Kirjoittaja Aihe: Se olin minä, S | raapale  (Luettu 1268 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 067
Se olin minä, S | raapale
« : 13.03.2016 01:44:47 »
Nimi: Se olin minä
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama
Haasteet: Ficlet300 21. Harmoninen, Spurttiraapale III ja Vuosi raapalehtien V
Varoitukset: Tapon maininta.


Se olin minä

Harmonisessa tilassa ruumis on vasta herännyt ja mieli hapuilee tietoisuutta. Sellainen hidas aamu, joka on jo iltapäivä. Mitä unta minä näinkään? Aivan. Tapoin miehen, jonka siskoni yritti tappaa ensin. Koko perheeni oli siinä mukana, salailemassa ja juonimassa. Se oli uni vailla syyllisyyttä, tilalla määrätietoisuutta selviytyä.

Mies oli vanha ja viiksekäs. Hän oli humalassa. Jotakin käsittämättömän vastenmielistä hänessä oli. Meillä oli syy saada hänet hengiltä. En vain muista sitä enää. Murhasin hänet keittiöveitsellä, mutta veitsessä oli myös äitini sormenjäljet.

Olemme kaikki tässä yhdessä.

En nähnyt ratkaisevaa kohtausta. Vain verisen veitsen, ja tiedon, että se olin minä.

Ja muut sanomassa: "hyvin tehty."
« Viimeksi muokattu: 13.03.2016 14:28:36 kirjoittanut Sokerisiipi »

Hazyel

  • Master of Godspeed
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 785
  • Not killing people is really hard.
Vs: Se olin minä, S | raapale
« Vastaus #1 : 16.03.2016 11:34:09 »
Oho. Huh. Mitähän tästä pitäisi sanoa? En muista aiemmin lukeneeni sulta mitään muuta kuin jotain supersokerista fluffya ja sen sellaista, joten oon kovasti identifioinut sut fluffy-ficcariksi ja nyt mua hämmentää, kun yhtäkkiä luinkin tällaista! Tällaista, hmm, angstia? Tai jotain siihen suuntaan viittaavaa ainakin. Bongasin tän kommenttikampanjasta, ja oli tarkoitus ottaa tää kommentoitavaksi sitä kautta, mutta kommentoin nyt erikseen kun Arte oli nopeampi ja vei mun nenän edestä tän :D

Mutta niin. Tämä oli tosiaan hyvin erilaista, muttei missään tapauksessa millään tavalla huonoa. Oikeastaan tykkäsin tästä hurjasti, sillä vaikka pidänkin fluffysta, olen myös hieman synkemmänkin tekstin ystävä, enkä kovin helpolla kavahda vähän angstisempiakaan juttuja :D On jotenkin surullista, että tarinan kertoja tuntuu haaveilevan jonkun henkilön tappamisesta niin paljon, että näkee siitä jopa unia. Että näkee, kun koko perhe on mukana siinä, kun perhe sanoo hänelle, että tämä oli hyvin tehty. Ehkä tässä on taustalla jonkinlaista koko perheen kieroutuneisuutta, ehkä sitä, kuinka hän kaipaa perheensä hyväksyntää keinolla millä hyvänsä.

Tai ehkä tämä loppujen lopuksi ei ollutkaan mikään uni. Ehkä se vain tuntui unelta, koska koko tilanne oli niin unenomainen, niin käsittämätön. Jollain tapaa hieman pelottava ajatus.

Kiitos joka tapauksessa tästä tekstistä, vaikka tuntuikin, että tämä herätti vain kysymyksiä. Tästä olisi mielellään lukenut pidemmänkin tekstin, tai ehkä sen taustatarinan tämän kohtauksen takana. Mutta ehdottomasti juuri tämä kohtaus toimi tällaisena raapaleena, juuri sellaisena, mikä herättää kysymyksiä ja jättää lukijan pääteltäväksi vaikka mitä.
"When I say it doesn't hurt me, that means I can bear it."

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
Vs: Se olin minä, S | raapale
« Vastaus #2 : 18.03.2016 12:10:57 »
Hm hm hm. Tämä on kyllä melko ihmeellinen teksti. En oikein tiedä, mitä ajatella, sillä yleisesti ottaen en hirveästi pidä teksteistä, joissa käsitellään unia. Niistä on aina hankala saada selville, mitä henkilön päässä oikeasti tapahtuu ja toisaalta sitten mahdollinen tapahtunut hyssytellään sillä, että "sehän oli vain unta". No,  kuten sanottu, tästäkin oli vaikea saada selkoa. :D

Olen Lauchuon kanssa myös kahden vaihella siitä, että onko tämä nyt unta vai ei. Voihan olla, että kertoja vain on nukkunut todella myöhään ja nähnyt todella pelottavaa unta, mutta toisaalta voi olla, että tämä on aamulla käynyt tapamassa jonkun random tyypin ja nyt herää jostain transsista ja miettii, että mitäs tässä nyt tulikaan tehtyä. Toisaalta kallistun kyllä enemmän tuonne unen puolelle, koska näin lyhyestä pätkästä pitäisi muuten päätellä, että hahmolla on skitsofrenia tai muu mielealahäiriö, jos menee muuten vain tappamaan jonkun ja ehkä hallusinoi sitten vielä siihen perheensä mukaan ja niin edelleen. Unessahan tällainen voi olla loogista toimintaa.

Perhe-aspektin mukaan tuominen oli kyllä jännä tvisti. Miksi koko perhe haluaa tappaa humalaisen vanhan miehen? Miksi he kaikki olivat siinä yhdessä mukana, kannustavat toisiaan ja yrittävät vuorotellen saada miehen kuolemaan? No, jos tämä tosiaan on unta, niin kaikki tällaiset jutut ovat aika merkityksettömiä, koska unessa tapahtuu vaikka mitä ja tekemisten analysointi jää aika latteaksi. Aika raa'asti tämä kuitenkin loppuu, kun muu perhe sitten viimein onnittelee, että hyvä tyttö, hyvin tehty työ. Huh!

Ajatuksia herättävä teksti! (:


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman