Kermainen rakkaus | S | Niko/Joona | raapale

[Kuolonsyöjäprinsessa]

Ficin nimi: Kermainen rakkaus
Kirjoittaja(t): Kuolonsyöjäprinsessa
Oikolukija/Beta: Ei ole.
Tyylilaji/Genre: draama, fluff, slash
Ikäraja: S
Paritus/Päähenkilöt: Niko/Joona
Varoitukset: -

Haasteet: Fluffy10 #2 (kermainen)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kermainen rakkaus

Mä istuin sohvalla ja katsoin televisiota. Tai en mä oikeastaan edes katsonut sitä, se vaan oli päällä. Joona oli häätänyt mut pois keittiöstä, kun olin kuulemma vaan tiellä.

”Niko?” kuului varovainen kysymys olohuoneen ja keittiön väliseltä ovelta.
Mä olin päättänyt mököttää, kun olin kerta vaan tiellä. ”Mmh”
”Älä pliis mökötä, mä tarviin apua” kuului taas se sama varovainen ääni.
Mä katsahdin nopeasti Joonaan. Se oli ihan kermavaahdossa. En millään voinut olla purskahtamatta nauruun. ”Eikö mennyt putkeen, vai?”
Se mulkaisi mua ja paineli takaisin keittiöön. Mä seurasin sitä sinne, astelin sen taa ja halasin sitä. ”Anteeks”
”Saat” se mumisi hiljaa ja kääntyi suutelemaan mua.
”Mitä sä olit tekemässä?” mä kysyin hiljaa, kun en millään keksinyt.
Se virnisti ja punastui. ”Kakkua sulle. Mä ajattelin, että sä tykkäisit”
Joona oli ihana, kun se punasteli ja katseli mua vaivihkaa pitkien ripsiensä alta. ”Älä huoli, kyllä mä rakastan sua, vaikka sä ootkin vähän kermainen”
”Mäkin rakastan sua” se kuiskasi mun korvaan ja sitten me suudeltiin taas.
Kun se kietoi kätensä mun niskaan, en voinut olla virnistämättä. ”Nyt me ollaan molemmat kermaisia”
Se katsoi ensin itseään ja sitten mua. ”No, ei se mitään. Mä ainakin maistun paremmalta kermaisena”
”Maistut sä muutenkin” totesin viekkaasti, silmää iskien. Se muuttui tulipunaiseksi ja mä virnistin.
”Todista se” Joona käski hiljaa. Sitten se riisui söpön sydänessunsa ja kietoi kätensä mun niskaan.
”Et arvaakaan kuinka mielelläni” mumisin sen korvaan. Sitten mä suutelin sitä kiihkeästi.
”Mennäänkö makkariin?” kuului hiljainen kysymys.
”Todellakin” oli kovaääninen vastaus, hiljaiseen kysymykseen.

Ja me oltiin kermaisia vielä seuraavana aamunakin.

[Aewyn]

Kommenttikampanjasta tervehdys! Yritänpäs nyt olla luova ja rakentava sitten, että saisit tästä irti mahdollisimman paljon!

Tämähän oli todella söpö pieni kohtaus ja varmasti täyttää siirapin tarpeen hetkeksi, mikäli sellaisesta sattuu kärsimään. Hahmoihin ei kamalasti päästy käsiksi, mutta sehän nyt ei tämän tekstin tarkoitus ilmiselvästi ollutkaan. Nikon ajatuksia saimme kuulla minä-kertojan takia tietysti vähän enemmän ja minä-kertoja toimikin tekstissä hyvin. Toki kuvailit kivasti siellä myös Joonan punastelua ja muuta, mistä pystyi hieman saamaan osviittaa hahmon ajatuksista ja edesottamuksista.

Aloitit tekstin mielestäni hyvin muutamalla napakalla lauseella, jotka veivät suoraan keskelle kohtausta. Oli tosi suloinen käänne, ettei Niko ollutkaan oikeasti ollut Joonan tiellä, vaan hän olikin yrittänyt tehdä yllätyskakun, jukra! Kakun tekemisen epäonnistuminen taisi loppujen lopuksi olla kummankin mielestä ihan hyvä juttu.

Jäin miettimään tuota kermaa, joka oli tekstin kantava voima ja vähän niinkuin teema. Kermaisiahan nämä hahmot olivat ihan konkreettisestikin, mutta mietitkö sanan kaksoismerkityksiä tekstiä kirjoittaessasi? Nekin nimittäin tuovat tekstiin kiinnostavan näkökulman. Siis voi olla esimerkiksi vaikka "kermainen muija", joka on siis todella hyvännäköinen, vähän niinkuin sellainen herkku. Olikohan tässä kyse sellaisesta kermaisesta? Viimeinen lause jätti minut myös hieman mietteliääksi, kun tekstisi ikäraja on S, niin et varmaan tullut ajatelleeksi, että "to cream" kääntyy suomeksi tarjoittamaan ejakuloimista, missä tapauksessa kermaiset hahmot voi ymmärtää hyvinkin kinkyllä tavalla Toisaalta lopussa tietysti mentiinkin makuuhuoneen puolelle, eikä vihjailtu mitenkään kevyesti, joten miksikäs ei! Mietin siis vain, että ajattelitko tätä kaikkea, vai onko tämä vain lukijan monisyistä tulkintaa. Kermaisellahan saatoit vaikka tarkoittaa, että hahmot olivat supersöpöjä ja rakastuneita vielä aamullakin.

Ja mitä tulee puhekielisyyteen, niin itse en yleensä syty siitä kamalasti, mutta tällaisessa pienessä raapaleessa se toimi ihan hyvin. Jotenkin se sopii erityisen hyvin, kun kyse on minä-kertojasta. Nämähän olivat Nikon ajatuksia ja hänen tapansa kokea tekstin kohtaus, joten puhekielellä ilmaiseminen on oikeastaan melko loogista.

Itseäni jäi vähän häiritsemään se, että repliikin jälkeisen sitaatin jälkeen olit systemaattisesti jättänyt pilkun pois. Se on pieni juttu, mutta tarttui pahasti silmään, kun on näin lyhyt teksti, jossa ei ole hirveästi kaiken maailman nippeliä ja nappelia. "Tarkoitan siis, että kun viimeinen sitaatti tulee", sen jälkeen olisi ehkä syytä käyttää pilkkua. Tietenkin on olemassa taiteilijan vapauksia, mutta kun tämä ei ollut sellainen runomuotoinen proosateksti, niin jotenkin sitten jäin kaipaamaan pilkkuani, olen vähän tällainen grammar-nazi, sori!
Muuten oli teknisesti aika hyvä teksti, keep up the good work!

Siinäpä taisi olla tärkeimmät! En tavallisesti lue fluffya, joten tämä oli aika uutta minulle, kiitos kaunis vähän erilaisesta lukukokemuksesta! 

[Kuolonsyöjäprinsessa]

Aewyn, kiitos älyttömästi kommentista! Olen (melkein) sanaton. En oikeastaan keksi sanoa muuta kuin, että pilkut vähän jäi, toivottavasti ei kamalasti ketään haittaa ja, että en kyllä yhtään tullut ajatelleeksi kaksoismerkitystä - paitsi tietenkin nyt