Kirjoittaja Aihe: Roolisuoritus | S  (Luettu 1865 kertaa)

aamutähti

  • ***
  • Viestejä: 7
Roolisuoritus | S
« : 26.10.2015 19:45:57 »
Nimi: Roolisuoritus
Kirjoittaja: aamutähti
Ikäraja: S (...?)
Genre: one shot
Disclaimer: Teksti ja hahmot ja kaikki on mun
Summary: Hän halusi itkeä meikkinsä lavuaariin ja tukehduttaa itsensä muovisiin kiharoihinsa.

A/N Noniin jeij, mun toinen teksti ikinä koskaan täällä hui. Ois ihan mahtavaa saada ainakin jonkinlaista kommenttia ja ajatuksia  ::)

-

Roolisuoritus

Punainen näytti hyvältä hänen huulillaan.

Peilikuva tuijotti Roopea tiiviisti syvälle silmiin, tuntui ilkkuvan ja nauravan. Tältäkö sinä haluat näyttää? Haluatko verhota vartalosi hameilla, mielesi glitterillä?

Juuri sitä Roope halusi. Hän halusi aamuisin punata huulensa ja pukeutua mekkoon, hän halusi laittaa rusetin hiuksiinsa ja tuoksua kukilta. 

Mutta Roope oli poika. Hän ei voinut tehdä niin. Hän ei halunnut olla ruma ankanpoikanen, hän ei halunnut olla huono ja vääränlainen. Hänen piti käyttäytyä niin kuin poikien oli tarkoitus.

"Roope?" Punahiuksinen tyttö käveli Roopen peilikuvan viereen.

Roopen ajatukset hajosivat. Hän piti katseensa vielä hetken peilissä, mutta kääntyi sitten Mariaan päin ja odotti, mitä tytöllä oli sanottavanaan.

"Kohta on sen meidän sketsin aika, ootko valmis? Sun peruukki on pöydällä."

Roope nyökkäsi. Hän laittoi vaalean peruukin päähänsä. Sen muovikiharat tulivat hänen suuhunsa ja yrittivät sotkea hänen huulipunansa.

He kuuntelivat kuinka rippikouluryhmä lauloi laulun 12. viimeisen säkeistön ja hiljentyi sitten odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Roope siloitti hameensa helmaa ja veti syvään henkeä. Hän avasi huoneen oven hitaasti, tuijotti ranteessaan olevaa korua. Jännitys kupli hänen vatsassaan.

Kun Roope viimein astui kaikkien nähtäväksi, koko sali räjähti. Se räjähti nauruksi, mutta Roope ei halunnut nauraa. Hän halusi itkeä meikkinsä lavuaariin ja tukehduttaa itsensä muovisiin kiharoihinsa.

Hän kuitenkin loihti kasvoilleen hymyn ja käveli näytelmälle varattuun tilaan. Hän saisi olla yhden illan oma itsensä, ilman että kukaan edes tajuaisi sitä.

Hän saisi yhden illan olla ruma ankanpoikanen.


« Viimeksi muokattu: 26.10.2015 19:47:55 kirjoittanut aamutähti »
it’s not the fall that kills you
of all people, you should know that, it’s not the fall, it’s never the fall
it’s the landing

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Roolisuoritus | S
« Vastaus #1 : 26.10.2015 21:54:49 »
Voih, tää oli surullinen ja liikuttava. On surullinen totuus, että vaikka ihminen sanois olevansa suvaitsevainen, sitä vaativissa tilanteissa se kuitenkin unohtuu ja ennakkoluulot menee edelle. Roopen ongelma on hyvin todenmukainen ja voin uskoa, että varmasti moni kamppailee tällaisen ongelman kanssa. Tykkäsin että tällä tekstillä oli selkeä pointti, jonka olet tuontu hyvin esille :)
Toi ruma ankanpoikanen vertaus oli jotenkin surullinen ja samalla kuitenkin tosi sopiva tähän aiheeseen.
Lainaus
Hän saisi olla yhden illan oma itsensä, ilman että kukaan edes tajuaisi sitä.
Voi :'(
Kiitos tästä, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tykkäsin :)

Never underestimate the power of fanfiction

aamutähti

  • ***
  • Viestejä: 7
Vs: Roolisuoritus | S
« Vastaus #2 : 26.10.2015 21:59:34 »
Voih, tää oli surullinen ja liikuttava. On surullinen totuus, että vaikka ihminen sanois olevansa suvaitsevainen, sitä vaativissa tilanteissa se kuitenkin unohtuu ja ennakkoluulot menee edelle. Roopen ongelma on hyvin todenmukainen ja voin uskoa, että varmasti moni kamppailee tällaisen ongelman kanssa. Tykkäsin että tällä tekstillä oli selkeä pointti, jonka olet tuontu hyvin esille :)
Toi ruma ankanpoikanen vertaus oli jotenkin surullinen ja samalla kuitenkin tosi sopiva tähän aiheeseen.
Lainaus
Hän saisi olla yhden illan oma itsensä, ilman että kukaan edes tajuaisi sitä.
Voi :'(
Kiitos tästä, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tykkäsin :)

kiitos todella paljon, ihana kommentti! :)
it’s not the fall that kills you
of all people, you should know that, it’s not the fall, it’s never the fall
it’s the landing