, Fiorella! :) Raapalesarjaa on (periaatteessa) helpompi kommentoida, kun odottaa että raapaleita ilmestyy enempi. Teen sitä itsekin välillä.

Miettisin ensi alkuun (ennen kuin aloin kirjoittamaan), että lisäisinkö tähän romanssia mukaan vai en. Veisikö mahdollinen romanssi huomion pois siltä, mistä tämä tarina kertoo. Mutta sitten päädyin siihen, että kyllä romanssikin mukaan mahtuu. Etupäässä tämä ficci kuitenkin kertoo Rosmertan elämästä, joten pieni romanssi sopii kyllä joukkoon.

Saapa nähdä saako Rosmerta ollenkaan kerrottua tunteistaan Emrysille. Taikuus on suurin syy, miksi Rosmerta pitää suhteen aloittamista mahdottomana, mutta taka-alalla on myös ensimmäinen velhosota (aika riskialtista kuitenkin palkata jästifirma hoitamaan remontin, hei).

Ajattelin ihan samaa. Varsinkin tuohon aikaa (tapahtumat sijoittuvat tällä hetkellä vuodelle 1972) jästilelut olivat todella mielenkiintoisia. Nykyään asiat saattavat olla hieman eri tavalla. Tai no, se on enempi oma ajatukseni, että toisen velhosodan jälkeen jotkut jästijutut (ei ehkä niinkään elektroniikka) tulivat velhomaailmaan.


Olen kamalan surkea vastaamaan kommenteihin. Pahoittelut!




27.

Annelise oli luvannut olla kertomatta Rosmertan paljastuksesta Jacobille, mikä oli helpotus. Hän ei ollut todellakaan valmis siihen, että hänen veljensä saisi tietää hänen tunteistaan. Mitä luultavimminkaan Jacob ei tulisi koskaan edes saamaan tietääkään asiasta. Miksi kertoa, kun asiasta ei koskaan tulisi mitään suurta rakkaustarinaa. Ajan kuluessa hänen tunteensa laimistuisivat.

Rosmertasta tuntuu siltä kuin hän valehtelisi itselleen ajatellessaan niin. Hän oli ilahtunut luvattoman paljon, kun Emrys oli palanut töihin tervehdittyään. Ei sellainen voinut olla ihan normaalia.

Ulospäin suuntautumisesta ja lörpöttelevästä sekä hieman flirttailevasta luonteestaan huolimatta Rosmerta ei ollut oikein koskaan ollut hyvä käsittelemään sellaisia tunteita. Mikä johtuu pitkälti siitä, ettei hän ollut erityisen kokenut rakkauden saralla (vaikka hän on nyt vain ihastunut, ei rakastunut!). Tylypahka aikoinaan hän seurusteli kolmisen kuukautta erään tupatoverinsa kanssa – siinä se sitten olikin.

Ostosreissun jälkeen Rosmerta on viettänyt monta päivää pohtien asiaa Annelisen ehdotuksesta. Halusiko hän tehdä tunteensa tiettäviksi vai ei.

Mitä enemmän hän asiaa miettii sitä turhautuneemmaksi hän itsensä tuntee. Melkein jokainen tunti hänen päivässään menee asian parissa, mikä on näkynyt töissäkin, minkä hänen työkaverinsa White Rose Inn:ssä olivat huomanneet. Shaima oli useasti kysynyt oliko hänellä jotain vialla ja voisiko hän auttaa. Joka kerta hän oli kieltänyt ja väittänyt kaiken olevan hyvin. Niin kuin olikin. Periaatteessa.

(sanoja 200)

>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #37 : 25.11.2017 10:59:11 »
28.

Rosmerta seisoo ikkunan edessä. Hän on väsynyt, enemmän kuitenkin henkisesti kuin fyysisesti.

Rakennustarkastaja oli käynyt taas. Nainen oli tällä kertaa löytänyt pari kohtaa, joihin puuttui. Keittiöstä pitäisi purkaa yksi kohta ja saniteettitiloissa ei ollut otettu huomioon liikuntaesteisiä, mikä olisi myös pakko muuttaa.

Rosmerta oli käynyt asioita läpi työnjohtajan kanssa. Lisätehtävät toisivat muutoksia aikatauluun ainakin päivällä. Työurakka tulisi olemaan vielä siis melkoinen, mutta hän on valmis tekemään mitä vain saavuttaakseen unelmansa… melkein mitä vain. Jopa siirtämään avajaisia vaikka vuodella, jos niikseen tulisi.

Työnjohtaja oli myös pahoitellut useamman kerran, että rakennustarkastaja oli löytänyt huomautettavaa. Harmaahapsinen mies oli luvannut etsiä henkilöt, jotka virheistä oli vastuussa.

>> Vahinkoja sattuu, ei kenellekään siksi potkuja saa antaa. Onneksi tarkastaja huomasi virheet ajoissa >>, Rosmerta oli sanonut.

Nyt hän toivoo, että työnjohtaja ei antaisi potkuja kenellekään vaikka näin oli uhannutkin. Tietysti häntä itseäänkin harmitti todella paljon kaikki se ylimääräinen vaiva, mitä muutoksista nyt tulisi koitumaan, mutta minkäs niille enää voi. Virheet olivat sattuneet, niin olivat. Ei siinä auttanut kiukutella vaan korjata ja olla tarkka, ettei vastaavaa sattuisi enää jatkossa.

Rosmerta kääntyy katsomaan ympärilleen salissa, joka on pientä viimeistelyä vailla valmis.
Ulko-ovi aukeaa ja ruokatauolta palaava Emrys astuu sisälle. Tämä heilauttaa kättään Rosmertalle pikaisesti ennen kuin katoaa keittiöön.

Yllätyksekseen Rosmerta huomaa mielialansa kohenneen hieman miehen näkemisen ansiosta. Kuinka pienestä sitä voi ilahtuakaan.

Suostumatta ajattelemaan asiaa enempää Rosmerta päättää laittaa pillit pussiin siltä päivältä ja lähteä Jacobin luo. Hän on pitkän, kuuman kylvyn tarpeessa, jonka jälkeen hän voisi ehkä lahjoja Sarahin lakkaamaan hänen varpaankyntensä. Iloiset värit varpaissa saisivat hänet rentoutumaan takuulla.

(sanoja 250)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #38 : 11.12.2017 11:27:52 »
29.

Ei. Ei voinut olla totta.

Rosmerta hautaa kasvonsa käsiinsä. Hän oli juuri saanut kuulla, että yritys, jolta hän oli tilannut baaritiskin, oli mennyt konkurssiin eikä hän niin ollen saisikaan baaritiskiään. Eikä hän saisi rahojaankaan takaisin. Miten helvetin hienoa sekin on! Ei hänellä olisi ollut varaa menettää yhtään enempää rahaa.

>> Tulin niin nopeasti kuin pääsin >>, Jacob henkäisee pöllähtäessään paikalle.  >> Mikä hätä? >>
>> Baaritiski >>, Rosmerta vastaa vetäen kättänsä kasvojaan pitkin alas hitaasti.
>> Mitä siitä? >> Jacob kurtistaa kulmiaan.
>> Yritys, jolta tilasin sen, on mennyt konkurssiin, mikä tarkoittaa sitä, että olen ilman baaritiskiä. Pubi ilman baaritiskiä! >> Rosmerta selittää.
>> Rauhoitu sisko hyvä, ei mitään hätää >>, Jacob sanoo.
>> Ei mitään hätää? Jacob, en saa edes rahojani takaisin! Miten voin hankkia uuden tilalle? >> Rosmerta puhisee. >> Pakko varmaan pyytää lisää työvuoroja pubista että Säilästä. >>
>> Oletko unohtanut ammattini? >> Jacob kysyy.
Rosmerta vilkaisee veljeään. >> En. Mutta enhän minä voi sinua käyttää hyväkseni. >>
>> Et käyttäisikään >>, Jacob toteaa. >> Me olemme perhe ja perheenjäsenien kuuluu auttaa toisiaan. >>
>> Niin. Jos sinä sitten teet baaritiskini. Minä maksan kyllä >>, Rosmerta vakuuttaa.
>> Ihan miten vain, jos kerran haluat. Ihme, ettet pyytänyt minua heti alkujaan, varsinkin kun meiltä saa parasta laatua >>, Jacob sanoo.
>> Kiitos paljon! >> Rosmerta huudahtaa ja kiepsahtaa veljensä kaulaan.
>> Eipä kestä, sisko hyvä >>, Jacob rutistaa häntä takaisin. 

