Kirjoittaja Aihe: Fanikulttuurista  (Luettu 18321 kertaa)

Eveliina L

  • ***
  • Viestejä: 221
Vs: Fanikulttuurista
« Vastaus #20 : 26.12.2023 23:11:17 »
Lainaus
Fanfictionin ideoiminen ja kirjoittaminen on aika iso emotionaalinen investointi. Jotta siihen lähtee, pitää olla paljon rakkautta kyseistä mediatuotetta kohtaan

Tämähän on ihan kiinni siitä, että mistä kirjoittaa ja mikä on oman kirjoittamisen motiivi. Jos mietin omia viimeaikaisia tai parin viime vuoden sisällä tuottamiani kirjoituksia niin en tiedä oliko alunperin kyseessä ollenkaan rakkaus tuotteisiin vai joku ihan muu eikä se kirjoittaminen aina vieläkään mikään suuri emotionaalinen investointi ole, vaikka emotionaalisesti näköjään sitä voi kiintyä ihan mihin hyvänsä, mitä nyt vain jostain syystä seuraa. Sanoisin, että se varmaan on yksilöllistä, että kuinka paljon investointia se vaatii ja varmaan riippuu myös siitä, mitä kirjoittaa. Jos kirjoittaa pitempiä tarinoita, se vaatii enemmän aikaa, vaivaa ja kypsyttelyä kuin jos enimmäkseen kirjoittelee pikkuisia oneshotteja yksittäisistä tapahtumista ja asioista.

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 252
Vs: Fanikulttuurista
« Vastaus #21 : 31.12.2023 17:15:48 »
Lainaus
--hyvin moni viihde on minulle juuri kertakäyttötavaraa siinä mielessä, että ei kauhean monesta sarjasta, elokuvasta tai muusta ole tullut kunnolla fiilistä, että siinä olisi jotain erityistä, mikä saisi kaipaamaan itsensä osaksi juuri sitä faniyhteisöä.

No tää. En itsekään syöksy ficcaamaan tai edes lukemaan ficcejä jokaisesta katsomastani/lukemastani sarjasta. Alkuperäisteoksessa tai sen hahmoissa pitää olla sitä jotain, tai joku olennainen puute, jonka haluan korjata (tai lukea, miten joku toinen korjaa).
Useammin faniyhteisöt ajavat pois jonkun fandomin parista, kun meininki on niin toksista tai muuten ikävää 🙈

Mutta sitten kun sen loistosarjan/kirjan/leffan tms. löytää, niin kyllä sitä toivoisi, että olisi joku yhteisö, joka olisi samassa hypessä, tai että olisi edes joku yksi tyyppi jolle tai jonka kanssa huutaa just siitä fandomista.
Yksinkin voi tietysti nautiskella ja olla hypessä, mutta kyllä siitä joku olennainen osa puuttuu, ainakin minun mielestäni.

...Toisaalta on nähty, että oikein innokas hype ärsyttää porukkaa ::) perin suomalaista sanoisinko.

Kun tutkiskelin parin menneen vuoden ficcailujani, niin kyllä ne fandomit on eniten edustettuina, joista on joko tullut uutta matskua tai joista olen ollut hypessä, yleensä vähintään jonkun toisen ihmisen kanssa.

Veikkaan, että itsellä lukeminen ja kirjoittaminen olisi tietyistä fandomeista runsaampaa, jos olisi sitä vertaishypeä (ja sitä kautta tukea) just siitä fandomista kirjoittamiseen. Lukemiseen yhteisö auttais silleen, että tulisi todennäköisesti silmille suosituksia sellaisista ficeistä, joita ei itse osaisi lähteä etsimään.

I am enough.
.

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 896
  • rakastettu
Vs: Fanikulttuurista
« Vastaus #22 : 01.01.2024 08:16:34 »
Luen tällä hetkellä Jane Austenin Emmaa, joka on julkaistu 200 vuotta sitten. En tiedä, onko Austenin tuotannosta jotain hypeä olemassa; jonkin verran olen tiktokissa juttua kyllä nähnyt.
Random välikommentti (osallistumatta itse aiheeseen) mutta Austen-fandom elää ja hengittää ympäri maailmaa lukupiirien, pyhiinvaellus matkoilla kirjojen kohteisiin ja Austenin kotimuseon muodossa. :) Eri leffa/sarja adaptioita on runsaasti ja tulee tasaisin väliajoin uusia. Ff.netistä ja ao3'sta löytyy runsaasti myös fikkejä, erityisesti ylpeys ja ennakkoluuloista (mikä on oma suosittu alafandominsa.) Ei mulla muuta. 😅

kirjoittelen runoja ja tunnelmoin