Kirjoittaja Aihe: Tunnelmavalaistus | S | Myrtti/Draco  (Luettu 5520 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 543
  • 707
Tunnelmavalaistus | S | Myrtti/Draco
« : 09.06.2016 01:58:42 »
Ficin nimi: Tunnelmavalaistus
Kirjoittaja: Odo
Paritus: Murjottava Myrtti/Draco
Genre: angst, draama
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J. K. Rowling omistaa Potterversumin hahmoineen ja minä vain leikin saamatta taloudellista hyötyä.
A/N: Jostain syystä aloin miettimään tunnelmavalaistusta vessassa ja Myrttiä. Otsikko nyt ei osu niin hyvin ficciin kuin olisi voinut, mutta ei voi mitään. Se, missä välissä Draco putkahti mukaan ideointiin, en ole varma. Tämä nyt kuitenkin tuntui hauskalta ja hieman raremmalta idealta kuin Myrtti/Harry. Osallistuu Vuosiraapalehtien V ja kerään tällä Murjottavan Myrtin.



Tunnelmavalaistus

Toisen kerroksen tyttöjen vessassa oli ikkunat, jotka oli lumotut. Niistä ei nähnyt sisään, mutta ulkoa kantautuvat valo levisi kosteille kaakeleille. Illan tullen valon vähentyessä tai sateisina ja harmaina päivinä seinillä lepääviin soihtuihin syttyivät liekit. Ne loivat tunnelmavalaistuksen, joka sai Myrtin joskus haaveilemaan. 

Nyyhkittyään koko illan, jopa paruttuaan pois pahaa oloaan, liekkien lepattaessa hän saattoi hieman huokaista. Silloin, kun kukaan ei ollut näkemässä tai ilkkumassa. Oli kulunut jo yli viisikymmentä vuotta hänen kuolemastaan, eikä hän ollut koskaan uskaltanut ihastua – ei oikeasti.

Dracon käytyä kuitenkin yhä useammin ylemmän kerroksen poikien vessassa itkemässä Myrtti oli uskaltautunut hakeutua toisen seuraan. Kuunnella särkyneen pojan valitusta, ja jos Myrtti jotain jostain ymmärsi, niin henkisestä kärsimyksestä. Draco ei koskaan kertonut, miksi oli ahdistunut. Vain sen, että häneltä vaadittiin liikaa ja mutisi tehtävän olevan liian vaikea, eikä Myrtti voinut auttaa. Hän kuitenkin puhui joskus Dracolle ja sanoi, että poika oli aina tervetullut hänen vessaansa, jossa hän saisi olla rauhassa. Kukaan ei tulisi sinne, sillä Harrykaan ei ollut käynyt aikoihin. 

Kun Draco oli ollut jo lähestulkoon valmis tarttumaan tarjoukseen, ja näkemään tuskaa helpottavan tunnelmavalaistuksen, tapahtui kauheita.
 
Myrtti oli jo niin odottanut, että joku ymmärtäisi tulen hehkuvan punan kaakeleilla ja savunhajun, joka leijaili vapaana katonrajassa. Kerrankin tyttö olisi voinut jakaa harvinaisen ilonsa jonkun kanssa, joka ymmärsi häntä, tai niin hän uskoi. Draco kantoi samanlaista kipua ja kolhuja, joista Myrtti kärsi. Vielä vuosikymmenienkin jälkeen. 

Mutta kaksintaistelussa Harry hyökkäsi Dracon kimppuun hengenvaarallisella kirouksella, tytön vaikeroidessa poikia lopettamaan. Myrtti sai kaakeleista kaikumaan kohtalokkaan huudon murhasta, vaikka niin ei ehtinyt tapahtua. Myrtti oli hetken pelännyt, että Draco kuolisi, kun katsoi verta vuotavaa rintaa ja Harrya, joka näytti hukkuvan pakokauhuun, eikä osannut hakea apua. 

Siitä pelosta huolimatta Myrtin mieleensä kohosi nopea ajatus, jonka aikana hän toivoi toisen kuolemaa. Hänen ajatuksissaan oli hetken aikaa ollut mielikuva ystävästä, joka jakoi hänen tunnelmavalaistun kotinsa toisen kerroksen tyttöjen vessassa.
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

vinkuravarvas

  • Carabasin markiisi
  • ***
  • Viestejä: 44
Vs: Tunnelmavalaistus | S | Myrtti/Draco
« Vastaus #1 : 11.06.2016 22:48:03 »
Lyhykäisyydessään tämä sai myös minunkin sympatiani Myrtin puolesta heräilemään :D En ollut aiemmin ajatellut Myrtti/Draco paritusta sen kummemmin, mutta äkkiä tuntuu kuin mun nyt täytyisi mennä harjoittelemaan tuon hakutoiminnon käyttöä ja etsiä lisää tämän kaltaisia kuvauksia Myrtin haikailusta. Jotenkin on helppoa ymmärtää, että pitkä aika lukittuna pieneen vessaan saa jo kaipaamaan jotakuta vierelle.

