Huh, jälleen jonkinmoinen cliffhangeri!
En ole taas vähään aikaan kommentoinut, joten päätinpä nyt tulla jättämään puumerkkiä siitä, että täälläkin edelleen seurataan tätä. Mutta oli erittäin mukavaa tuolla osissa 108-112, että saatiin tietää vähän enemmän asioista, hovista ja sen ja Valven välisestä sopimuksesta sekä Alisan perheestä. Totta kai kuningas pelkää, että taikuudenkäyttäjät heikentävät hänen valtaansa. Edmund taitaa olla kuningas, joka haluaa tiukasti pitää kiinni omasta vallastaan ja valtaistuimestaan ja on valmis erilaisin keinoin tönimään sen uhkaajia kauemmas itsestään. Käy kyllä sääliksi Valvea tältä osin, koska ei Valve edes olisi halunnut ihmismorsianta. Mietityttää mahtaisiko Valve sitten haluta jossain tapauksessa puuttua hovin asioihin.
Oli myös kiva lukea Väen järjestämästä päivällisjuhlasta! Mä olin odottanutkin, että se olisi sellainen rennompi tapaus, eikä mikään jäykkä päivällinen, jossa syödään oikein nätisti, vaihdetaan jokunen sana kohteliaasti vierustoverin kanssa ja kilistellään maljoja. Joten olin oikein ilahtunut, kun juhla oli juuri tuollainen rento, iloinen, riemukas. Vaikka Alisa kuinka on yrittänyt pitää aiemman elämänsä ja perheensä erossa nykyisestä elämästään, niin kyllä hän tietenkin perhettään kaipaa. Aina välillä tulee niitä pilkahduksia siitä, kun hän miettii vaikkapa Malvaa. Juhlissakin hän pohti maahistytön tilalle Malvaa.
Olen varmasti sanonut ennenkin, mutta pidän todella paljon tavasta, jolla kuvailet taikaa tässä tekstissä! Tuntuu että lähes kaikki aistit ovat taian kuvailussa mukana ja siitä on erittäin nautinnollista lukea. Mutta huh mitä tapahtumia. Mietinkin että ei kai se nyt voi olla niin helppoa Valvelle tuhota mätä. Koska jotenkin aiemmin tunnuttiin hieman rakentavan taustalle sitä pelkoa siitä, että jotain kamalaa voi sattua. Ja niin sattuikin. Luulin aluksi, että nyt se Valve meni kuolemaan, kun mätäkeihäs lävisti rintakehän, mutta ehkä Valve saadaan vielä pelastettua, toivon niin :< Mutta mie luulen kanssa, että jos/kun Valve selviää, niin hän varmasti tulee kärsimään mädästä ja sen vaikutuksista jonkin aikaa.
Ja hienoa, että Alisa uskalsi olla päättäväinen. En kyllä odottanut vähempää, koska kyllähän aiemminkin Alisasta on tullut ilmi, että hän on luja luonteeltaan. Mutta hienoa, että hän nyt uskalsi mennä yrittämään pelastamaan Valven. Saas vaan nähdä minne he kaksi päätyvät ja mitä Valvelle käy. Toki uskoisin, että jonnekin kalvaslinnan lähettyville, kun Alisa sitä kerran ajatteli, mutta ei näistä koskaan tiedä.
Tykkään edelleen hirmupaljon tästä tarinasta ja seurailen siis edelleen. Kiitos! ♥
