Kirjoittaja Aihe: Armahdus | K-11, angst  (Luettu 1347 kertaa)

Nava

  • Mostly Harmless
  • ***
  • Viestejä: 150
Armahdus | K-11, angst
« : 14.05.2016 12:03:01 »
Nimi: Armahdus
Kirjoittaja: Demure
Ikäraja: K-11
Genre: Angst, death



☩ Armahdus ☩


Piip — Piip — Piip —

Olet kuihtunut pieneksi kuin lintu. Huulesi ovat rohtuneet ja sinertävät, silmäluomillasi risteilee verisuonien verkko. Jos näkisit itsesi, et antaisi kenenkään tulla katsomaan sinua. Röyhkeä itsevarmuutesi ja vahva ulkokuoresi ovat haihtuneet olemattomiin. Et ollut yhtä avuton edes syntyessäsi.

Piip — Piip — Piip —

Et ole elossa, vaikka kone niin väittää. Laitteet pitävät sinut hengissä, mutta elämäsi on jo päättynyt. Vetämällä johdon seinästä voisin päästää sinut menemään. Voisin laskea sinut lepäämään rauhassa. Saisit vaipua ikiuneen, taivaan tuulet kuljettaisivat sinut toiseen maailmaan.

Piip — Piip — Piip —

Jos voisit puhua, anelisit minua päästämään sinut pois. Et haluaisi roikkua elämässä kiinni, kun toivo on mennyttä. Sinulle se oli aina kaikki tai ei mitään. Jos minä olisin tilallasi, et miettisi kahdesti. Et roikkuisi minussa, et roikkuisi menneisyydessä. Laskisit minut haudan lepoon, mutta et tekisi sitä vuokseni. Tekisit sen päästäksesi eroon taakasta harteillasi, sillä se olisi kaikki, mitä olisin sinulle, rasite. Et koskaan halunnut minusta muuta kuin ne puolet, jotka oli sinulle hyödyksi.

Piip — Piip — Piip —

Voisin päästää sinut menemään. Jos olisit edes joskus ollut armelias minulle. Jos edes kerran olisit ajatellut, mitä minä haluan, mitä minä tarvitsen. Jos edes kerran olisin nähnyt katseessasi ymmärrystä, empatiaa. Edes häivähdyksen rakkautta minua kohtaan. Mutta rakastit vain sitä, kuinka rakastin sinua.

Piip — Piip — Piip —

Ehkä välitilassa ollessasi asiat valkenevat sinulle. Ehkä pystyt ajattelemaan, mutta et puhumaan. Ehkä viimein ymmärrät, viimein käsität. Rakastin sinua, tein kaikkeni sinun vuoksesi. Et koskaan ollut kiitollinen, et koskaan ollut pahoillasi. Et myöntänyt edes itsellesi tekeväsi väärin, kaikki oli aina minun syytäni. En halua päästää sinua lepäämään rauhassa. Et ansaitse sitä.

Piiiiiiip —

Mutta en ole kuin sinä.

— — —

Kävelen pois, en katso taakseni. En jätä hyvästejä, en saattele sinua pois tästä maailmasta kauniilla sanoilla. En ole antanut anteeksi. On liian myöhäistä olla pahoillasi.

”Puhutaan vain jos on tarpeen.”  – Uppo-Nalle