Kirjoittaja Aihe: Hetalia: Facepalmin filosofiset ulottuvuudet (K-11, Saksa, oneshot)  (Luettu 1115 kertaa)

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Facepalmin filosofiset ulottuvuudet
Author: Larjus
Fandom: Hetalia
Chapters: Oneshot
Characters: Saksa  (+ Kreikka)
Genre: Drama/general & jaarittelu humoristisella otteella
Rating: K-11
Disclaimer: Hidekaz Himaruya omistaa hahmot, minä tekstin. En saanut tämän kirjoittamisesta mitään.
Summary: Onko facepalmeista oikeasti jotain hyötyä?

A/N: Älyttömät otsikot II -haasteen innoittama tuotos.

Käytän facepalm-termiä ja sen rakkauslapsia mielelläni, sorry not sorry. Muutenkin sanavalinnat on mitä on. Tyhmiä, outoja, älyttömiä. Varmasti joitakuita häiritseviä. Tän on nimittäin tarkotus olla vähän järjettömämpi teksti (vaikkei varsinaisesti huumoria), joten sopii ainakin mun mielestä tyyliin. Oon kirjoittanut tätä ihan tarkoituksella vähän kieli poskella miettien, mikä kuulostaa hölmöltä. Kun haastekin on nimeltään Älyttömät otsikot, voi siihen kuuluva tekstikin olla älytön. Miksi vain otsikon pitäisi.



Facepalmin filosofiset ulottuvuudet


Kun Saksa oli aikoinaan aloittanut kovan fyysisen rääkin ja kehonsa treenaamisen, hän oli olettanut tekevänsä sen pitääkseen kansansa vahvana sekä pärjätäkseen sodissa ja rauhankin aikaan muita vastaan. Järkytys olikin suuri, kun hän eräänä päivänä tajusi käyttävänsä lihaksiaan oikeastaan vain peittääkseen naamansa kädellään. Sotia ei enää ollut, ja muita vastaan ei kamppailtu – ainakaan periaatteessa ja fyysisesti. Yhteistyössä pärjäsi maalaisjärjellä ja pakotetulla rauhallisuudella (joka kätki taakseen huomattavasti turhautumista, epäuskoa ja halua karjua naama punaisena) sekä kädellä, jolla saattoi läimiä itseään naamaan, kun teki mieli vedellä muita pitkin korvia ja rynnätä ulos konferenssisalista paperit ympäriinsä lennellen ovet paukkuen.

Vaikka lähes jokainen muu valtio aiheutti Saksalle päänsärkyä ja halua lyödä jotakuta (muutakin kuin itseä), Italia oli edelleen pääsyy hänen naamapalmuiluunsa. Olihan tämä tullut paljon tolkullisemmaksi niiden sadan vuoden aikana, jotka he olivat toisensa tunteneet, mutta tämän käytös oli yhä suurimmilta osin täysi mysteeri Saksalle. Hän ei vieläkään ymmärtänyt, miksi Italian oli riisuuduttava aina siestan aikaan (ja unohdettava sitten pukea puolet vaatteistaan takaisin herättyään), oltava pelkuri, halattava suunnilleen jokaista vastaantulijaa, jos tämä vain näytti edes etäisesti tutulta, ja ajateltava (ja syötävä) ruokaa, etenkin pastaa ja gelatoa, jatkuvasti. Ja edelleenkin pyydettävä hänet sitomaan ne perkeleen kengännauhat puolestaan. Saksasta tuntui aivan liian usein, että Italia oli yhä pikkulapsi, josta hänen, aikuisen lapsenvahdin, olisi pidettävä huolta. Erittäin häiritseväksi ajatuksen teki tieto siitä, että Italia oli Saksaa satoja vuosia vanhempi ja ollut kokemassa elämää paljon monipuolisemmin. Saksa oli synnyttyään joutunut heti keskelle kiihtyvää teollistumista ja hulluja pomoja, jotka pakottivat sotaan. Perkeleen isoveljet, jotka olivat luopuneet valtiotehtävistään ja jättäneet kaiken hänen harteilleen. Preussi ehkä olikin jäänyt mutta jätti silti muiden veljien tavoin kaiken Saksan huolehdittavaksi. Vähemmästäkin teki mieli naamapalmuilla.

Mutta oliko facepalmeista mitään hyötyä pidemmässä juoksussa?

Niillä ehkä välitettiin väkivallan käyttöä tilanteissa, joissa se ei ollut soveliasta (eikä Saksalla muutenkaan enää ollut varaa vaikuttaa pahalta valtiolta, joka uhittelee, valloittaa muilta alueilta, aloittaa sotia ja tappaa viattomia), mutta helpottivatko ne omaa oloa? Saksa yritti muistella jotain erillistä tilannetta, jossa oli kokenut parhaimmaksi piilottaa kasvonsa kätensä taakse ja pakottaa itsensä hillitsemään tunteensa, selvittääkseen, miltä sen jälkeen oli tuntunut. Muistiaan työstäessään hän kuitenkin kohtasi ongelman: Hän oli turvautunut naamapalmuiluun niin usein, ettei osannut nimetä yksittäistä hetkeä, jossa oli sitä käyttänyt. Facepalm oli tasainen jatkumo hänen elämässään, ollut jo syntymästä lähtien. Millaista oli elämä ilman sitä? Saksa ei tiennyt.

Normaalioloissa Saksalla oli tapana luottaa tilastoihin ja tieteellisiin tutkimuksiin, joskin hän epäili, että naamapalmuilusta olisi sellaisia tietoja tarjolla. Hän ei kai voinut muutakaan kuin odottaa seuraavaa kertaa, jolloin hänen raivonsa ja turhautuneisuutensa kuvainnollisesti piiloutuisi kämmenen taakse. Olisi turhaa luoda keinotekoista tilaa facepalmin käyttämiseen, kun arki tarjosi sopivia hetkiä liiaksikin.

**

Saksa oli taas siinä tilanteessa. Euroopan unionin kokoontuminen oli alkanut hetki sitten, mutta meno muistutti Saksan mielestä enemmänkin jotain helvetin karnevaaleja. Ja varsin irvokkaita sellaisia. Puolet puhui toistensa päälle, Kreikka oli nukahtanut pystyyn, Latvia vaikutti pillahtavan itkuun hetkenä minä hyvänsä (Venäjä kuulemma kyttäsi ikkunan takana näyttäen uhkaavalta), Ruotsi näytti siltä kuin murhaisi jokaisen, joka tulisi liian lähelle, ja Ranska ja Englanti olivat taas vaihteeksi toistensa kurkuissa kiinni. Ei helvetti.

”Saksa... sanoisit nyt jotain...”
Saksa oli yllättynyt siitä, että ylipäätään kuuli jotain siinä härdellissä. Hän vilkaisi vasemmalle ääneen suuntaan ja huomasi vierellään apean oloisen Italian.
”Italia?”
”Saksa... sano jotain!”
”Mitä muka? Mitä tässä sekasorrossa muka kannattaa sanoa!?”
”Kerro vaikka minulle, mikä on tämän kokouksen aihe...”

Kaikki ehti tapahtua nopeammin kuin Saksa tajusikaan. Italian vastauksen kuultuaan hänen hampaidensa välistä pääsi epämääräistä ärinää, ja kämmen mäiskähti vasten kasvoja. Siinä se oli! Facepalm! Saksa katseli edessään aukenevaa kokoussalia sormiensa välistä. Ympäristö ei ollut muuttunut muutamassa sekunnissa mihinkään suuntaan, tietenkään. Vain naamapalmu oli tapahtunut.

Miltä hänestä nyt siis tuntui?

Ihan helvetin vittuuntuneelta.


”HILJAISUUTTA!” Saksa karjaisi iskien nyrkkinsä pöytään. Se siitä itsensä hillitsemisestä. ”Me olemme kokoontuneet tänne tänään keskustelemaan Euroopan unionin kaupankäynnistä, mutta KATSOKAA ITSEÄNNE! NÄYTTÄÄKÖ TÄMÄ SEKASORTO SILTÄ!? OLETTE KUIN LAUMA JOTAIN SAAMARIN LUOLAMIEHIÄ!!!”
Saksan matala ääni oli sen verran kantava, että se kantautui muutaman hölöttäjän korviin. Nämä älysivät vaieta, ja dominoefektimäisesti muut seurasivat esimerkkiä. Latvia nieleskeli itkua, ja Kreikkakin heräsi unestaan. Ranska ja Englanti päästivät irti toistensa kauluksista mutta jatkoivat toistensa vihamielistä mulkoilua pysyen vaiti.

Saksalla oli heti paljon parempi olo. Kaikki olivat viimein hiljaa ja kuuntelivat.

Paitsi Italia.

