Ævintýr |K11| fantasia | fikletsarja, 443/443, valmis 15.4.

[Okakettu]

Nimi: Ævintýr
Kirjoittaja: Okakettu
Ikäraja: korkeimmillaan K11
Tyylilajit: Fantasia, draama, slow burn -romantiikka
Yhteenveto: Hän ei sano mitään, hänen ei tarvitse - minä tiedän kyllä. Tunnen entisen elämäni valuvan kuin hiekan sormieni välistä. Kun 19-vuotiaasta Alisasta tulee maagi Valven nuori morsian, ei mikään ole enää entisensä.


Tämä tarina on poistumassa finistä.

[LillaMyy]

Nimi näytti sen verran erikoiselta, että ajattelin pysyä tästä kaukana, sitten eksyin vahingossa listaukseesi ja huomasin tuon summaryn ja sitten olikin jo pakko tulla lukemaan tämä, koska idea houkutteli liikaa puoleensa. Nyt sitten A/N:n lukeneena voin sanoa olevani vielä entistäkin koukuttuneempi, eikä tuo nimikään enää tunnu niin kovin erikoiselta. Odottelen kuitenkin edelleen sitä omaa merkitystä, joka toivottavasti selviää tarinan aikana. Täytyy kyllä sanoa, että mua kiehtoo ajatus fantasiatarinasta 100-sanaisina raapaleina, koska 100 sanassa ei ehdi sanoa kovinkaan paljoa, mutta kuitenkin pitää yrittää sanoa tarpeeksi, jottei fantasiamaailma jää lukijalle liian etäiseksi. Nostankin siis hattuani yrityksellesi ja toivon, että onnistut siinä hyvin; itse en uskaltaisi kokeillakaan. (:

Sitten itse tekstiin...

Tykkäsin tuosta, että heti lähdettiin asiaan, eikä alussa ole turhia jorinoita siitä, mistä tässä oikeastaan onkaan kyse, tai ketä edes ovat 'ne' ja 'me'. Ihanan mystistä, mutta kuitenkin jutun edetessä lukijalle valkenee tarpeeksi paljon, jotta tämän ymmärtää. Kuitenkaan missään kohtaa ei mainita, keitä on paikalla, tai minkä takia väkijoukko katselee näitä tyttöjä tai onko joukossa kenties poikiakin. Kaikki jätetään mielenkiintoisesti lukijan mielikuvituksen varaan, mikä jättää tekstin kivasti avoimeksi, vaikka toivonkin, että jatkossa selviää vähän tarkemmin, mistä tässä onkaan oikein kyse. Tähän sopi muuten yllättävän hyvin tuo Alisan(?) näkökulmasta minäkertojalla kirjoitettu kerronta, koska se asettaa lukijankin samaan asemaan, ja samalla tuo jo aiemmin mainittu 'me' ja 'ne' -erottelu toimii paljon paremmin kuin mitä se olisi toiminut hän- tai sinäkertojalla.

Tuo alun lainaus myös nosti mielenkiintoani, koska tulee jännää nähdä, miten aiot kytkeä sen tarinan maailmaan, vai jääkö se irralliseksi, ja tuleeko näitä kenties useampiakin. Sait minut siis pohdiskelemaan vaikka ja mitä tällä tekstilläsi, joten jään innolla odottamaan lisää luettavaa ja toivon, että maagi Valveesta tulee pian enemmän kuin vain pelkkä nimi. (:

[Talviomena]

Avasin tämän oikeastaan vain koska otsikossa luki "fantasia", mutta kun luin tämän pätkän:

Kun 19-vuotiaasta Alisasta tulee maagi Valveen nuori morsian, ei mikään ole enää entisensä.

maagi Valveen nuori morsian

maagi

...päätin lukea tämän kokonaan.

JHdlöjfldks miksen voi vastustaa synkän kylmiä pitkätukkamaageja? ;___;

Ykköspätkä oli aloituksena tosi hyvä ja vaikka kakkos- ja kolmosraapaletta en pitänyt mitenkään ikimuistoisina, niin nelosraapale sai mut hysteeriseen fanityttömoodiin. Rakentavaa palautetta on siis turha odottaa minun suunnaltani. x'D Jään seuraamaan. Olkaa hyvä ja jatkakaa!