Tunnelmavalojen kuvailulla onnistuit luomaan tähän pätkään rauhallisen, jopa kaikista synkkyyksistä huolimatta lämpöisen tunnelman. Pidin siitä miten lyhyilläkin lauseilla onnistuit kuljettamaan tarinaa ja kuvailua tehokkaasti ja luontevasti eteenpäin.

Ainoana miinuksena voisi pitää sitä että tämä nyt luonnollisesti loppui näin lyhyeen ;) Mutta joka tapauksessa tämä synkistely jollain tasolla onnistui piristämään minun jo ennestään hieman synkeää iltaani, kiitos!

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 165
Vs: Tunnelmavalaistus | S | Myrtti/Draco
« Vastaus #2 : 12.06.2016 02:35:53 »
Voi Myrtti raukkaa, kaikki pojat on ihan liian eläväisiä ja vaikeasti tavoitettavia  :D 

Tykkään tästä parituksesta jollain tapaa, vaikka tämä aika yksipuolista onkin. Ainakin on vaikea kuvitella, että Draco jakaisi Myrtin tunteet. On se silti parempi vaihtoehto kuin Harry/Myrtti. Ehkä Dracossa ja Myrtissä voisi olla joku pieni ripaus jotain yhteistä, jonka kautta jopa hieman ymmärtäisivät toisiaan. Taisivathan nämä kuitenkin jonkun verran jutella Dracon ravatessa alvariinsa tyttöjen vessassa.

Myrttiä käy tässä sääliksi, on varmasti yksinäistä kummitella samassa vessassa viisikymmentä vuotta. Miksi luen aina angstficcejä ja sitten voivottelen sitä miten angstisia ne on Harrykin hylkäsi ja nyt Draco meni ja selvisi hengissä. Hauska mielikuva kyllä, että Draco ja Myrtti yhdessä kummittelisivat tuossa vessassa. Myrtti olisi ylitsepääsemättömän rakastunut ja Draco kauhuissaan yrittäisi päästä karkuun :D

Lainaus
Draco kantoi samanlaista kipua ja kolhuja, joista Myrtti kärsi. Vielä vuosikymmenienkin jälkeen

Myrtti usein kuvataan koomisessa valossa, mutta tämä kohta sai miettimään, kuinka ikävää tytön elämä ja kuoleman jälkeinen olemassaolo on ollut. Tämä valoitti kivasti Myrtin inhimillisempää ja vakavampaa puolta. Sillekin on syynsä, miksi Myrtti aina on niin kovin ylidramaattinen. Ja tässä Myrtti tuntuu aidosti ymmärtävän Dracoa, eikä kyse ole edes pelkästä seurankipeydestä.

Tykkäsin tästä, ihanan piristävä näkökulma Myrttiin!

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 598
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: Tunnelmavalaistus | S | Myrtti/Draco
« Vastaus #3 : 26.11.2022 10:08:32 »
Hmmm... mielenkiintoinen paritus, vaikka se käytännössä yksipuolista onkin. Voin kyllä hyvin kuvitella Myrtin ihastumaan Dracoon tuollaisten yhteisten hetkien myötä. Myrtti on kyllä tosi reppana, kun hetkeksikin pysähtyy miettimään, kuollut nuorena ja sen jälkeen kummituksenakin yksinäinen. En siis yhtään ihmettele, että hän Dracon pahasti loukkaantuessa alkaa jopa toivoa tämän kuolemaa, että saisi tästä itselleen ikuisen ystävän (vaikka mikäänhän ei takaa sitä, että kuollessaan Draco palaisi kummituksena). Vaikka onhan sellaisten asioiden toivominen ymmärrettävistä syistä melkoisen hyytävää. Onneksi Draco selvisi tuosta tilanteesta hengissä, ja Kalkaros sai parannettua hänen haavansakin. Vaikka vähän jää silti surku Myrtin puolesta. Hän kyllä ansaitsisi ystäviä siinä missä muutkin.

Kiitos tästä mielenkiintoisesta tekstistä! Vaikka pieni surku tulikin Myrtin puolesta 😅 Mut semmostahan osaa ihan odottaakin Pimeyden voimiin postatuissa ficeissä.
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中