”Hei, Saksaaaaa...” Italia vinkui hänen vierellään. ”Kertoisitko jo, mitä varten olemme kokoontuneet...?”

Pöytään iskeytynyt käsi puristui taas kerran nyrkiksi. Saksan vaisto kehotti häntä tähtäämään sillä Italian hölmistyneitä kasvoja, mutta järki oli ideaa vastaan. Hänellähän ei ollut varaa alkaa väkivaltaiseksi. Saksa tuijotti tiiviisti nyrkkiään kuin käskien sitä päättämään, mitä se aikoisi tehdä. Mutta ihan kuin se muka itse voisi päättää, eihän se ollut kuin hänen ruumiinsa jatke. Hän hallitsi sitä.

Käsi alkoi täristä Saksan pistävän tuijotuksen alla. Tai ehkä hän vain kuvitteli. Joka tapauksessa hänen halunsa lyödä Italiaa (ja siinä sivussa kaikkia muitakin mölyäjiä, jotka kuulemma olivat hänenlaisiaan valtioita) ja mielitekoa vastustava järki kamppailivat. Lopulta vaisto luovutti. Nyrkki avautui, ja Saksa läimäytti avokämmenensä kasvojaan vasten.

Siinä se taas oli. Facepalm.

Ja Saksaa vitutti edelleen ihan helvetisti.

Mutta hänen ei enää tehnyt mieli lyödä Italiaa.

**

Kokouksen loputtua Saksa ei oikeastaan yllättynyt siitä, että Kreikka oli yhä paikalla. Välimeren valtiolle oli tyypillistä nukkua puolet kokouksista, ja tätä sai yleensä loppuvaiheessa patistella hereille. Nyt Kreikka ei kuitenkaan nukkunut. Tämä istui omalla paikallaan ja katsoi Saksaan päin herkeämättä. Hetken Saksa luuli Kreikan nukahtaneen tuoliinsa silmät auki, mutta tajusi olevansa väärässä, kun Kreikka kohotti oikeaa kättään ja viittoi häntä tulemaan luokseen.

”Mitä nyt, Kreikka?” Saksa kysyi lähestyen vanhempaa valtiota. ”Kokous loppui jo. Eikö sinun pitäisi suunnata kotiin? Vai menikö sinulta ohi puolet kokouksen sisällöstä ja vaadit kertausta?”
Saksaa puistatti pelkkä ajatuskin, että oli itse keksinyt tuon vaihtoehdon. Ei saanut antaa Kreikalle ideoita. Vaikka ei kyllä olisi mikään uusi asia, että Kreikka ei pysynyt perässä kokouksen sisällössä ja vaati loppuyhteenvetoa.

”Ei mennyt”, Kreikka hymyili pienesti näyttäen samalla hyvin pohdiskelevalta. ”Jäin vain miettimään kaikkea muuta. Sinua.”
”Minua?” Saksa näytti epäuskoiselta.
”Niin. Näytit melko turhautuneelta tänään. Vihaiselta. Ja piilottelit kasvojasi valtaosan kokouksesta kätesi takana. En väitä, ettetkö tekisi niin useinkin, mutta tänään siinä oli jotain poikkeuksellista”, Kreikka selitti rauhallisesti. ”Aivan kuin olisit ollut erityisen syvien ja vaikeiden valintojen edessä. Mielenrauhasi äärirajoilla.”

Saksa katsoi pitkään tuolillaan nuokkuvaa brunettea sanomatta mitään. Kreikka vaikutti hereilläänkin ollessaan puoliuniselta. Lopulta Saksa huokaisi ja vetäisi itselleen pöydän äärestä tuolin istuen Kreikan viereen.
”Olet kai oikeassa”, hän sanoi tuskin kuuluvasti.
Kreikka vastasi hiljaisuudella.

Hetken he istuivat vaiti, Saksa tutkaillen Kreikan ilmeitä arvioivasti. Hän halusi sanoa jotain. Kysyä. Kuulla Kreikan mielipiteen. Saada edes jonkinlaisen vastauksen. Ratkaisun.
”Kreikka...” Saksa aloitti. ”Sinähän tiedät facepalmauksen?”
”Kyllä”, vanhempi vastasi. ”Ja niin selvästi sinäkin, ainakin teit niin tänään varsin aktiivisesti. Mitä siitä?”
”Mitä merkitystä facepalmeilla on? Mitä hyötyä? Aloin miettiä sitä, kun tajusin tekeväni niin todella usein, mutta... Luulin tekeväni niin saadakseni aggresion laantumaan, mutta ei. Viha ei taltu.”

”Hmmm...” Kreikka uppoutui mietteisiinsä. ”Ehkäpä haluat viestittää kädelläsi muille, että olet turhautunut ja vihainen.”
”Luulen kyllä, että huutamiseni tuo asian paremmin ilmi.”
”Onko tavallasi sitten mitään muuta vaikutusta? Muuttuuko mikään yhtään facepalmin myötä?
”Tuota...” Saksa yritti miettiä asiaa. Hän ei lopulta saanut mieleensä kuin yhden asian. ”Tänään olisin halunnut lyödä Italiaa. Löinkin lopulta itseäni otsaan, ja vaikka olin sen jälkeen edelleen yhtä vihainen, en halunnut enää satuttaa Italiaa. Siinä kaikki.”
”Siinä kaikki, mutta haittaako se?”

Saksa katsahti Kreikkaa ihmeissään.
”Mitä tarkoitat?”
”Itsesi lyöminen vei halusi lyödä Italiaa. Se siis hillitsee sinua väkivallan käytössä. Eikö se muka ole riitä, vaikka sitten tarvitsisitkin muita keinoja muun aggression purkamiseen?”
”Riitä mihin?”
”Facepalmille merkitykseksi. Tarvitseeko sen olla jotain muuta kuin este Italian lyömiselle?”

Kreikan sanat saivat Saksan hiljaiseksi. Häneltä ei kuitenkaan mennyt kauaa löytää vastausta.
”Olet oikeassa”, Saksa myönsi Kreikalle. ”Ei se ehkä ole paljon, mutta... se on tarpeeksi.”

Hän ei hevillä antaisi itselleen anteeksi, jos koskaan satuttaisi Italiaa.

”Hienoa, että löysit asialle merkityksen”, Kreikka vastasi tyynesti. ”Mikään tässä universumissa kun ei ole olemassa turhaan, kaikella on paikkansa ja tehtävänsä.”
”Varsin pieni tehtävä”, Saksa totesi.
”Mutta tärkeä”, vanhempi valtio täydensi lauseen. Hän käänsi katseensa toiseen hymyillen rauhallisesti. ”Ja tärkeydestä tuli mieleeni... Voisitko kertoa minulle, mistä tämänpäiväistä edeltävässä kokouksessa oli kyse?”

Saksan iski välitön halu testata, estäisikö naamapalmuilu yleisestikin Välimeren maiden lyömisen, vai oliko kyseessä Italialle suotu poikkeus.

Kreikka vältti keskieurooppalaisen nyrkin nipin napin.
« Viimeksi muokattu: 03.09.2020 21:37:55 kirjoittanut Larjus »

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない

Slytherin cat

  • Vieras
Tämä oli kyllä aika hauska, vaikket huumoria siis kai yrittänyt kirjoittaa. Täällä bussissa kanssamatkustajat varmaan ihmettelevät, että mille kummalle virnuilen näin...
Saat hyvin kirjoituksissa hahmojen luonteet esille, esimerkiksi tuo Kreikan puhetyylikin sopi kyseiselle valtiolle hyvin.

Ja mielenkiintoiset pohdinnat facepalmista olit saanut aikaan, eipä olekaan ennen tullut mietittyä. :'D

Ja vielä, hmm. En Saksasta pidä hahmona lainkaan, joten oot onnistunut hyvin, kun tän ficin pystyin silti hyvillä mielin lukemaan, eivätkä nuo sanavalinnatkaan häirinneet lainkaan.
Enkä tästä sen kummempia jaksa laiskana alkaa repimään irti, vaikka paljon kommentoitavaa olisikin. Kiva ficci.

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Eihän se hauskuus mitään haittaa, vaikka tosiaan en varsinaisesti huumoriin pyrkinytkään :D Mutta aika kepeissä mielentiloissa tätä kirjoittelin (ihan jo idean antaneen haasteen vuoksi).

Kiva että huomioit Kreikan puhetyylin, koska se oli niitä asioita, joita oikeesti pysähdyin miettimään. (Muuten tän kirjoittelu oli vain sitä, että näppis laulaa ja minä en ajattele mitään.)

Itse taas pidän Saksasta hyvinkin paljon, mutta kiva että sain kirjoitettua sen (ja kaiken muunkin) niin, että tätä luki mielellään ^^ Kiitos <3

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 667
  • Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä
Olen nyt niin monta kertaa jo haahuillu tän otsikon ympärillä, että päätin viimein avata ficin, vaikka Hetaliasta en sen enempää tiedäkään. Pääidea taitaa olla hallussa (eli että valtiot on hahmoja), mutta mitään järkeää hahmoanalyysia en osaa lähteä heittämään. Mutta hyvin tämä pelitti ilman fandomtietämystäkin!

Ensinnäkin ficin nimi on hieno, kiitos haasteelle siitä. Ilahduttavaa, että on lähdetty ihan kunnolla kirjoittamaan otsikon mukaan ja tässähän olikin oikein muhevaa filosofointia aiheesta. Enpä ymmärtänyt naamapalmuilulla olevan näin paljon eri tasoja. :D Suurena historiadiggarina tietysti tykkäilin kaikista viittauksista maiden historiaan, kuten vaikkapa maailmansotiin ja niitä edeltäviin aikoihin (ja tuskin niitä tässä fandomissa voi oikein välttääkään :D).
Lainaus
eikä Saksalla muutenkaan enää ollut varaa vaikuttaa pahalta valtiolta, joka uhittelee, valloittaa muilta alueilta, aloittaa sotia ja tappaa viattomia
Aijaa, mistäs nyt sellainen... :D

Lainaus
Siinä se oli! Facepalm! Saksa katseli edessään aukenevaa kokoussalia sormiensa välistä. Ympäristö ei ollut muuttunut muutamassa sekunnissa mihinkään suuntaan, tietenkään. Vain naamapalmu oli tapahtunut.
Ai tsiisus, tää oli kyllä hauska teksti. Tuntui, että olit lähtenyt kunnolla revittelemään tämän teeman kanssa ja se oli kyllä hyvä juttu, tää oli hupaisaa luettavaa. ^^
Lainaus
Ranska ja Englanti päästivät irti toistensa kauluksista mutta jatkoivat toistensa vihamielistä mulkoilua pysyen vaiti.
Iih, toistan edellistä, että tykkään viittauksista maiden suhteisiin. (miks musta tuntuu, että nämä kaksi on varmaan yksi sarjan epävirallisista parituksista, koska eihän tätä viharakkaussuhdetta vaan voi olla shippaamatta. Pitää varmaan kohta itse katsoa tämä sarja... :D)

Lopetus sopi tähän totisesti kuin nyrkki silmään (vitsien taso on suoraan verrannollinen kellonaikaan) ja muutenkin tekstin kieli oli ihastuttavan humoristista, vaikka et tainnut sitä ihan puhtaaksi huumoriksi tarkoittaakaan. Tämä oli tosi riemastuttava löytö, kiitän tästä! ^^
Hyppää mukaan!


(banneri by Sokerisiipi)

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Et tiedäkään (mutta ehkä arvaat), miten iloiseksi kommenttis sai väsyneen Larpan näin aamusta ^^ Virnuilen kuin jokin Hangon keksi täällä.
Mahtava kuulla, että uskalsit fandomtietämättömyydestä huolimatta lukea tämän. Tiedän itsekin, miten suuri kynnys fandom välillä voi ollakaan... Mutta kiva että rohkenit, ja kiva kuulla, että fici toimi ilman fandomtietämystäkin :D Ehkä perustieto maailmasta ja valtioiden oikeasta suhteista riittää... (ja se, että tauaa, keitä nää hahmot niinku on)

Toi haaste tarjos tosiaan hienoja nimiä, ja mun oli pakko varata tää otsikko just tätä varten :D Kun näinkin hieno otsikko annetaan, pakko kirjoittaa sen mukaan! Ja jos totta puhutaan, en tiedä itse edelleenkään, onko naamapalmuilla lainkaan eri tasoja XD Mutta hyvä jos vaikutti teksti tarpeeksi filosofiselta. Johonkin sen sorttiseen tuli kuitenkin pyrittyä.

Ja totta kai Englanti/Ranska on yks suosituimpia parituksia! Ei niiden "vanha aviopari joka riitelee jatkuvasti" -henkistä suhdetta voi sivuuttaa :D (Toisaalta Englanti/Amerikka on kans tosi suosittu paritus ja fandomissa on jo vuosia ollut shippisotaa noiden paritusten välillä. Ite oon kyllä niin FrUk-puolta, vaikka sotaa välttelenkin.) Ja ihmeessä vaan tutustumaan sarjaan, jos siltä tuntuu! Ja sit kun shippaat Englantia ja Ranskaa, tuu juttelee mulle :''''D

Lopun kanssa mietin eka, että mitä hittoahan mä siihen keksi, että tekstistä tulis eheähkö kokonaisuus. Ja ilmeisesti taisin löytää sopivan lopetuksen XD Humoristisuus mun teksteihin taitaa tulla aika luonnostaan, ellen tietoisesti pyri siitä pois, joten kivahan se vain on kuulla, että teksti on hauskaa.

Ihana kommentti, kiitos <3 Mahtava aloitus päivälleni.

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない

Kuolotar

  • Luonnonlapsi
  • ***
  • Viestejä: 598
  • Juhlatuulella
Iltaa! Olen tätä jo hetken katsellut ja nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan kommentin!

Ficille on kyllä keksitty mainio nimi! Isot aploodit tuosta nimestä, se on kyllä luova ja omaperäinen. En osannut yhdistää heti nimeä juuri Saksaan mutta myönnän, että se toimi hahmolle todella hyvin. Järjestystä arvostava Saksa tosiaankin käyttä facepalmia enemmän kuin muut valtiot.

Tässä ficissä oli sellainen kiva tunnelma ja minulla nousi monessa kohdassa hymynkare huulille. Pidin kovasti kirjoitustyylistäsi, se oli toimivaa ja sujuvaa luettavaa, lukiessa ei osunut kirjoitusvirheitä silmille. :) Kreikka pääsi loistamaan filosofisilla taidoillaan! Hän oli myös mahtavan hajamielinen, pidin tavastasi tuoda saksan syvimmät ajatukset esiin.
Tätä oli mukava lukea! :) ja nautin erityisesti tuosta ficin lopetuksesta.

Olihan tämä tullut paljon tolkullisemmaksi niiden sadan vuoden aikana, jotka he olivat toisensa tunteneet, mutta tämän käytös oli yhä suurimmilta osin täysi mysteeri Saksalle.
Tämä oli mahtava kohta! Sai minut saman tien hymyilemään!

Normaalioloissa Saksalla oli tapana luottaa tilastoihin ja tieteellisiin tutkimuksiin, joskin hän epäili, että naamapalmuilusta olisi sellaisia tietoja tarjolla.
Aivan mahtava kohta!! :)

”Mutta tärkeä”, vanhempi valtio täydensi lauseen. Hän käänsi katseensa toiseen hymyillen rauhallisesti. ”Ja tärkeydestä tuli mieleeni... Voisitko kertoa minulle, mistä tämänpäiväistä edeltävässä kokouksessa oli kyse?”
Tämä oli loistava osa lopetukseen kruunasi kyllä lopussa ehdottomasti koko ficin!
Maailma on täynnä houkuttelevia kiusauksia, kykenetkö vastustamaan niitä vai vievätkö ne sinut mukanaan!

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Oh my, kommentti! Kiitos illan piristyksestä! Pulssini kiihtyi innostuksesta heti, kun huomasin jonkun kommentoineen tähän... :D

Ficin nimeä en ole itse keksinyt, koska se tulee tuosta haateesta, mutta yhdyn kyllä aplodeihin. Kiitos sille, kuka tuon ikinä keksikään. En varmaan olisi tätä tarinaa koskaan osannut kehitelläkään ilman sitä. Mulle tulee facepalmeista heti mieleen Saksa, siksi mun oli tää fici siitä kirjoitettavakin :D

Ihana kuulla, että tätä oli kiva lukea! Kiva oli kirjoittaakin. Ja hymyily ei haittaa, päinvastoin. On vain kiva, että muillakin on ollut tämän ficin suhteen hauskaa. Ja pitihän se Kreikka repäistä mukaan, kun otsikossa mainitaan filosofia :D Muu ei kävisi päinsä!

Lopetuksen kanssa mulla oli pieni paniikki (niin kuin aina), mutta koen saaneeni siitä ihan kelvollisen. Joten ihana kuulla, että se oli onnistunut. Kun jonkin kirjoittaminen on ollut haastvaa, tuntuu erityisen hyvältä, että se on sujunut haasteellisuudesta huolimatta hyvin ^^

Kiitokset kommentistasi, siitä tuli oikein hyvä fiilis.

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない

Sielulintu

  • Teen suurkuluttaja
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 748
Nyt on kyllä aivan pakko tulla jättämään kommentti. :)
Oon lukenut tän jo joskus kuukausia sitten, ja nyt huomasin, että silloin kommentointi oli jäänyt. Luin tän sitten nyt uudelleen, ja tää oli kyllä ihan yhtä hauska kun muistinkin. Nauroin täällä tälle ääneen yksikseni useammassakin kohdassa. :D
Vaikka Saksan hahmoon en ehkä ikinä olekaan osannut syventyä ja kiintyä samalla lailla kuin joihinkin muihin, tässä Saksa oli mun mielestä jotenkin todella onnistuneesti kirjoitettu. Voin niin kuvitella, miten Italian typerät kysymykset, jatkuva meteli ja Kreikan epätietoisuus kokousten aiheista on saanut Saksan ärsyyntymään. Onneksi facepalm kuitenkin auttoi, ja saman naamapalmuilun ansiosta päästiin myös pohdiskelemaan suuria filosofisia kysymyksiä. :D
Kiitos paljon erittäin hauskasta lukukokemuksesta. :)
Tervetuloa tutustumaan kirjoituksiini
ja seikkailemaan
tarinalabyrintin sokkeloihin

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
o.o <--- Minun ilmeeni kun huomasin, että nämä on nostettu jostain arkistojen alta ylös.

Mutta aivan ihanaa saada vanhempaankin ficiin kommenttia! En ole itse lukenut tätä oikeastaan lainkaan sitten julkaisun, enkä osaa sanoa, olisiko tämä minusta yhtä hauska kuin muistan, mutta kiva että niin on ainakin jonkin mielestä! Nauru on aina vain hyvä asia, oon aina otettu kun kuulen, että joku on nauranut mun teksteille. Se on ehkä parasta :D

Saksa on sellainen jännä hahmo, että musta tuntuu että joko siihen on superkiintynyt ja -syventynyt tai sitten ei (itse oon noita ensimmäisimpiä). Saksa on yksi mun lempihahmoista Hetaliassa, joten kiva että oon häntä onnistuneesti kirjoittanut, koska ei se ihan helppoa ole. Tää aihe oli kuitenkin jotenkin todella luonteva Saksalle :D Ja facepalmit tekee ihmeitä.

Kiitokset kommentista ^^ Ihana illan piristys.

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 6 399
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Tervehdys Kommenttikampanjasta! :) Tällä tekstillä on niin mainio ja mielenkiintoa herättävä otsikko, että halusin tarttua tähän, vaikken Hetaliaa sillä tavalla erityisesti tunnekaan. Älyttömät otsikot -haaste on kyllä aivan vertaansa vailla! Sen otsikoita katsellessa saattaa iskeä sellainen huvittunut epäluulo, että mitä tästäkin oikein voi edes kirjoittaa, mutta sitten kun tutustuu itse tekstiin, saattaakin kokea vaikka minkälaisia riemunhetkiä tai ahaa-elämyksiä. ;D Tämä teksti tarjoaa molempia, mikä takaa nautinnollisen ja tyydyttävän lukukokemuksen!

Minusta on hauskaa, miten hahmot nousevat tekstistä heti esiin omina persooninaan. En osaa päättää, kumpi on sympaattisempaa, Kreikan unelias haahuilu vai Italian spontaanius ja lapsellinen avuttomuus! Saksastakin välittyy varsin värikäs ja moniulotteinen kuva. Aiempi historia on selvästi jättänyt syvät jälkensä Saksaan, joka on nuoremmasta iästään huolimatta selviytynyt monesta ja saanut harteilleen isoveljienkin vastuita ja velvollisuuksia. Koen ymmärtäväni Saksan turhautumisen hyvin, koska kukapa nyt ei turhautuisi, jos pitäisi olla isoveli itseään vanhemmille ja yleinen järjen ääni ja hillitsijä ja hallitsija. ;D Jotenkin Saksasta välittyy se, että hän on kokenut ikäisekseen huomattavan paljon. Fiilaan sitä, kuinka hän puhkeaa karjumaan kurkku suorana muulle seurueelle, koska joskus tuollaiset purkaukset vain ovat tosi puhdistavia ja paikallaan.