[Vlad]

Nanananana! Kun yhdistetään Okakettu ja fantasia, niin saleesti Vlad tulee lukemaan, koska yhdistelmä on vaan jotain niin hienoa. Oon aivan ihastunut sun kirjoitustyyliisi ja vaikka suuresti kertojaratkaisuna minäkertojaa vierastankin, niin sulla on taito saada se toimimaan.

Ne koristelevat meidät kuolleilla kukilla.
Jo tämä ensimmäinen lause riitti mun koukuttamiseeni. Tää on vaan hemmetin nerokas lause (virke, mikä lie) kaikessa oivaltavuudessaan, että en kestä! Joku muu olisi ehkä tyytynyt sanomaan, että koristeltiin kukkasilla, mutta se että siihen lisätään vielä "kuollut", niin huh. Kokonaisuus saa ihan uuden sävyn ja koko merkitys saa jotain ekstraa.

Jotenkin näissä raapaleissa on ihan mielettömän kaunis tunnelma, sellanen jotenkin fantasiamainen ja haikea, mutta samalla kuitenkin aina niin okakettumainen. Sulla on mun mielestä selvästi tunnistettava tyyli kirjoittaa ja mä pidän siitä tyylistä mielettömän paljon. Nää neljä raapaletta valottavat tekstiä vähän, mutta silti riittävästi, kertovat maailmasta pieniä sirpaleita tavalla, joka koukuttaa ainakin miut lukijana vielä entistäkin enemmän. Ihhh, fantasia on mun suosikkigenrejä ja jään kyllä ehdottomasti seurailemaan!

[räiskeperäinen sisulisko]

Ooh, fantasiaa, pakkoavioliitto ja riipaisevan nättiä kerrontaa! Jo ekat lauseet tempaisivat mukaansa. Näissä raapaleissa on sellainen surumielisen ja ahdistavan ja satumaisen tunnelman sekoitus. Tulkitsin pientä toiveikasta pohjavirettä, mutta saattoi johtua omasta toiveikkuudestani hyvän tarinan löytämisen suhteen . Ja toi maagi vaikuttaa tosi kiinnostavalta persoonalta. Kirjoitathan nopeasti lisää? Olen koukussa.

[Kaarne]

Luin nämä neljä ensimmäistä raapaletta ja kirosin mielessäni sitä, ettei tätä ollutkaan enempää. Rakastan maageja (ja Valve vaikuttaa juuri sellaiselta, jollaisista tykkään - tosin toki tiedän hänestä varsin vähän) ja tällaiset pakkoavioliittoteemat ovat minusta tosi mielenkiintoisia. (Ylläriylläri, kun haasteenkin perustin. ) Kirjoitat todella kauniisti ja soljuvasti ja poimimasi yksityiskohdat ovat aivan upeita! Esimerkiksi nyt vaikkapa nuo kukat, tuo maagin taikuuden tuoksu ja peltotöihin viittaaminen: ne kertovat hahmoista, maailmasta ja taustoista. Lukija saa rakentaa kuvaa sirpaleista ja siitä kovasti pidän itse.

Minun piti kommentoida tätä jo kauan sitten ja olisi varmaan pitänytkin heti ensimmäisen lukukerran jälkeen, koska nyt olen taas todella väsynyt ja sanat ja ajatukset karkailevat sinne tänne. Joka tapauksessa nauroin kyllä myös velho Valveelle vähän, koska Syrhämä. (Jos et tiedä Syrhämää, niin siinäkin oli velho Valve (joka taisi olla hyvis) ja kaikkea mystistä, mm. Oikokomero. Linkkaan ekan jakson, että ymmärrät tämän mielleyhtymäni. )

Joka tapauksessa tämä on aivan ihana ja olen iloinen siitä, että raapaleita tulee jopa se sata - ainakin paloja riittää koottavaksi pitkäksi aikaa. Kiitos upeasta aloituksesta!

[Kaarne]

Heh. Luin tämän jo eilen ja sitten tänään, kun yllättäen uusia viestejä selaillessani huomasin, että saldo olikin 10/100, olin hämmentynyt, koska olin varma, että eilen näitä oli ollut "vain" 9/100. No, avasin tietysti topikin ja luin editoinnistasi ja siinähän se arvoitus ratkesi. Välillä on kyllä vaan pakko editoida - vaikka itse en jotenkin osaakaan, mutta siksi tekstieni laatu vaihtelee niin paljon - ja ainakin minusta tuo yksi uusi raapale sopi tuonne erinomaisesti ja syvensi tilannetta ja avasi niitä taustoja. Muutenkin pidin sen suomasta "lisäajasta" lukijalle: nyt valintaan ja kaikkeen ehti keskittyä hetken verran pidempään. (Onneksi en kuitenkaan sitten kommentoinut näitä vielä eilen. )

Pidin erityisesti tuosta raapaleesta, jossa Valve antaa Alisan itse valita, että haluaako hän hyvästellä vaiko ei, ja syystä siihen. Musta se oli jotenkin oivaltavaa. (Ja tietenkin se ratkaisu, johon Alisa päätyi, kertoi hienosti paljon hahmosta. Vähän samalla tavoin, kuin tuo Valven "Siinä tapauksessa saat itse valita" kertoi paljon maagista. Upeaa, minimalistista hahmonrakennusta!)

Odotan mielenkiinnolla myös sitä, millaisilla laeilla maailmasi taikuus toimii. (Tuo "Maagit eivät koskaan riko lupauksiaan." oli jo kiva pilkahdus jostakin erityispiirteestä. ) Musta taikuus on mielenkiintoinen asia, josta saa monenlaisia tulkintoja - ja yleisesti ottaen pidän kovasti siitä, jos lukijalle kuvaillaan sitä, miltä se tuntuu tai näyttää. Tässähän sitä on jo tehtykin, mutta myös ns. systeemi - tai sen puute - kiinnostaa minua. Toki raapaleista koostuvassa, verrattain lyhyessä jatkotekstissä ei loputtomiin ole tilaa. No, oli miten oli, päähenkilöiden suhteen lisäksi tässä on hirveästi muitakin kiinnostavia elementtejä ja se on mahtavaa, vaikkei kaikkia sitten ehdittäisikään niin käsitellä. Jääpähän lukijalle kuviteltavaa.

10 % valmiina, way to go! Innolla odottelen taas seuraavia osia, kiitos näistä.

[Röhkö]

Ensinnäkin, aivan ihana ja pohjimmiltaan yksinkertainen nimi tällä sarjalla. Oikeastaan koko sarja on kaunis. Hyvä, että otsikkoa oli avattu jo aivan alussa. En tykkää yhtään absurdiudesta, joten pojoja.
Pakkoavioliitto on muutenkin aiheena mehukas. Aiemmin olen lähinnä tutustunut aiheeseen Hosseinin kirjojen ja GoT:n kautta.
Tässä pidin paljon yksityiskohdista, kuten kuolleista kukista heti alusta. Lämpenin parituksellekin jopa, vaikka epäilin sitä pakkoavioliiton kohdalla. Asetelma on vain niin auttamattoman sovinistinen.
Velven hahmo on mukavan mystinen ja huoliteltu. Jopa tuo "tapa lausua Alisan nimi" oli tosi näppärä keino kuvailla hahmoa.

Olen todella huono kommentoimaan raapalesarjoja, kun en raapaleita ole koskaan oikein ymmärtänyt. Ehkä jonkinlaista monimutkaisuutta olisin juonikuvioon vielä kaivannut, mutta toisaalta tykkään selkeydestä. Ota tässä nyt sitten selvää, mitä koitan pukea sanoiksi! 

Loppuun vielä lempparilauseeni:

Seinille kiinnitetyt lyhdyt pitävät loitolla pahimman pimeän

[Hömöpöllö]

Kommenttikampanijasta huomenta. Lueskelin tätä jo sinä päivänä kun ensimmäiset osat tulivat, mutta en kommentoinut, koska en silloin saanut mitään ihqutusta järkevämpää aikaan.

Ihan ekaksi tämän nimestä, tulee taikamainen fiilis siitä että nimi kuulostaa noin monimutkaiselta ja on kieltä, johon harvoin törmää, mutta merkitys on yksinkertainen eikä liian väkisin väännetty. Muutenkin otsikko pistää silmään ja herättää uteliaisuutta kun ei sen merkitystä tiedä, tosin eriliaset kirjaimet aiheuttivat minulle sen etten ole varma lausumistavasta.

Ensimmäiset osat herättivät mielenkiintoa, mutta valottivat tilannetta myös sopivasti. Osaat hienosti kirjoittaa raapaleita, saat sataan sanaan mahtumaan niin kuvailua, tunnetta kuin selityksiä mitä tapahtuu. Niin vähällä sanamäärällä kaikki tämä, vau! Osat eivät jää katkonaisiksi tai junnaa yhdessä asiassa, vaan ne ovat eheitä kokonaisuuksia, joita on miellyttävä lukea.

