Kirjoittaja Aihe: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 24/24  (Luettu 30302 kertaa)

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 6/24
« Vastaus #40 : 06.12.2015 21:44:22 »
En oikein tiedä, että miten kommentoisin tätä, kun Hermione/Snape on mulle suuri ei, ei (koska Severus kohteli Hermionea niin inhottavasti kirjoissa, etten pysty sitten mitenkään näkemään heitä parina). Yritän kuitenkin saada jotain aikaiseksi.

Tämä oli haikea että kaunis. Ja se tunnelma, joka tekstissä oli, se välittyi lukijalle asti. Sä se kyllä osaat kirjoittaa - ja saat mut sietämään paritusta kuin paritusta. Jopa myös tätä. Se on ensimmäinen kerta se.  :P

Pidin siitä, että tässä kävi selväksi se, ettei Hermione ollut mustasukkainen (se voisi olla helppoa tuollaisessa tilanteessa) kuolleelle naiselle, koska hänen miesystävällään oli yhä jonkinnäköisiä tunteita - tunteita jotka eivät koskaan katoaisi - Lilyä kohtaan. Se oli todella hermionemaista.

Tuota joo, en nyt oikein osaa kommentoida tätä muuten. Pahoitteluni. Pidin tästä paljon, ihan jo tunnelman takia, joka tästä välittyi.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 6/24
« Vastaus #41 : 07.12.2015 16:43:08 »
Minä taas hymyilin onnellisena huomatessani että tähän oli tullu uus luukku :3

Ja ihana luukku olikin. Minulle Severus/Hermione on vähän erikoisempi paritus, enkä ole usein lukenut heistä kertovia ficcejä, joten tämä oli mukavaa vaihtelua :) Minusta sait nämä kaksi toimimaan hyvin parina, ja kuten tirsu mainitsikin, minusta oli ihanaa ettei Hermione kantanut kaunaa Severukselle tämän tunteista Lilyä kohtaan - se on ihanan kypsää ja aikuismaista käytöstä, juuri sellaista jota minä miellän Hermylle :)

Tämä oli kaunis tunnelmapalanen, jonka tunnelma kohosi aivan uusiin sfääreihin - kaihoisa mutta silti rakastava ja levollisen rauhallinen. Sulla oli taas tosi paljon kauniita sanavalintoja, jotka saavat ihon kananlihalle :3

Ääh, anteeksi hiukan rupu kommentti, en oikein osaa löytää sanoja sille kuinka paljon tästäkin luukusta tykkäsin! Toivottavasti annat sen kuitenkin anteeksi :D Mutta en voi muuta sanoa kun että tykkäsin (taas) hirmuisesti, ootan taas innolla jatkoa! :3

-DragonHeart58

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 6/24
« Vastaus #42 : 08.12.2015 00:10:39 »
Frac, aww hienoa että kelpas! Ole hyvä! <3

tirsu, vau mitä kehuja! Oon otettu siitä, jos saan sut sietämään inhokkiparituksia. Ehkä se johtuu siitä, kun en itsekään erityisesti pidä parituksesta niin osaan kirjoittaa sellaista, mikä kelpaa muillekin, jotka ei siitä pidä? Kenties. Tämän ajatus oikeastaan lähti nimenomaan noista Hermionen ajatuksista Lilya kohtaan, joten hyvä kuulla, että se sopi hahmolle.

DragonHeart58, saat anteeksi! Sun kommenttis piristää mua, joten älä pahoittele niistä! Severus/Hermione on mullekin vähän vieraampi paritus, enkä siitä suuremmin perusta, mutta kannattaa vilkuilla esimerkiksi sellaista ficciä kuin Perillisvala, jonka FractaAnima on kirjoittanut! Se on hyvä!

Kiitos jälleen valtavasti kommenteista! Pahoittelen, että tämän päivän (7.12.) luukku on myöhässä! Tulin töistä kotiin 23:24, eikä luukkua ollut kirjoitettu, joten aika vauhdilla tämän väsäsin ja rupesin heittämään tänne. Ficci oli oikeastaan valmistui juuri ennen vuorokauden vaihtumista, joten tämähän hyväksytään, eikö? ;D Huomenna yritän saada luukun kirjoitettua ennen töitä, mutta muuten menee taas samoihin aikoihin tai jopa myöhempään jos en ehdi (koska työt).


Genre: draama
Ikäraja: Sallittu
A/N: Jälleen Siriusta ja Regulusta! Sori kauhealla vauhdilla ja sen suurempia suunnittelematta kirjoitettu tuotos, mutta tämä tavallaan sopii mun tuleviin suunnitelmiin. Alphard on siis Walburgan veli.


7. joulukuuta

Viistokujalla oli paljon noitia ja velhoja jouluostoksilla. Regulus käveli kiinni Siriuksen kyljessä, kun he seurasivat Walburgaa, joka kulki ripein askelin heidän edellään. Sirius hidasteli näyteikkunan kohdalla, jossa näkyi huispausvarusteita, mutta Regulus suorastaan liimautui ikkunaan kiinni. Nuoremman intohimona oli ollut huispaus siitä lähtien, kun hän oli nähnyt ensimmäisen pelinsä. Orion sai suhteilla vapaalippuja huispausotteluihin aina toisinaan, joten Sirius ja Regulus olivat päässeet näkemään pelejä huippuaitoista.

Walburga hoputti heidät jatkamaan, joten Regulus loi viimeisen haaveilevan katseen kilpaluutiin. He menivät ensimmäisenä Irvetaan. Pojat saivat molemmat vähän hopeaa, koska olivat hoitaneet kotiläksynsä hyvin ja Alphard-setä oli aina vannottanut, että poikien on hyvä opetella käyttämään rahaa jo nuorella iällä. Orion oli samaa mieltä, joten veljeksillä oli jonkun verran omaa rahaa. Walburgalla ei kuitenkaan ollut aikaa tällä kertaa siihen, että pojat  pääsisivät käyttämään taskussa kiliseviä kolikoitaan.

”Regulus, menemme ostamaan sinulle uuden juhlakaavun. Olet kasvanut sen verran, että vanha ei enää sovi sinulle”, Walburga sanoi, kun he astuivat ulos Irvetasta. Walburga oli päättänyt järjestää juhlat, joissa Siriuksen ja Reguluksen piti aina käyttäytyä maltillisesti ja näyttää hyvältä. Sirius ei pahemmin välittänyt juhlista, mutta hänestä oli ihan mukavaa nähdä serkkujaan ja Alphard-setää.

He astuivat Matami Malkinin liikkeeseen ja Sirius katseli ympärilleen. Walburga vei Reguluksen matami Malkinin luokse ja tilasi juhlakaavun mittatilaustyönä. Kun mittanauha alkoi kiertää Regulusta ja Walburga tutki eri kangasvaihtoehtoja Sirius sai tilaisuutensa jota oli odottanut. Sirius tarkkaili äitiään hetken ennen kuin uskoi olevan turvallista livahtaa takaisin Viistokujalle.

Siriusta jännitti hieman karata sillä tavalla, mutta hän oli rohkea poika, eikä pelännyt äitiään. Sitä paitsi hänellä oli tehtävä, jonka hän saattoi suorittaa vain nyt, kun he olivat Viistokujalla. Sirius lähti reippaasti kävelemään pitkin Viistokujaa ja antoi katseensa harhailla hieman, vaikka määränpää olikin selvillä, eikä hänellä ollut aikaa hukattavaksi.

~*~

”Missä sinä olet ollut?” Walburga kivahti, kun  sai taas Siriuksen näköpiiriinsä.

”En missään”, Sirius valehteli sujuvasti katsoen silmiin äitiään, joka mulkoili häntä pahantuulisena.

”Me olemme nyt valmiita. Reguluksen kaapu toimitetaan parin päivän päästä”, Walburga totesi Siriukselle, joka yritti näyttää mahdollisimman viattomalta. Hän oli onnistunut hoitamaan salaisen tehtävänsä ja peitteli hymyään ettei herättäisi epäilyksiä. Walburga hoputti poikansa takaisin kadulle ja he lähtivät takaisin kohti Kalmanhanaukiota.

Kotiin päästyä Regulus yllätti Siriuksen kysymyllä, mihin Sirius oli livahtanut aiemmin päivällä. Isoveli tuhahti ja mietti hetken aikaa vastaisiko ollenkaan. Regulus kuitenkin tapitti häntä vaativasti, joten Sirius kohautti hartioitaan ja hänen kasvoilleen levisi virne.