(sanoja 200)
« Viimeksi muokattu: 04.02.2018 21:19:31 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

tirsu

  • Clara-stan
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • A Chapter Can Be a Book
Vs: Oma paikka
« Vastaus #39 : 04.02.2018 21:18:18 »
A/N: Pahoittelut kahden kuukauden tauosta, mutta oli vähän kaikkea. Piti juosta lääkärissä useaan otteeseen ja sitten joulukiire. Käsikin oli tuossa muutaman päivän paketissa, mitä ennen vaivanani oli pitkittynyt kivulias kausi.
Mutta, tässä nyt olisi uutta osaa. (Seuraavan osan pitäisi ilmestyä kahden viikon päästä ellei tule esteitä...)



30.

Rosmerta on hermostunut, hänen pinnansa katkeaminen on lähellä – ja siihen vaaditaan paljon. Hänen stressitasonsa ovat aivan liian ylhäällä. Onneksi Jacob oli luvannut tehdä hänelle baaritiskin, joten hänellä olisi yksi huoli vähemmän. Mutta muita ongelmia riitti silti. Työjohtaja oli ilmoittanut kesken työpäivän hänelle, että keittiössä oli tapahtunut vesivahinko.

Mitähän seuraavaksi? Rosmertalla on ilkeä tunne siitä, että jokin muukin menee vielä pieleen. Kun kerran on jo yksi asia mennyt, niin miksei samalla menisi muutama muukin. Eikö se ollut vähän niin kuin luonnonlaki? 

Työmaan aiheuttaman stressin lisäksi on vielä Emrys. Hän on vatvannut asiaa edestakaisin mielessään jo monen päivän ajan. Ottaisiko hän selvää olivatko hänen tunteensa yksipuolisia? Vai olisiko se hullun riskin ottamista.

Rosmerta hieroo ohimoitaan kulkiessaan kohti työmaata. Työpäivä White Rose Inn’ssä on takana, jossa oli ollut vielä omat kriisinsä. Eräs asiakas sai raivokohtauksen, mistä oli syntynyt pienoinen käsirysy.

Astuessaan sisälle rakennukseen Rosmerta näkee ensimmäiseksi Emrysin, joka seisoo tuijottamassa kattoa. (Rosmerta ei huomaa katossa mitään erikoista.)

Äkisti kaikkiin kriiseihin kyllästyneenä Rosmerta saa tarpeeksensa. Hän ratkaisee edes yhden ongelmistaan nyt ja heti häntä vaivaamasta. Hän tarvitsee hieman mielenrauhaa, jottei hän vain pamahda rikki.

Hän harppoo Emrysin luo. Mies nostaa katseensa häneen ja hymyilee.

>> Kas karibuhan se siinä >>, Emrys sanoo.

Mies meinaa jatkaa lausettaan, mutta Rosmerta ei anna tälle siihen mahdollisuutta. Hän nostaa kätensä kieltävästi pystyyn. Emrys näyttää vähän kummastuneelta, mutta pysyy hiljaa. Tämän kullanruskeissa silmissä on kysyvä katse.

Okei, Rosmerta ajattelee, se olisi menoa sitten. Hän vain sanoo sen ja sitten se olisi siinä. Se olisi täysin yksinkertaista.

>> Olen ihastunut sinuun >>, Rosmerta tokaisee.

(sanoja 250)
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor