Kirjoittaja Aihe: Three Rivers || Hermione/Pansy, S  (Luettu 2884 kertaa)

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 390
Three Rivers || Hermione/Pansy, S
« : 16.01.2016 14:52:53 »
Nimi: Three Rivers
Kirjoittaja: Arte
Paritus: Hermione/Pansy
Ikäraja: S
Tyyli: general, kevyttä arkisöpöilyä
Yhteenveto: Ensiasunnon tunnelma.

Osallistuu: FF-100 sanalla 064. Syksy, Perspektiiviä parittamiseen 2# (perhe), Kirjoitusterttu (Slice of life)

A/N Three Rivers on asuinalue Lontoon laitamilla. Huh huh, kerrankin laitan jotain Hunajaherttuna puolelle enkä aina Godrickin notkoon! :D


Three Rivers

”Eihän tämä niin kauhean suuri ole, mutta mukavan passeli paketti ensimmäiseksi asunnoksi. Ikkunasta avautuu miellyttävä näkymä puistoon eikä iso tiekään mene aivan vieressä – tämä on hyvin rauhallista seutua, ei koskaan mitään mellakoita. Rautatieasemakin sijaitsee vain reilun kilometrin päässä. Tämä asunto on loistavalla paikalla, jos käytte esimerkiksi Lontoossa töissä tai pidätte muuten matkustamisesta. Peruspalvelujakin on aseman läheisyydessä, ja tuossa heti viereisellä kadulla on sellaisen vähän vanhemman leppoisan rouvan pitämä leipomo, josta saa tuoretta leipää joka aamu. Itse käyn siellä useamman kerran viikossa, ihastuttava paikka. Olen asunut tuossa alhaalla jo 25 vuotta enkä voisi kuvitellakaan ihanampaa asuinaluetta. Tämä on vielä näitä vanhoja hyväkuntoisia taloja, tosin täytyy myöntää, ettei takka taida olla enää aivan parhaassa kunnossa. Nykyään ne ovat vähän pois muodista, jos saan sanoa, eikä niiden ylläpitoon kannata kauheasti satsata. Kauniita ne kyllä ovat! Mutta lämmitysjärjestelmä on totta kai loistokunnossa, uusimme sen vasta viitisen vuotta sitten. Uudet patterit ja kaikki. Ikkunoiden tiivisteetkin olen aivan itse täältä tarkistanut, ei vedä mistään ja voin vakuuttaa, ettei syksyn koleus pääse puikahtamaan kodin lämpöön yhtään mistään tilkitsemättömästä raosta. Teillä olisi hyvin rauhalliset naapurit, meillä on oikein mukava pieni kommuuni tässä keskenämme. Olen hyvin tarkka siitä, kenelle asuntoja vuokraan, sillä asuinalueen maine on tärkeä säilyttää hyvänä ja miellyttävänä, jotta kaikilla olisi mukava asua täällä ja…”

Mies veti henkeä.

”Otamme tämän.”

*

Pansy seisoi takapihalle avautuvan ikkunan edessä ja tuijotti ulos. Puiston lehdet olivat jo varisseet maahan ruskean, punaisen ja keltaisen iloisena väriloistona. Rohkelikko…

Asunto hänen takanaan kaikui, kun ulko-ovella kopisteltiin kenkiä ja se läimäytettiin viimein kiinni.

”Tämä on viimeinen”, hän kuuli Hermionen huikkaavan pahvilaatikon tömähtäessä keittiötasolle. ”Ja hyvä niin, en olisi jaksanut kantaa enää yhtään ylimääräistä!”

Pansyn suupieli nytkähti, kun hän hillitsi halunsa huomauttaa, että jos he olisivat muuttaneet siihen Tylyahon asuntoon, heidän ei olisi tarvinnut kannella yhtä ainoaa laatikkoa. Hänen silmänsä osuivat puistossa kävelevään pariskuntaan. Jästejä. Tuiki tavallisia, mistään mitään tietämättömiä jästejä, jotka eivät ajatelleet Tylypahkan tupavärejä aina tarkkaillessaan ympäristöään. Nähdessään heitä.

”Mitä sinä katsot?” Hermione tuli kiertämään kätensä hänen lanteilleen. Pansy asetti kätensä naisen käsien päälle ja tunsi sormuksen vasten sormusta.

”Puistoa. Tulee mieleen ne sinun ihastuttavat rohkelikkohuivisi.”

”Aina sinä olet pilkkaamassa huivejani.”

”Niin olenkin. Ne ovat naurettavan värisiä.”

Hermione tökkäsi häntä kylkeen ja rutisti sitten lähemmin rintaansa vasten. ”Rakastan sinua”, korvaan kuiskattiin.

Pansy hymähti hiljaa, kallisti päätään Hermionen päätä vasten. ”Varsin antelias vastaus.”

”Vanhoista tavoista on vaikea päästä eroon.”

Pansy puristi Hermionen käsiä lujemmin ympärilleen ja nyökkäsi toisen poskea vasten. Oikeat tunteet oli aiemmin pakotettu piiloutumaan pilkan ja halveksuvien katseiden alle, ja hän oli ollut kovempi kuin koskaan raottaessaan Hermionelle ovea elämäänsä. Oli ollut pakko, sillä ympäristöstä lentävä seiväs olisi lävistänyt hänet liian nopeasti, jos teot olisivat olleet toiset.

Nyt ovi oli kuitenkin avoin, vaikka välillä Pansya pelotti se kaikki.

Yhteinen elämä. Yhteinen koti. Yhteinen arki. Kaikki yhteistä, ei ikinä yksin… Ja kaikki se julkisuus, että jokainen saattoi katsoa häntä ja tietää, kuka hän oli. Ja että sen näki myös Hermionesta, sillä hänen leimansa oli naisen sormessa kaikkien nähtävillä.

Mutta vaikka se kaikki sai hänen sydämensä välillä lepattamaan enemmän hermostuksesta kuin iloista, vaikka hän välillä pahoja katseita väistäessään mietti, millaista elämä olisi, jos hän ei olisi valinnut toisin, ei hän kuitenkaan halunnut edes kuvitella, kuka olisi, jos kädet hänen ympärillään eivät pitelisi häntä lujasti. Hän ei halunnut enää päästää irti. Keho hänen takanaan kuului hänelle. Se tuntui niin hyvältä, turvalliselta ja suojelevalta että olisi silkkaa hulluutta päästää se kävelemään pois, täysin typerryttävää edes ajatella mitään sellaista. Sormus tuntui taas sormessa: sen sisäpinta oli aina lämmin.

”Minäkin sinua.”
« Viimeksi muokattu: 27.01.2016 08:37:22 kirjoittanut Arte »


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Lizlego

  • Vieras
Vs: Three Rivers || Hermione/Pansy, S
« Vastaus #1 : 08.03.2023 18:01:08 »
Mitä mä löysinkään, kun vaan randomisti tulin tälle sivulle, en muista edes mikä tämä sivu oli LOL, kun vaan hakuammunnalla tulin näihin vähän vanhempiin ficceihin ja etsin tekstejä, jotka ei ole vielä saaneet kommentteja, mutta mitä mä löysinkään! Tämä on helmi! Aivan ihana! Mikään ei varmaankaan ole romanttisempaa kuin kovan ja pelokkaan (usein sama asia) sulattaminen niin että se antautuu rakkaudelle, vaikka pelottaakin. Tässä oli kaikki niin kohdallaan, että voi vain huokailla ja elää tunteella. Tämä oli yhtä aikaa koskettava ja paikoin silti humoristinen kuten tuo alku, kun tuo välittäjä esitteli taloa ja puhui ummet ja lammet, vaikka varmaankaan ei olisi tarvinnut ja se, että Pansy pilkkasi, mutta kaikella rakkaudella Hermionen tupavärejä.

Tämä teksti on yksinkertaisesti niin kaunis, että se valloitti täysin! Yhteinen elämä, yhteinen uusi koti, kihlasormukset kai tai on jo menty naimisiin, kaksi ihmistä yhdistävä rakkaus, joka on tärkeämpää kuin katseet ja voittaa myös pelon.

Okei, loppuu sanat ja aikakin kohta kesken, mutta halusin vain sanoa, että tämä on ihana. Mielenkiintoinen muuten tuo ratkaisu, että Pansy ja Hermione päätyivät jästien keskelle, mutta se on varmaan hyvä ja onnistunut ratkaisu. Voivat sitten katsella puistossa jästien tupavärejä.  ;D

Olipa mahtava löytö!

valokki

  • ***
  • Viestejä: 1 183
Vs: Three Rivers || Hermione/Pansy, S
« Vastaus #2 : 19.03.2023 14:47:09 »
Tämä nostettiin vähän aikaa sitten esille ja tarttui siinä samalla välilehdilleni odottelemaan. Mulla on pitkään ollut pieni heikko kohta varattuna Hermione/Pansy-paritukselle, ja erityisen ihanaa on päästä lukemaan näiden kahden arkisesta söpöilystä!

Lainaus
Puiston lehdet olivat jo varisseet maahan ruskean, punaisen ja keltaisen iloisena väriloistona. Rohkelikko…
Tässä fikissä oli ihania pieniä yksityiskohtia, kuten tämä, kuinka Pansy tarkasteli ympäristöään voimakkaasti velhomaailman ja hänen ja Hermionen koulutaustan läpi. Mikä ei siinä mielessä ole yhtään ihme, koska Rohkelikon ja Luihuisen välillä todella oli armotonta ja julmaakin kilpailua, eikä hänen ensimmäinen ajatuksensa varmastikaan koskaan ollut, että hän päätyisi jästisyntyisen rohkelikon kanssa yhteen.

Lainaus
Pansyn suupieli nytkähti, kun hän hillitsi halunsa huomauttaa, että jos he olisivat muuttaneet siihen Tylyahon asuntoon, heidän ei olisi tarvinnut kannella yhtä ainoaa laatikkoa.
Ihmettelinkin hetken, miksei kaksikko tosiaan vain leijuttele muuttolaatikoita uuteen asuntoon, mutta tässähän se selvisi. Pansy on kyllä voimakkaasti oman mukavuusalueensa ulkopuolella, ja voi vain kuvitella, millainen kulttuurishokki jästialueelle muuttaminen on vanhan velhosuvun kasvatille, kun on tottunut siihen, että taikaa on jatkuvasti ympärillä, eikä sitä tarvitse peitellä.

Lainaus
Nyt ovi oli kuitenkin avoin, vaikka välillä Pansya pelotti se kaikki.
Pidin kovasti, kuinka toit Pansyn tuntemuksia ja epävarmuuksia esille. Vaikka tämä fikki onkin vain pieni vilahdus näiden kahden elämään, sai siitä kuvan, että Pansy on välittänyt Hermionesta jo pitkään. Mikä siinäkin mielessä käy järkeen, etten usko Pansyn ihan kenen tahansa vuoksi tekevän näin radikaaleja muutoksia elämässään. Lämpö ja rakkaus toisia kohtaan välittyi tästä fikistä voimakkaasti, joten uskon, että Pansyllakin lopulta menee ihan hyvin jästialueella.

Kiitos kovasti tästä lukukokemuksesta! Kuten Lizlegokin tuossa aiemmin sanoi, tämä on helmi! :)
(ava @Claire ja bannu @Ingrid)