Mietin aluksi, mitä filosofisia ulottuvuuksia facepalmista oikein voi löytyä, mutta voi pojat, löytyyhän niitä, Kreikan yllättävän tarkkanäköisellä avustuksella (Kreikka osaa selvästi halutessaan huomioida yksityiskohtia, vaikka nuokkuisikin muuten tylsät kokoukset :D). Rupesin oikein miettimään, mitä yksinkertainen mutta kaikille tuttu facepalm-ele voi viestiä. Yksi yleisimmistä käyttötarkoituksista on varmasti juuri turhautumisen ilmaiseminen, johtuipa se sitten muiden idiotismista tai omasta hölmöilystä, mutta kun kaivautuu pintaa syvemmälle, sillä voikin olla toinen, syvällisempi käyttötarkoitus ikään kuin sivutuotteena: oman naaman läimäiseminen voi toimia korvikkeena muiden läimimiselle. Nerokasta, ja minun on helppo uskoa, että suorasukainen ja ehkä hiukan äkkipikainenkin Saksa kanavoi turhautumistaan ja ärtymystään sen avulla. Siinä missä huutaminen on joskus puhdistava purkaus, niin on varmaan myös naamapalmuilu. Ainakin se tuo hetken helpotuksen, vaikka sitä joutuisikin sitten tekemään koko ajan, ja se säästää Italia-ressun mustalta silmältä!

Hän ei kai voinut muutakaan kuin odottaa seuraavaa kertaa, jolloin hänen raivonsa ja turhautuneisuutensa kuvainnollisesti piiloutuisi kämmenen taakse.
Jotenkin niin kuvaava ja osuva lausahdus! Kämmenen taakse piiloutuminen on mainio luonnehdinta.

Pari pikkuruista painovirhepaholaista, jos haluat käydä napsimassa:
Spoiler: näytä
Niillä ehkä välitettiin väkivallan käyttöä
^ Pitäisi varmaan olla konteksti huomioiden "vältettiin"?
Luulin tekeväni niin saadakseni aggresion laantumaan, mutta ei.
Eikö se muka ole riitä


Lämpimät kiitokset tästä hauskasta ja hymyilyttävästä tarinasta, tämä oli juuri passelia viihdettä tähän iltaan! :-* -Walle
« Viimeksi muokattu: 11.01.2021 23:00:16 kirjoittanut Waulish »


  

Larjus

  • チェリーブロッサム
  • ***
  • Viestejä: 3 547
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Waulish: Rakastuin tähän otsikkoon tuossa haasteessa suunnilleen heti, joten oli ihan pakko napata se itselleni (varsinkin kun tämän ideankin sain siinä heti samalla). Ihan mahtava haaste tuo Älyttömät otsikot, todellakin.

Hauska kuulla että pidit siitä, miten hahmot tässä tulevat esiin. Yritin parhaani mukaan tuoda heidän peruspiirteensä esiin, ja ficin tyylille ja tunnelmalle uskollisesti silleen sopivan pinnallisesti, koska vaikka sieltä vois kaikista kaivella vaikka mitä syvällistä, tää fici ei moisia analyyseja kaipaa. Saksasta luonnollisestikin kertoo eniten, koska onhan se aikamoista, että hän joutuu kaitsemaan muita, itseään huomattavasti vanhempia maita. (Ja sekin kertoo jo jotain, että Saksa on reilussa sadassa vuodessa fyysisesti/biologisesti kasvanut enemmän kuin moni muu valtio vuosisatojen aikana.) Saksa on kyl big mood, fiilaan häntä monessakin suhteessa. Kuuluu ihan syystäkin mun lempihahmoihin Hetaliassa :D

Aluksi en oikein itsekään tiennyt, mitä ne facepalmin filosofiset ulottuvuudet voisivat olla :D Mutta kyllä niitä sieltä jostain sitten löytyikin. Filosofiasta kun on kyse, Kreikka pääsee loistamaan. Hän huomaa sen minkä haluaa :D Jo ihan skidinäkin uppoutui pohtimaan syntyjä syviä ja oikeinkin filosofiseksi, vaikka muuten ei ihan kartalla pysykään :D Huikeeta kans kuulla, että tää sai sinutkin pohtimaan facepalmien merkitystä ja viestimistarkoituksia! Tästähän tuli siten filosofisempi kuin koskaan osasin ajatellakaan XD

Mahtia että tämä viihdytti, kiitos Walle! Tän vastauksen kanssa hieman venähti, vaikka kommentin kyllä luin jo ihan tuoreeltaan. Nyt se sai toistamiseen lämmittä mieltäni :)

でもな、俺たちはひとりぼっちじゃない