”Se on yllätys.”

Sirius oli onnistunut hankkimaan Regulukselle joululahjan, mutta pikkuveli saisi tietää siitä vasta jouluna. Regulus kinusi vastausta, mutta Sirius piti pintansa ja lopulta komensi pikkuveljensä nukkumaan väittäen olevansa väsynyt. Päästyään eroon pikkuveljestään Sirius kömpi peiton alle ja mietti, miten malttaisi olla paljastamatta yllätystä. Hän saattoi jo kuvitella Reguluksen innostumisen  ja pikkuveljen onni olisi paras joululahja, minkä Sirius voisi saada.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2015 00:12:27 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Azure

  • Vampyyrityttö
  • ***
  • Viestejä: 248
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 7/24
« Vastaus #43 : 08.12.2015 08:32:53 »
Luukku 6
Harvemmin tulee luettua itsellänikään Severus/Hermionea vaikka kyllähän nämä kaksi toimivatkin yhdessä ihan kohtuu hyvin. Tässä oli ihanan haikiasti kuvailtuna tapahtumat ja tunnelma välitty hyvin lukijalle. Mustakin on ihanan Hermionemaista, ettei hän ollut Severukselle yhtään mustasukkainen siitä että miehellä yhä oli tunteita Lilya kohtaan. Tuo loppu oli upea. :)

Luukku 7
Ihana Sirius! Livahtaa nyt tuolla tavalla Walburgalta ja käydä ostamassa pikkuveljelle joululahja, tui <3 Ja Regulus on söpö kun yritä kinuta lisää tietoa veljeltään.
Eikä yhtään haittaa vaikka venähtäiski luukun laitto hieman. Hyvää jaksaa odottaa! :)

Pahoitteluni lyhyestä ja kämäsestä kommentista. Syytän vuorokaudenaikaa ja sitä että en taida olla vieläkään hereillä kunnolla. (Onneksi ekalla tunnilla ei oo matikkaa :D)

Kulmahampaita
A former lunatic, I'm much healthier now - Peter Hale

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 7/24
« Vastaus #44 : 08.12.2015 12:15:16 »
Aaww! ^ ^ Nämä Sirius ja Regulus pätkät ovat aina niin tavattoman suloisia. Niitä lukiessa melkein sulaa.

Ihan yksi juttu näin alkuun. Jos Alphard on Walburgan veli, niin eikös hän silloin ole eno? Kun tekstissä häneen viitattiin setänä. Eipä niin, että sillä olisi oikeastaan mitään väliä.

Siriuksen pikkuisesta seikkailusta yksinään Viistokujalla olisi ollut kiva lukea enempikin. Jotenkin kiva yksityiskohta (voiko sitä edes kutsua yksityiskohdaksi?) se, että lukijallekaan ei vielä selvinnyt, että mitä Sirius veljellensä osti lahjaksi. Saa lukija hieman jännitääkin (yhdessä Reguluksen kanssa), että mitä sieltä lahjasta paljastuu. On mulla omat epäilykseni, mutta taidan olla aika varmasti väärässä. Tuskin Sirius kuitenkaan ihan niin paljon rahaa sai.

Lainaus
Siriusta jännitti hieman karata sillä tavalla, mutta hän oli rohkea poika, eikä pelännyt äitiään.
Tämä nousi suosikkikohdakseni. Siitä ilmeni jotenkin koko Siriuksen olemus.   :)

Uutta luukkua (ja tälle ihanuudelle jatkoa) innokkaasti odotellen. Eikä haittaa vaikka luukut tulisivatkin myöhässä. Julkaiset ne aina kun ehdit. Ja kuten Azure totesi, hyvää jaksaa odottaa.

-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 645
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 4/24
« Vastaus #45 : 08.12.2015 13:23:27 »
Hupsis, hupsis, olenpas minä ollut nyt laiska kommentoimaan, mutta nyt yritän taas parantaa tapani ja kommentoida tavalliseen tyyliini.

Muistoja oli hienosti kerrottu tarina, jossa olin kyllä vähän aikaa ihan totaalisen pihalla tuon Harryn ilmestymis-katoamistempauksen takia, mutta sitten sekin aukeni kunhan vain pääsi loppuun asti tarinassa. Itse tarinasta ei kyllä mitenkään huomannut, ettet pidä parituksesta, koska tarina oli varsin nätti haikeudestaan huolimatta, tai kenties jopa osittain sen takiakin. Mun mielestäni tuosta nimestäkään ei mitenkään huomannut, että se on vain nopeasti kokoon kyhätty, koska se sopi mun mielestä tälle tarinalle kuin nenä päähän, koska muistoistahan tässä nimen omaan on kysekin! (:

Ansaittu onni sitten sai ehkä pienoiset kyyneleet kohoamaan silmiini, koska tui, niin suloista ja haikeaa! Voin kyllä sanoa, että tämä oli todella hyvä ensimmäiseksi Snarmioneksi! Hautausmaalla vierailu on muutenkin todella haikea aihe kirjoitettavaksi, mutta sitten kun tähän oli liitetty tuo onnellinenkin puoli, niin eihän tästä voi olla herkistymättä! Jotenkin vain tuo koko idea, että Severus käy Hermionen kanssa Lilyn haudalla oli mielestäni todella nätti, koska molemmat naiset olivat/ovat omalla tavallaan tärkeitä Severukselle, joten heidän yhdistäminen tällä tavalla oli todella kaunis ajatus! (:

Jeee, lisää Sirius&Regulusta! <3 Yksi pieni typo oli kuitenkin eksynyt tuonne:
Kotiin päästyä Regulus yllätti Siriuksen kysymyllä, mihin Sirius oli livahtanut aiemmin päivällä.
Iiihiihii, Sirius on kyllä ehkä yksi maailman söpöimmistä isoveljistä näissä sun luukuissasi! <3 Jotenkin arvasin jo tuosta, kun Sirius luikahti kaapukaupasta, että hän oli menossa ostamaan jotain jouluyllätystä, mutta en kyllä ole vieläkään ihan varma, että MIKÄ se yllätys sitten loppujen lopuksi on, joten sitä odottelen vielä jännityksellä. Muutenkin näitä Sirius&Regulus luukkuja on todella kivaa lukea, koska täällä tulee enemmänkin Mustan suvusta yms. mikä on hyvin kiehtova aihe. En nyt yhtään yritä väheksyä näitä muita luukkuja, mutta niissä kerrotaan vain yhden parin tarinaa (ja useimmiten vain yhden kohtauksen verran), kun taas näissä Sirius&Regulus luukuissa tulee niin paljon enemmänkin, kun niitä tulee useampia ja jokainen viittaa laajempaankin asiaan kuin vain veljeksiin. (:

Jään kuitenkin vielä odottelemaan, että mikä kaikkea sä oikein keksitkään tänne, niin Mustan veljesten kuin muidenkin suhteen! (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 7/24
« Vastaus #46 : 08.12.2015 15:36:12 »
Äwäwäww, Regulus ja Sirius on niin ihania!

Ihana Sirius kun lähtee tuolla tavalla karkuun pikkuveljelle lahjaa hankkimaan <3 Kuten muutkin ovat sanoneet, kirjoitat näistä kahdesta tosi hyvin, ja heidän välisensä veljeytensä on samaan aikaan ihailtavan ainutlaatuista ja sydäntä sulattavan söpöä <3. Sirius on niin ihana isoveli, huolehtii ja toimii pikkuveljensä parhaaksi ja haluaa aina ilahduttaa häntä, naws :3 Regulus on puolestaan tosi suloinen pikkuveli, joka selvästi kunnioittaa Siriusta ja on aina niin vilpittömän ilahtunut kun Sirius on tehnyt hänen vuokseen jotakin :3 Walburga puolestaan vaikuttaa pahantuuliselta ja ikävältä hahmolta, sellanen hapannaamainen räksyttäjä. En kyllä ihmettele ettei Sirius pahemmin äidistään perustanut :D

Ja hei, ei tää mun mielestä vaikuttanut mitenkään kiireesti kirjotetulta ja suunnittelemattomalta, joten älä siitä suotta hermoile :> Eikä sinun tarvitse murehtia siitä, että joudut ehkä julkaisemaan näitä hiukan myöhemmin, sillä kuten Azure ja tirsu totesivatkin, hyvää jaksaa odottaa :>

Ficci oli oikeastaan valmistui juuri ennen vuorokauden vaihtumista, joten tämähän hyväksytään, eikö? ;D
Tietysti tämä hyväksytään! :D Ei mitään näin ihanaa voi olla hyväksymättä ;)

Kiitos taas hyvää mieltä nostattavasta luukusta!

-DragonHeart58
 


Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 7/24
« Vastaus #47 : 09.12.2015 03:34:08 »
Azu, sun kommenttisi on oikein mainio! Älä pahoittele, koska jokainen kommentti on huippu. <3

tirsu, totta äidin veli on eno. Jostain mulle on juurtunut päähän, että se on setä, vaikka tiedän sen olevan nimenomaan Walburgan veli. Pitääpä tuo muistaa jossain vaiheessa korjata. Mukava, että tykkäsit tuosta kohdasta! Halusin sen välttämättä siihen tuomaan hieman Siriuksen kapinallista luonnetta ja rohkelikon rohkeutta. (:

LillaMyy
, kiitti! On hienoo kuulla onnistuneensa kahden vähän nihkeämmän parituksen kanssa. Vielä parempaa on se, ettei sitä nihkeyttä ole huomannut. : D Sirius&Regulus-ficeistä tykkään itekin. Niitä tulee tupsahtelemaan tänne joululahjojen väliin. Oon tosi otettu, kun tästä ratkaisusta on tykätty. Mietin ensin, onko se vähän hassua kirjoittaa tavallaan jatkista kaikkien muiden luukkujen väliin, mutta päätin sitten kuitenkin tehdä niin. On muutenkin kivaa, kun tykkäät lukea Mustista, koska ne on huippuja!

DragonHeart58
, Walburga on kyllä aika ikävä hahmo. Senhän huomaa jo Feeniksin kiltaa lukiessa. : D Mutta mä tykkään Walburgasta hahmona ja siitä on mukava kirjoittaa. Kieltämättä mun oma headcanon kaipaa vähän viilaamista vielä, mutta pääpiirteistä pidän. Sitä on hauska kirjoittaa ja jos se vaikuttaa ikävälle uskon onnistuneeni siinä, mitä hain! Hienoa, että Sirre&Regsu-pätkät kelpaa. (:

Kiitos jälleen mahtavista kommenteista! <3 Kuten arvelin oon tänään taas myöhässä, mutta mulla on huomenna vapaapäivä, joten yritän saada luukkuja jemmaan, että pysyn jatkossa aikataulussa. Kuten tuossa jo muutamille sanoin niin oon tosi otettu, että Sirius&Regulus-sarjasta on tykätty! Mietin aluksi, että onkohan se tyhmää laittaa tavallaan jatkis keskelle kaikkia muita luukkuja, joten oon todella todella positiivisesti yllättynyt, että tää ratkaisu on miellyttänyt! Siriusta&Regulusta on luvassa jatkossakin ja voin paljastaa sen verran, että herrat valtaavan myös 24. päivän luukun. (;

Nyt siis esittelen teille 8. päivän luukun; omistettuna Vilnalle!


Paritus: Harry/Charlie
Genre: draama, romance
Ikäraja: Sallittu
A/N: Hyvää joulua Vilna! <3 Sinulle Harry/Charlieta, kuten lupasin! Toivottavasti tämä kelpaa. c:


Joulutuli

Harry ja Charlie olivat seurustelleet jo viisi vuotta, kun he saivat vihdoin ensimmäisen kokonaan yhteisen joulunsa. Tähän asti he olivat viettäneet joulut Kotikolossa perheen ja ystävien kesken, mutta tämä joulu oli erilainen. Charlie oli pitänyt päänsä ja päättänyt, että he viettäisivät joulun Harryn kanssa Romaniassa. Molly oli suostunut siihen pitkin hampain, mutta lähtöä edeltävä iltana nainen oli herttaisesti hymyillen toivottanut heille hyvää matkaa ja onnellista joulua.

Harry katseli uteliaana ympärilleen, kun Charlie veti hänet tupaansa. Mies oli pannut parastaan jouluvalmisteluissa, sillä joka puolella tuikkivat jouluvalot ja kuusen metsäinen haju sekoittui rätisevän takkatulen tuoksuun. He olivat matkustaneet eri päivinä, sillä Harry oli viettänyt etukäteen joulua Ronin ja Hermionen kanssa. Charlielle oli jäänyt hyvin aikaa valmistautua poikaystävänsä saapumiseen.

”Täällä on kodikasta”, Harry totesi lyhyesti ja suukotti Charlien poskea.

”Älä heitä vielä takkia pois. Meidän pitää tehdä yksi juttu”, Charlie sanoi, kun Harry oli jo riisuutumassa. Harryn kysyvään katseeseen ei vastattu, joten hän päätti olla kyselemättä enempää. Charlie oli sellainen, salaperäinen, ja häneltä saattoi odottaa mitä vain. Siksi Harry pitikin poikaystävästään niin paljon. Kaiken kokemansa jälkeen Harry oli päättänyt viettää loppuelämänsä rauhassa, mutta hänen mielensä kaipasi aina pientä seikkailua, jonka Charlie oli hänelle pystynyt tarjoamaan.

He lähtivät takaisin ulos, vaikka oli jo myöhäinen ilta. Tähtitaivas näytti loputtomalta ja paljon ihmeellisemmältä kuin Englannissa ja Harry lumoutuikin katselemaan sitä hetkeksi. Hirsitalon lämpö jäi heidän taakseen, kun he lähtivät tarpomaan ylärinteeseen, joka nousi suoraan talon takana. Harry seurasi Charlieta harvan kuusimetsän halki hiljaisuuden vallitessa. Välillä Harry näki maassa jäniksen jäljet, joita pysähtyi katselemaan ja mietti näkisivätkö he metsän eläimiä yöllisellä kävelyllään, jonka tarkoitusta hän ei vieläkään tiennyt.

Charlie tarttui Harrya vapaalla kädellään kädestä, sillä toisessa hän piteli sauvaansa, jonka valo loi heille polun lumipeitteeseen. Mollyn kutomien lapastenkin läpi he saattoivat tuntea toistensa käsien lämmön.

Noustuaan rinnettä ylös ylös ylös se viimein loppui ja he olivat saapuneet huipulle. Toisella puolella rinnettä oli kallioinen jyrkänne ja näkymä järvelle, jonka jäisen pinnan oli peittänyt paksu lumivaippa. Kuusien lomasta saattoi erottaa Charlien hirsitalon ja sen savupiipusta kohoavan savupylvään, jonka kitkerä tuoksu ei yltänyt sinne asti.

”Olemme perillä”, Charlie totesi, kun he olivat pysähtyneet.

”Miksi me oikeastaan olemme täällä?” Harry kysyi, vaikka pelkästään jo niin kaunis näkymä oli hyvä syy tulla sinne. Hän antoi katseensa levätä maisemassa.

”Me sytytämme joulutulen”, Charlie sanoi ja viittasi puihin, jotka oli aseteltu nuotiota varten lumihankeen. Puita ympäröivät huurteen peittämät kivet. Harry ei tiennyt, mikä oli joulutuli ja Charlie huomasi sen hänen kasvoiltaan.

”Joulutulet ovat tulia, jotka sytytetään jouluaattona. Ne tuovat metsän olennoille valoa ja lämpöä. Jotkut sanovat, että ne houkuttelevat lohikäärmeitäkin”, Charlie kertoi ja veti Harryn lähemmäksi nuotiopaikkaa.

”Onko se romanialainen perinne?” Harry kysyi uteliaana.

”Se on harvinainen ja unohdettu perinne velhojen ja noitien keskuudessa, mutta minä pidän siitä. Täällä metsän ja vuorien keskellä minä tunnen olevani kotona. Olen nähnyt paljon erilaisia olentoja, joiden kanssa saatan elää rinnakkain. Tämä on kiitokseni ja lahjani niille”, Charlie sanoi ja hymyili lämpimästi. Harry rakasti sitä hymyä, koska siitä heijastui Charlien vapauden kaipuu ja rakkaus maailmaan.

”Kuulostaa hyvältä”, Harry sanoi, vaikka hänestä tuntuikin sen jälkeen, että ehkä hiljaisuus olisi ollut parempi. Charlien puhuessa metsän hiljaisuus ei rikkoutunut vaan se sulautui siihen. Harrysta tuntui, että hän särki jotain hyvin herkkää puhuessaan. Se ei kuitenkaan vaivannut Charlieta, joka veti hänet aivan vierelleen ja kietoi kätensä hänen ympärilleen.

”Hyvää joulua”, Charlie toivotti enemmän metsälle kuin Harrylle ja hänen sauvastaan lehahti sininen liekki, joka sytytti nuotion, jonka liekit loivat tanssivia varjoja. Se oli vain nuotio, mutta Harrysta se oli hyvin kaunis. Ehkä se johtui siitä, mitä Charlie oli kertonut joulutulista. He seisoivat tulen äärellä hetken aikaa halaten toisiaan. Se oli taianomainen hetki, jonka he jakoivat kahdestaan metsän syleilyssä.

Charlie painoi huulensa Harryn huulille ja suuteli tätä pehmeästi, johon Harry vastasi kaikella rakkaudellaan. Joulutuli leimusi heidän taustallaan ja Harry tiesi, että tästä tulisi kaikin puolin upea joulu.
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 645
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #48 : 09.12.2015 10:58:08 »
Oi vitsit, tui tui! En taida olla lukenut aiemmin yhtään ficciä tällä parituksella (tai sitten en vaan muista), joten tällä oli kyllä kiva aloittaa! (: En ole jotenkin ikinä osannut ymmärtää, miksi jotkut parittavat näitä kahta, koska en itse näe sitä, mutta tämä kohta Kaiken kokemansa jälkeen Harry oli päättänyt viettää loppuelämänsä rauhassa, mutta hänen mielensä kaipasi aina pientä seikkailua, jonka Charlie oli hänelle pystynyt tarjoamaan karisti kyllä kaikki epäilyni näitä kohtaan. Voin vain kuvitella, että kaiken sen seikkailemisen ja vaarantunteen jälkeen tarvitsee lepoa siitä, mutta että kuitenkin aina silloin tällöin iskee pienen pieni kaipuu seikkailemaan (ihan niin kuin Hobitti/LotR:issa Bilbolla!), koska ei vaan enää osaa istua 24/7 paikoillaan, kun on tottunut seikkailuun. (:

Tuo Charlien esittelemä joulutuli-perinne oli myös hyvin suloinen, en tiedä keksitkö sen itse vai nappasitko sen jostain, mutta tykkäsin siitä silti ihan silmittömän paljon! (: Jotenkin se myös sopii velhoille ja noidille (ja etenkin juuri Charlielle) kuin nenä päähän, koska luonnostahan valtaosa esim. liemien aineksista juuri tulee, joten tavallaan noidat ja velhot sitten samalla kiittävät luontoa omista taikavoimistaan. (: Tuo myös toimii, että Harry tuntee särkevänsä jotain metsän hiljaisuudessa sanottuaan jotain, koska Harry on uusi, tavallaan jopa 'tunkeutuja', metsän keskelle, jossa Charlie on varmasti tuttu vieras, mutta Harry on vielä täysin tuntematon tapaus tuolla. Se kuvaa sopivasti näiden kahden hahmon välisiä eroja, vaikka heissä on selkeästi jotain samaakin, koska molemmat pitävät tästä perinteestä, vaikkakin varmaan eri syistä. (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Vilna

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 1 216
  • © Ingrid
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #49 : 09.12.2015 13:37:06 »
Ooh. ♥__♥ Ja kysytkin vielä, että kelpaako!!

Tosiaan mun kommenttitaidot ei oo vieläkään pitkän tauon jälkeen palautuneet (ikään kuin ne kovin hyvät olisivat olleet alunperinkään), joten älä odota mitään kovin syväluotaavaa analyysia, vaikka sun teksti sellaisen ansaitsikin. :c Oon huono, anteeksi. Meinasin kuitenkin hypätä kattoon, kun huomasin sun yksärin, koska jotenkin oon onnistunut ignooraamaan tän topan kokonaan (??). Mut jee, oot kivsu.

Charlie/Harry kelpaa aina, sitä näkee ihan liian harvoin, minkä takia mun sydän itkee usein verta, koska nää kaksi on vaan niin kovin hurmaava pari! Yksi mun suosikki post-war Harry-headcanoneista (ja niitähän on monta, köh) on se, että velhomaailman pelastamisen jälkeen se katoaa vähäksi aikaa maisemista ja keskittyy pelkästään omaan itseensä plus plus kaikkea. Charlie on musta jotenkin senkin takia niin sopiva kumppani Harrylle, koska oon aina kuvitellut sen sellaisen rauhallisena ja tasapainoisena tyyppinä, syntisen coolina mutta kuitenkin omissa oloissa elävänä. :D Tää oli aika onnistunut kuvaus mun fanon!Charliesta, koska se on helppo kuvitella asumaan yksin jossain metsän keskellä erakkona. Tai ainakin pitävän siellä jotain mökkiä, jonne mennä rauhoittumaan, jos jokin asia käy hermoon. :D (Tarvisin itsekin sellainen mökin.)

Rakastan joulua, mut en oo ikinä oikein jostain syystä syttynyt jouluficeille, mutta tää oli kyllä oiva joulukalenteriluukku. ♥ Tuli ihan lämmin olo, sun kuvailu oli jotenkin tosi eläväntuntuista ja tykkäsin siitä, että vaikka tässä ei periaatteessa tapahtunut mitään sen kummoisempaa niin tuli silti tosi kylläinen olo, kun kuvailu oli kovin täyttävää, haha. Joulutuli oli muutenkin tosi kiva idea ja just sen tyyppinen juttu, jota Charlie voisi tehdä. Awwww. Tää on niin kovin romanttinen teksti -- siis ihan muutenkin. Jos tästä poistettaisiin koko paritus niin pitäisi tätä romanttisena, koska tää oli hyvin yksityiskohtiin kauniisti menevä kuvaus. Okei joo anteeksi, ylistän sun kuvailua ihan liikaa mutku. ;__; Tykkään hirveesti.

Oon yleensä sellanen DIALOGI!ihminen, mutta tässä mua ei lainkaan häirinnyt sen vähäisyys, päinvastoin pikemminkin. Ehkä liiallinen juttelu olis häirinnyt tunnelmallista hetkeä. (Tosin melkein jo odotin milloin hömppä-Harry sanoisi jotakin, joka latistaisi tunnelmaa, koska no. Harry on Harry vaikka voissa paistais. Ihan hyvä kuitenkin, että osasi käyttäytyä.) Ehkä Charlie on vähän opettanut sille tapoja tai jotain, lol.

Lainaus
Puita ympäröivät huurteen peittämät kivet.
Lainaus
Kuusien lomasta saattoi erottaa Charlien hirsitalon ja sen savupiipusta kohoavan savupylvään, jonka kitkerä tuoksu ei yltänyt sinne asti.
Lainaus
Mollyn kutomien lapastenkin läpi he saattoivat tuntea toistensa käsien lämmön.
Ai että. Ihan lemppareita.

Tää on kyllä ihan perfect mun tän hetkiseen mielentilaan, kun tuntuu, ettei joulufiilistä ole juuri nimeksikään, eikä jaksa juuri kiinnostaa, mutta tää kyllä sai mutkin jo vähän odottamaan joulua ja sen fiilistelyä. Voiks kirjottaa mulle joskus lisää, kilttiiiii. okei joo. Kiitos tosi paljon tästä luukusta, oot täyttä kultaa, kun jaksoit kirjoittaa mulle tämmöisen pikku joululahjan. ♥ (Kukaan ei oo vissiin ikinä kirjoittanut mulle mitään joululahjaksi, jee.) Oon vähän sekaisin ja vieläkin innoissani tästä, joten pyydän anteeksi asiaköyhästä kommentista. :'D

Ps.
Lainaus
En ole jotenkin ikinä osannut ymmärtää, miksi jotkut parittavat näitä kahta --
>:(

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #50 : 09.12.2015 14:42:34 »
Oooh! Harry/Charlie (kas, sitä on olemassa paritus, josta minä tykkään :D)! Harry ja Charlie ovat niin mahtavia yhdessä, että tui tui! ^ ^

Ja voi että, kun tämä oli niin suloinen ja romanttinen. Se tunnelma, joka tässä oli, oih! ^ ^ Rakastuin. 

Luettuani tosta joulutulesta mulle tuli heti mieleen muumien joulukalenteri, jossa ne sytyttivät myös kokon. Tosin, ne sytyttivät sen auringon vuoksi, ei joulun. Joten en oikein tiedä miksi se joulutuli toi mulle muumit mieleen...  ::)
Anyway. Aivan mahtava ja mielenkiintoinen tuo joulutulesta kertominen ja sytyttäminen.

Mä jo ehdin ajatella siinä kohtaa, jossa oli puhetta Mollyn hymyilemisestä (tämän ensin nyrpisteltyä kaksikon kahdenkeskiselle joululle Romaniassa) Harryn ja Charlien lähtiessä, että tämä suunnitteli tulevansa perässä myöhemmin muiden kanssa. Ihan vain, jotta voisi viettää joulun koko perheen kanssa. Mutta ei sentään käynyt niin. :D

Pahoittelut lyhyestä kommentista. Haluaisin sanoa muutakin, mutta nyt ei pysty, kun on niin kamala kipukohtaus päällä, että se estää hiukan ajattelemista.

-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 096
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #51 : 09.12.2015 16:07:03 »
Lainaus
mutta kannattaa vilkuilla esimerkiksi sellaista ficciä kuin Perillisvala, jonka FractaAnima on kirjoittanut! Se on hyvä!
Awwww, Odo. <3  :-*

Ja voihan Sirius ja Regulus, niin lutuja. Sirius on jo pienenä taattu rohkelikko! Ja kovin samaistuttavaa pojan pohdinta siitä, miten malttaisi olla paljastamatta joululahjaansa etukäteen. Minulla tuppaa aina olemaan sama ongelma. :D
Pakko muuten huomauttaa, että jos Alphard on Walburgan veli, hän on silloin poikien eno, ei setä. (Ai oho, siitä olikin jo huomautettu.) Muuten aivan ihana luukku taas, enkä malta odottaa jo jouluaattoa, jotta saadaan tietää, mitä Sirius hankki veljelleen. :3

Nawskis, ensinnäkin Charlie <3 ja toisekseen ihan hirmu kiva ajatus tuo joulutuli. Oliko tämä sinun oma keksintösi vai tuleeko se jostain olemassaolevasta perinteestä (muunnelma jouluhalosta?) ? :) Kuvailu on kaunista ja tässä ihan uppoaa itsekin keskelle lumista maisemaa ja nuotion varjoleikkiä ja sen savuista tuoksua. Ihana tunnelmapalanen. <3



I'm into Herbology now u_u

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #52 : 09.12.2015 18:06:31 »
Wiiih, uusi luukku! <3

Harry/Charlie on paritus, jonka olen mystisesti onnistunut skippaamaan (mitenköhän olen onnistunut siinä :P), joten en ole tähän kaksikkoon kehnon muistini mukaan juuri törmännyt (: .

Mutta tämä oli taas aivan upea luukku :3 Charlie on mulle ehkä hiukan etäinen hahmo, mutta pidän hänestä , koska hän on samaan aikaan cool, rauhallinen ja seikkailunhaluinen sekä salaperäinen ja persoonallinen. Harrykin on mukava hahmo, utelias ja rohkea mut välillä vähän höppänä :D

Tykästyin kauheasti tohon otsikkoon, joulutuli kuulostaa samaan jouluiselta mutta silti salaperäiseltä ja kiehtovalta :> Ja joulutuliperinne oli minustakin jotain, joka soveltui aivan loistavasti Charlielle, hänelle hyvin sopiva tapa kiittää maailmaa ja sen salaisuuksia :) Olit taas kirjoittanut mielettömän hyvin, lukeminen on mutkatonta ja mukavaa, ja käyttämäsi kieli on herkkää ja kaunista :3

Mollyn kutomien lapastenkin läpi he saattoivat tuntea toistensa käsien lämmön.

Hauskaa kun Mollyn lapaset kelpaavat vielä :3 Tosi kiwasti sanottu pätkä :>

Harry rakasti sitä hymyä, koska siitä heijastui Charlien vapauden kaipuu ja rakkaus maailmaan.
Tosi kaunista kuvailua <3

Siriusta&Regulusta on luvassa jatkossakin ja voin paljastaa sen verran, että herrat valtaavan myös 24. päivän luukun. (;
*hyppää kolme metriä ilmaan hihkuen äärimmäisen onnellisena* Hih, ne on vaan nii lutuisia söpöläisiä<3

Ihana luukku jälleen kerran, kiiitos <3

-DragonHeart58


Azure

  • Vampyyrityttö
  • ***
  • Viestejä: 248
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #53 : 10.12.2015 08:11:23 »
Pelkkä Charlie on jo lutunen mutta mies yhdessä Harryn kanssa on jo paljon enemmän. :))

Tämä on taas niitä pätkiä jotka mä pystyn näkemään täydellisesti mielessäni lähestulkoon jokaista yksityiskohtaa myöten. Harry/Charlieta on harvemmin luettu (tuntuu että yleensäki Pottereita on tullu luettua nykyään harvemmin - tämä siis ennen näitä kalentereita :D) mutta nää kaks kyllä sopii toisilleen kuin nenä päähän.
Pystyn täydellisesti kuvittelemaan kuinka vaikea Mollylla on sulattaa sitä ettei poika vietäkään joulua rakkaansa kanssa Kotikolossa vaan kaukana Romaniassa. :D
Ja jotenki tuo joulutuli perinne on hieno keksintö ja Charliemainen. Se että se pitää unohdettua perinettä elossa <3

Ihana Harry/Charlie pätkä oli kyllä tämä taas. Kiitos. :3
Kulmahampaita
A former lunatic, I'm much healthier now - Peter Hale

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 8/24
« Vastaus #54 : 10.12.2015 14:06:22 »
LillaMyy, hyvä että ymmärrät nyt Harry/Charlieta! Niin, seikkailu-Harry kaipaa seikkailu-Charlieta! On mahtia, että sain sut lukemaan tällä parituksella ja suosittelen palaamaan tän pariin. Tykkään tosiaan selittää ficeissä edes parilla lauseella, miten pari on päätynyt yhteen/miksi niiden suhde toimii. Kiva, että mun pikkuselitys on kelvannut. (:

Vilna, <3 ihanaa, että on kelvannut! Ja hurjan romaanikommentin kirjoitit o: Et oo yhtään huono! Musta on hauskaa, että meidät Charliet vastaa jonkun verran toisiaan. Se vaan on sellanen Charlie. <3 Hömppä-Harry oli onneksi ihan kiltisti, koska ehkä sekin tajusi sen verran, että nyt pitää olla hissunkissun! Oon tosi otettu, miten paljon oot tykännyt mun kuvailusta, huh! Lupaan kirjoittaa sulle toisteki Harry/Charlieta c:

tirsu, jee kerrankin sattu paritus, josta kumpiki tykätään! Meillä vaikuttas olevan jonkun verran sama paritus maku. : D Ja voi ei, toivottavasi kipukohtaus on nyt jo helpottanut :< Oon tosi kiitollinen, kun siitä huolimatta kirjoitit kommentin!

FractaAnima, kiva että oot taas tykännyt luukuista ja mun kuvailusta! Mulla on kyllä sama ongelma, että lahjat tekis mieli antaa jo etukäteen, joten tuttu juttu. Tällä hetkellä mun tekis mieli antaa teille 24. päivän luukku, mutta kun. Ei saa. : D

DragonHeart58, Harry/Charlieta on valitettavan vähän, mutta jos vain törmäät siihen lue ihmeessä! Hieno paritus. Oon ihan ihmeissäni, miten paljon ylistät mun tyyliä. Ihanha tässä virnistelee typerästi ja on ihan "vau", joten kiitti!


Azure, Charlie on Harryn kanssa oikein ihana, totta ja nää sopii toisilleen!

Sitten vielä yhteiset sanat eli kiitos kaikille taas valtavasti kommenteista. <3 Kaikki ootte sanoneet jotain joulutulista, joten niistäkin teille nyt yhteisesti. Joulutuli on siis omaa keksintöäni. Istuskelin ulkona ja mietin, mitä ihmettä kirjoitan joulukalenteriin. Olin päättänyt kirjoittaa Hermansya, mutta ei vain sytyttänyt. Sit rupesin miettimään joulujuttuja. "Joule tulee, joulu tuli (tulla) -- Joulutuli!" Siinäpä vasta kiva otsikko, josta mieleeni juolahti Charlie. Sitten Harry/Charlie, jonka lupasin Vilnalle ja itse perinne syntyi kuin itsestään, kun hahmona oli Charlie. tirsu mainitsi Muumit kommentissaan, ja myönnettävä on, että tässä on tietysti jotain samaa heidän kokkonsa kanssa. En tosin ajatellut Muumeja ollenkaan perinnettä kehitellessäni, mutta se voi olla joku alitajuinen juttukin, kun tykkäät Muumeista. Kiitos, että piditte joulutulesta! Tulen tätä varmaan käyttämään joskus tulevaisuudessa uudestaan, koska on tää aika kiva. c:

Ja enhän minä mitään ficcejä saanut aikaiseksi kirjoitettua eilen, kun heräsin vasta viiden jälkeen päivällä. Istuin toki koneella, mutta juonaroin, irkkasin, sitten pitikin lähteä kaupungille, irkkasin ja kello olikin 00:00. Hups. Mutta tänään lupaan ja vannon, että saatte kaksi luukkua ja ensimmäisen aika on nyt!


Genre: draama
Hahmot: Weasleyn perhe
Ikäraja: Sallittu
A/N: Hyvää joulua LillaMyy! <3 Pyysit jotain suloista ja kieltämättä olin ihan pihalla, mitä mä sulle kirjoitan. Viime yönä tuli kuitenkin tällainen idea ja ajattelin, että tämän idean voisin omistaa sinulle. En tiedä, miten söpö tämä on, mutta ainakin tunnelman pitäisi olla iloinen!

Lunta tupaan

“Arthur, sinä toit taas lunta sisälle!” Molly huudahti katsoessaan, kun hänen miehensä ravisteli lunta saappaistaan Kotikolon eteiseen. Molly kuitenkin suukotti hymyillen miestään, joka ei ollut ehtinyt vielä tervehdystä kummempaa sanoa.

Fred ja George sattuivat olemaan samaan aikaan alakerrassa, mutta Mollylta jäi huomaamatta pahaenteinen virnistys, jonka kaksoset keskenään vaihtoivat.

~*~

Kaksoset olivat olleet koko päivän huoneessaan ja viis veisanneet kehotuksista mennä ulos muiden kanssa. He jopa väittivät tuntevansa olonsa hieman sairaiksi, vaikka huoneesta kuuluvat äänet viittasivatkin ihan kaikkeen muuhuin kuin lepäämiseen.

”Luulen, että tämä toimii”, George sanoi, kun he vihdoin olivat saaneet hommansa päätökseen. Fred nyökytteli vieressä ja molempien kasvoilla oli innostunut virne. He olivat juuri kehitelleet ehdottomasti talven parhaan kepposen.

~*~

Molly oli ollut ruokkimassa kanoja, kun hän astui takaisin sisälle Kotikolon lämpöön. Mutta mitä hän näkikään! Keittiössä ja olohuoneessa häntä oli vastassa paksut lumikinokset, jotka peittivät kattilat, pöydät ja sohvan alleen – puhumattakaan kaikista muista huonekaluista ja lattiasta. Hän luuli hetken aikaa, että ei ollut tullut sisälle ollenkaan. Katosta sateli hentoja lumihiutaleita, jotka kieppuivat leikkisästi ilmavirrassa, joka avoimesta ulko-ovesta pääsi sisään.

Kaiken lumen keskellä seisoivat Fred ja George katselemassa ympärilleen kuin eivät olisi huomanneetkaan äitiään.

”Sulamaton lumi oli nerokas keksintö”, Fred tokaisi.

”Niin oli”, George tuumasi vastaukseksi. Yksimieliset kaksoset kääntyivät hitaasti ympäri kohtaamaan äitinsä, jonka kasvoille kohosi koko ajan enemmän räjähdystä enteilevä puna.

”Fred ja George Weasley! Mitä tämä on olevinaan?” Molly puhisi ja kaksoset ottivat kasvoilleen viattomimman ilmeensä eivätkä pelänneet leimuavaa katsekontaktia ollenkaan. Molempien hiuksiin oli takertunut lumihiutaleita.

“Me ajattelimme, että pitäisit tästä. Vaikutit niin ilahtuneelta –” George aloitti puolustuksen.

“– ja annoithan oikein suukonkin isälle, kun hän kopisteli kenkiään. Niimpä päätimme, että on hyvä hetki saada lunta tupaan!” Fred jatkoi veljensä lauseen loppuun ja kertoi heidän neronleimauksestaan. Molly oli juuri avaamassa suunsa, kun Georgen takaraivoon lävähti lumipallo.

”Hei!” George huudahti ja kaikki kohdistivat katseensa Ginnyyn, joka nauroi heleästi ja pyöritteli jo uutta lumipalloa käsissään. Sisätiloihin sopiva – ja tietysti sulamaton – lumi oli kaiken lisäksi lämmintä, eikä paleltanut paljaitakaan sormia.

”Tämä on niin kaunista!” Ginny hihkaisi ja heitti tarkasti tähdätyn pallon vuorostaan Fredin suuntaan.

”Ahaa! Sinä haastat meidät –”, George naurahti ja kumartui itsekin ottamaan lunta käsiinsä vastaiskua varten. Fred teki samoin ja kaksoset unohtivat Mollyn kokonaan, joka näytti ainoastaan hölmistyneeltä. Lapset olivat innoissaan ja riemuun liittyi vielä yöpaitaisillaan oleva Ron.

”Mitä ihmettä? Lumisotaa!” Ron huudahti, eikä hänkään uhrannut sen enempää ajatuksia sille, että heidän tupansa oli täynnä lunta. Sellainen saattoi olla Kotikolossa ihan normaalikin asia, kun kerran kaksoset majailivat sen katon alla. Tämä oli sitä paitsi oikein mainio kepponen. Molly valmistautui jo korottamaan ääntään, mutta hänen sydämensä suli. Lapset näyttivät niin onneliselta leikkiessään, joka lämmitti pakostikin sydäntä. Sitä paitsi eihän lumi voinut olla pahasta ja se olisi helppo poistaa nainen ajatteli, mutta silloin –

– lumipallo osui suoraan Mollya rintaan!

”Pojat!” Molly huudahti ja kaikki lapset jäätyivät paikalleen kuin lumiukot. Myös Ginny, joka uskoi kuuluvansa samaan "pojat"-kategoriaan tässä tapauksessa.

”Anteeksi, äiti”, Ron mutisi ensimmäisenä, vaikka ei ollut mitään varmuutta siitä, kenen harhapallo oli osunut Mollyyn.

Kaikkien yllätykseksi Molly nauroi.

”Voi pojat, nyt saatte katua!” Molly hihkaisi, mutta ei pahasti vaan nauravaisesti ja lähti leikkiin mukaan. Selvisi, että Molly oli oikeastaan aika hyvä lumisodassa ja lapset saivat osuman jos toisenkin äitinsä heitoista. Ei mennyt kauaa, kun Percykin hieman kulmiaan kurtisteltuaan päätyi mukaan leikkiin ja Arthur saapui sisälle pitäen poikiaan varsin kekseliäinä.

Weasleyn perheen kasvoilla posket punoittivat ja hymy oli noussut korviin asti. Talvi oli tullut heidän kotiinsa kirjaimellisesti ja he nauttivat siitä täysin rinnoin. Heidän perheellään oli jokaisella yhtä sun toista joulupuuhaa tai muuta askaretta, joten he yhdessä asumista huolimatta viettivät koko perheen voimin harvoin yhteistä aikaa lukuun ottamatta aterioita. Bill ja Charlie tietysti puuttuivat, mutta Fred ja George vakuuttivat, että voisivat järjestää sisälunta isoveljilleenkin.

Kun leikkiä oli kestänyt yli tunnin ja kaikki puuskuttivat hengästyksestä Molly laittoi pelin poikki.

”Eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Fred ja George – siivotkaa tupa”, Molly komensi, mutta hymynkare pysyi hänen huulillaan. Kaksoset tottelivat kerrankin mukisematta ja hoputtivat kaikki takaisin ulos tai yläkertaan, koska heidän ”ammattisalaisuutensa” ei saisi paljastua.

”Olipa hauskaa”, Ron totesi Ginnylle, kun he kiipesivät portaita ylös takaisin yläkertaan.

”Minustakin. Fred ja George ovat neroja”, Ginny sanoi vastaukseksi ja hänen kasvoillaan oli ihaileva ilme. Kaksoset tosiaan osasivat asiansa.

”Enpä olisi ajatellut, että he onnistuisivat tekemään lunta”, Ron nauroi ja Ginny oli samaa mieltä.

Pihamaalla Molly ja Arthur juttelivat samansuuntaisia ja molempien oli myönnettävä, että heidän pojillaan oli älyä enemmän kuin toisinaan vaikutti.

”Olihan se ihan hauskaa”, Molly myönsi, vaikka olikin aluksi meinannut pitää Fredille ja Georgelle oikein jykevän saarnan.

”Se oli todella hauskaa. Saimme vihdoin tehdä jotain yhdessä”,  Arthur sanoi ja suukotti vaimonsa poskea. Molly hymyili ja suukotti vuorostaan miestään, eikä heistä kumpikaan voinut kieltää, etteikö joskus ollut ihan hauskaa saada lunta tupaan.
« Viimeksi muokattu: 10.12.2015 14:57:47 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 998
  • Clara, my Clara
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 9/24
« Vastaus #55 : 10.12.2015 17:51:13 »
Tää oli aivan MAHTAVA! Lukiessa kasvoille nousi erittäin leveä hymy ja naureskeltuakin tuli muutamassa kohtaa.  ;D

Luukku oli tosiaan sitä mitä otsikko lupasi. Ei olisi kyllä tullut mieleen, että lunta olisi tuvassa ihan kirjaimellisestikin. Siinä vaiheessa sitä rupesi epäilemään, kun kaksoset vaihtoivat keskenään pahaenteisen virneen. Mutta ei se mennyt ihan niin kuin sitä kuvitteli. Ei, se oli jotain paljon, paljon parempaa.
Fred ja George ovat mahtavia! Kaikkea ne (sä) kyllä keksivätkin.

Kaikkein parasta (kaksosten lisäksi, tietty) oli se, kun Molly liittyi vähän lastensa yllätykseksi mukaan lumisotaan - vaikka meinasikin ensin pitää kaksosille saarnan. :D Oli myös mukavaa, että Percykin liittyi mukaan, koska Percysta olisi helppo ajatella, ettei hän ryhtyisi moiseen. Ei Percy nyt aina tiukkapipo ole, kyllä hänkin hauskaa osaa pitää toisinaan.
Olisi ollut mahtavaa päästä itsekin mukaan.

Mä sitten rakastan tällaisia, missä (melkein) koko perhe tekee jotain yhdessä. Weasleyn perhe on yksinkertaisesti suosikkini kaikista Potter-kirjojen perheestä. Kun on itse kasvanut samantyyppisessä perheessä (läheisessä, että suur), niin heidän perhe-elämäänsä/väleihinsä on todella helppo samaistua.

Lainaus
”Minustakin. Fred ja George ovat neroja”.
Täysin totta. Harmi vain, että kaikki eivät ole samaa mieltä.

Tää varasti nyt ihan täydellisesti mun sydämeni.  :) Sanoinko jo, että rakastan tätä? Sillä mä todella, todella rakastan tätä!

-tirsu (ja joo, kipukohtaus on helpottunut. se on vähän sellaista jatkuvaa ylä- ja alamäkeä hermosäryn kanssa.)

>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

4forever

  • ***
  • Viestejä: 131
  • What doesn´t kill u makes u stronger
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 9/24
« Vastaus #56 : 10.12.2015 17:53:30 »
Kommenttikamppanjasta iltaa!
Luin sitten koko joulukalenterin tähän mennessä ja ajattelin jäädä seuraamaan.
Kokonaisuutena todella söpö kalenteri. Jokaista lukiessa olin ihan aww.
Suosikkejani oli Harry ja Charlie paritus sekä Siriuksesta ja Reguluksesta oleva useampaan otteeseen jatkuva tarina.
Sait kaikista osista jotenkin ihanan eläviä ja tuntui siltä kuin itsekkin olisi mukana paikanpäällä. Niin todentuntuisia ne olivat.

Harryn ja Charlien tarinassa joulutulen sytytys oli aivan ihana ajatus.
Lainaus
”Se on harvinainen ja unohdettu perinne velhojen ja noitien keskuudessa, mutta minä pidän siitä. Täällä metsän ja vuorien keskellä minä tunnen olevani kotona. Olen nähnyt paljon erilaisia olentoja, joiden kanssa saatan elää rinnakkain. Tämä on kiitokseni ja lahjani niille”, Charlie sanoi ja hymyili lämpimästi. Harry rakasti sitä hymyä, koska siitä heijastui Charlien vapauden kaipuu ja rakkaus maailmaan.
Pidin erityisesti tästä ja siitä kuinka se kertoo Charlien luonteesta.

Kiitos tästä lukukokemuksesta
4forever
Life isn´t about waiting storm to pass.
It´s about dancing in the rain

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 645
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 9/24
« Vastaus #57 : 10.12.2015 18:23:41 »
Tämä oli kyllä kieltämättä jotain suloista, joten tämä kelpaa varsin mainiosti! ((: Oli tässä myös sellaisia söpöjä momentteja, mm. tuo lopetus, koska tuitui. (: Weasleyn perheen rakkauden ja lämmön voi aistia tästä kyllä aivan täydellisesti, etenkin, koska Percykin liittyi lumisotaan, vaikken sitä ehkä olisi hänestä heti uskonutkaan. Kenties kuitenkin pelkän perheen läsnäollessa voi hänkin vähän rentoutua, kun oletettavasti tuossa on loma-aikakin ja kaikkea. Olisi ollut toisaalta mielenkiintoista tietää, miten kaksoset väsäsivät tuon sulamattoman lumen, mutta kyllä tämä näinkin toimii. (:

Täytyy kyllä olla tirsun kanssa siinä samaa mieltä, että vaikka otsikko olikin 'Lunta tupaan', niin en osannut odottaa, että se toteutuisi luukussa ihan kirjaimellisestikin. :D Oli myös todelle suloista, että Mollykin lähti lumisotaan mukaan, vaikka olikin ehkä aluksi ajatellut saarnaavansa kaksosille. Tuli kyllä ehkä hieman yllätyksenä (mutta positiivisena sellaisena!), koska Molly ei jotenkin kirjojen perusteella ehkä kovin nopeasti rupeaisi lumisotasille, mutta näin tämä oli paljon mukavampi kuin jos sieltä olisi oikeasti tullut se saarna! (:

Tui tui, oli kyllä erittäin söppänä joululahja, minä kiitän ja kumarran! (((: <3

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 9/24
« Vastaus #58 : 10.12.2015 22:08:31 »
Mä oon kirjaimellisesti yhtä hymyä tän luukun jälkeen!

Ensinnäkin, otsikko oli loistava, sopi täydellisesti tähän luukkuun <3 Hih, Weasleyn perhe on minusta ihana, ja tällaiset perhehetket ovat minusta niin lämmittävää ja hymyilyttävää luettavaa. Olet osannut kirjoittaa tämän niin aidosti ja elävästi, että Weasleyn perheen välinen rakkaus ja lämpö ulottuivat vaivattomasti tänne lukijalle :3 On aina hauskaa, kun koko perhe on koossa ja kaikki pitää hauskaa yhdessä, sellaisesta jää aina hirveän hyvä mieli :)

Fred ja George on aivan ihania ja neroja, tuoda lämmintä mutta sulamatonta lunta Kotikoloon! :D Ilahduin kovasti siitä ettei Molly ruvennut räyhäämään vaan oli ihan liekeissä mukana, oli myös kivaa että Percy liittyi mukaan (kulmien kurtistelusta huolimatta) hauskanpitoon :D Mua rupes kovasti huvittamaan se, kun Ron tuli mukaan pelkässä yöpaidassa, tiivistää hyvin yksinkertaisesti Ronin olevan perso nukkumiselle :D

En voi muuta sanoa kun että kirjoitat järjettömän hyvin ja tää luukku sulatti sydämen :> Kiitos kovasti :3

-DragonHeart58

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Jouluyö | Joulukalenteri 2015 | K-11 | 9/24
« Vastaus #59 : 10.12.2015 22:17:59 »
tirsu, ooh kiitti! Hämmennyin ihan, kun tuli capsilla tuo MAHTAVA! Percynkin halusin mukaan ja mietin sitä, joten laitoin sen ensin kurtistelemaan vähän kulmiaan ja lopulta heltymään. Kyllä silläkin niitä huvipäiviä perheen kesken voi olla silloin tällön. c: Ihanaa kuulla, miten paljon tykkäsit tästä!

4forever, oon tosi otettu, kun luit kaikki! Kommenttikampanjasta ei olisi tosiaan tarvinnut napata kuin yksikin, mutta kaikki! Kiitos! Kiva, että oot tykännyt näistä ja jäät seurailemaan. c:

LillaMyy, päätin jättää lumenteon salaisuudeksi. Fred ja George puuhailevat kirjoissakin salaa ties mitä, kun ovat saaneet aikaan kaikki ne pilailutarvikkeet. Ja olen aina kuvitellut, että taikuuttahan siellä on omin luvin käytettykin ja aimo annos mielikuvitusta. En usko, että kaksoset ovat kaikki valetaikasauvat sun muut valmistelleet lomilla ilman taikuutta, joten tässä tukeudun siihen ajatukseen jonkun verran, vaikka alaikäisten taikuus onkin kielletty. : D Hienoa, että luukku kelpasi ja tämä meni siihen suloinen-kategoriaan! Mollykin innostuu aina toisinaan, joskus vain on niitä hetkiä ja onhan lasten kanssa telmiminen äidille varmasti tuttua puuhaa, vaikka edellisestä kerrasta olisikin kauan!

// DragonHeart58 kiilasit kommentillasi, kun just olin julkasemassa tätä! Hienoa, että se perhefiilis on välittynyt sinnekin asti!

Kiitos jälleen mahtavista kommenteista ja kärsivällisyydetä, kun oon ollut hidas näiden kanssa. <3 Musta on hauskaa, että Lunta tupaan nimi pääsi yllättämään! Otsikosta tää ficci lähti liikkeelle, joten harvisesti pidän otsikosta, joka kuvaa ficciä ja on samalla hieman leikkisä, kun sitä ei oteta ensi alkuun kirjaimellisesti. Siriusta ja Regulusta jälleen luvassa, joten olkaa hyvät! Nyt ollaan taas aikataulussa. c:


Genre: draama, veljeily
Hahmot: Sirius ja Regulus
Ikäraja: Sallittu
A/N: Mun piti oikeasti miettiä, millä idealla mä lähden taas näistä kahdesta kirjoittamaan. Näitä ei nimittäin ole suunniteltu etukäteen ja mulla alkaa joulupuuhat olla jo pikkuhiljaa lopussa, kun Mustien talossa ei edes joulua vietetä. Ei hätää kuitenkaan, veljeksistä on luvassa vielä lisää! Oon tosi ilahtunut siitä, että näistä pätkistä on tykätty.


10. joulukuuta

”Pysykää poissa jaloista”, oli ollut Walburgan käsky pojilleen juhlavalmisteluita tehdessä. Hän oli ärtyneellä päällä, koska Reguluksen juhlakaapu ei ollut vielä saapunut. Sen lisäksi Druella oli valitellut Narcissan flunssaa ja juhlat siirtyisivät vasta 13. päivälle. Sirius ei pistänyt sitä pahakseen, mutta Regulus näytti hieman apealta.

”Älä välitä äidistä”, Sirius lohdutti hieman kyllästyneen kuuloisesti. Hänestä itsestään oli vain mukavaa, kun he saivat niin sanottua omaa aikaa, mutta Regulus oli toista maata. Pikkuveli ilahtui aina, kun saattoi auttaa heidän vanhempiaan ja siinä hän erosi Siriuksesta. Regulus halusi, että hänestä pidettäisiin ja pienellä pojalla oli haave olla joskus yhtä suuri ja mahtava velho kuin isänsä, vaikka Siriusta se vain nauratti. Regulus oli liian herttainen sellaiseen.

”En”, Regulus mutisi. He makoilivat Reguluksen sängyllä, koska heillä ei ollut oikein muutakaan tekemistä.

”Mennään ulos”, Sirius ehdotti, kun hänen mieleensä oli tullut idea. Olihan se vähän uhkarohkea, mutta oikeastaan hän kaipasikin jotain jännitystä. Sitä paitsi ajoitus jännitysellä oli täydellinen, kun Walburga oli keskittynyt juhlavalmisteluihin.

”Mitä me siellä?” Regulus kysyi, mutta näytti heti paljon pirteämmältä.

”Mennään nyt vain”, Sirius sanoi, vaikka tiesikin jo, mitä hänellä oli mielessään. Regulus suostui ja pojat pukivat talvivaatteet ylleen ja kertoivat Orionille, että menisivät ulos ”leikkimään”. Oikeasti Sirius ja Regulus eivät paljoakaan leikkineet, mutta eivät he keksineet oikein muutakaan sanaa. Orion käski palata illalliseen mennessä.

”Me ei saada lähteä kauas”, Regulus huomautti, kun Sirius veti häntä perässään jo aika pitkän matkan päässä heidän kotoaan. He olivat jo ohittaneet puiston, joka oli heidän talonsa läheisyydessä.

”Ei sitä tarvitse äidille kertoa, missä me olemme olleet”, Sirius virnisti, eikä Regulus pistänyt vastaan. He jatkoivat matkaansa ja päätyivät kauppakadulle, jolla Regulus ei ollut ennen käynyt. Walburga ei vienyt heitä koskaan jästialueille ja molemmille veljeksille oli tullut selväksi, että jästit olivat varsin typeriä. Sirius oli ollut aina hieman utelias heistä, mutta sellaista ei heillä sanottu kotona ääneen.

”Täällä on erilaista. Aika rauhallista Viistokujaan verrattuna”, Regulus sanoi katsellessaan ympärilleen.

”Se johtuu siitä, että on ilta ja kaupat on kiinni”, Sirius sanoi pitäen veljeään hieman hölmönä. He kävelivät kauppakatua katsellen ympärilleen, kunnes Sirius  huomasi jotain mielenkiintoista.

”Hei, mennään katsomaan mitä tuolla on!” Sirius sanoi ja veti Reguluksen mukanaan kädestä pitäen ennen kuin pikkuveli ehti vastata edes myöntävästi. He saapuivat suuren näyteikkunan eteen, jonka yläpuolella oli kyltti: ”Edwardin sekatavarapuoti.” Näyteikkunassa oli kirkkaat jouluvalot ja poro, joka nyökytteli mekaanisesti päätään. Sen vieressä seisoi pari hiippalakkiin pukeutunutta pikkumiestä, jotka naurattivat Siriusta.

”Jästit ovat hassuja. En tiedä, miksi heillä on poroja ja kääpiöitä joulukoristeina. Mutta tämä on minusta aika hieno siitä huolimatta”, Sirius nauroi ja Reguluskin hymyili katsellessaan poroa ja hiippalakkisia miehiä, joiden posket punoittivat. Niiden ympärillä oli paljon lahjapaketteja, joulupalloja ja pieniä lumiukkoja, joista lähti hento valo.

”Onhan ne hassuja”, Regulus myönsi ja painoi lapasensa vasten ikkunalasia. ”Mutta pidän enemmän Viistokujasta.”

Sirius oli hieman pettynyt siitä, mutta toisaalta Regulus oli oikeassa. Olihan Viistokuja paljon jännittävämpi, vaikka oli jästeienkin kauppakatu ihan mielenkiintoinen.

”Kiitos, että toit minut tänne. Mutta nyt meidän pitää mennä takaisin”, Regulus sanoi, eikä Sirius vastustellut. Pikkuveli oli jo hieman paremmalla tuulella. Eikä heidän ollut sopivaa harhailla kovin kauaa siltä varalta, että Walburga kaipaisi heitä ja olihan se hieman erikoista, että kaksi lasta seikkaili ihan yksikseen.

”Voidaan tulla toistekin”, Sirius sanoi reippaasti ja tarttui uudelleen pikkuveljensä kädestä. He lähtivät kävelemään kotia ja miettivät mitä lennokkaimpia juttuja jästeistä ja heidän joulunvietostaan.
« Viimeksi muokattu: 10.12.2015 22:24:44 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”