Kirjoitat ja kuvailet ihanasti, ja kerrot pieniä yksityiskohtia kuvaamaan tunnelmaa, esim kuolleiden kukkien tuoksu. Ehdoton lempikohtani tähän mennessä on tämä:

Hänen taikuutensa tuoksu on metsän hämärän ja virtaavan veden tuoksu.

♥

Jo tarinan alussa aloin miettiä mikä syy Valveella on ottaa vaimo ja miksi vaimo valitaan niin uhrauksen kaltaisessa seremoniassa (valmistelut, puoliksi pakotetut tytöt jne,) Mutta tämä:

”Isäntä saattaa olla itsepäinen, mutta teidän tulonne todistaa, että hän on hyväksynyt tilanteen. Älkää huoliko."

Heitti kaikki kuvitelmani ja luuloni avioliiton tarkoituksesta päälaelleen, mutta jatkoa lukemallahan se syy selviää

Jään seurailemaan tätä ja odotan innolla miten pariskunnan suhde kehittyy, ja odotan innolla lisätietoja Valveesta ♥

[Orenji]

Kaveri vinkkasi, joten päädyin sen kummempia kyseenalaistamatta lukemaan edes alkutiedot. Luonnollisestikin fantasia sai mut heti innostumaan hiukan liikaa ja lukaisin tämän kauhealla vauhdilla tähän pisteeseen saakka. :') Jo otsikointi oli kiehtova ja teksti vain jatkoi samalla linjalla, vaikka lievät Syrhämä-vibat iskivätkin. Tykkään siitä selkeydestä, jolla kuljetat juonta eteenpäin, asiat selviävät yksi kerrallaan juuri sellaiseen tahtiin, että mielenkiinto pysyy yllä. Eipä ole paljoa valittamisia, mitä nyt toisinaan joku lause kuulostaa kummalta mun korvaani, mutta sekin on niin mielipideasia!

Mitä nyt olen tässä vaiheessa jdeaa saanut kaavittua kokoon, se kuulostaa jännittävältä ja uudelta, en tällaista ole kyllä ennen lukenut. Omaperäisyys on myös yksi niistä asioista, jotka pitävät tämän tekstin kivasti kasassa. Odotan seuraavia käänteitä innolla, tuntuu siltä, että nyt ollaan päästy vasta kunnolla alkuun! Haluan tutustua Alisaan ja Eddaan paljon paremmin, Valveesta puhumattakaan, hänellä lienee paljon mielenkiintoisia ajatuksia ja toimia. Seurailen siis jatkossakin, vaikken joka väliin ehtisikään pudottaa kommentintapaista, kiitoksia!

[Kaarne]

Jaahas, en näemmä sitten ole kommentoinut kolmea viimeisintä olleenkaan - hyi minua! (Hotkaisen nämä aina niiden ilmestyttyä, mutta jos en kommentoi heti, se tuppaa välillä jäämään - pahoittelut siitä!)

Tästä tarinasta on nopeaa tahtia muodostumassa yksi suosikeistani Finioriginaaleissa. Vähän hirvistelen jo nyt tuota sadan raapaleen rajaa, koska takana on jo neljännes, mutta no, pitää kestää. Kaikki tarinat loppuvat aikanaan.

Tykkään valtavasti Eddasta ja siitä, miten hiljainen ja rauhallinen tahti kahdessa viimeisimmässä osassa on ollut. Lukijalla on aikaa vaeltaa pitkin linnaa Alisan kanssa ja tottua uuteen tilanteeseen, ja se vuorostaan auttaa kiintymään ja samaistumaan hahmoon. Eddasta en kauheasti saanut otetta, mutta nuo kivisilmät kyllä herättivät kiinnostukseni (ja tietenkin kaikki tuo vihjailu Valvesta ja morsiamesta ja muusta).

”Sisään ei pääse, ellet salli sitä.”

”Et edes sinä?”

 Vastaamisen sijasta Valve vain hymyilee vinosti.

Mulla on heikkous vinoihin hymyihin, joten luonnollisesti pidin tästä kohdasta hirveästi, hihi. Ylipäätään olen edelleen ihan fiiliksissäni Valvesta, mutta tykkään muutenkin kirjoitustyylistä ja Alisasta ja siitä, miten paljon saat tarinaa mahdutettua raapaleisiin, hienoa työtä! Yksityiskohtana tuo, että Alisa ei osaa olla toimettomana, oli myös osuva ja kertoi parissa sanassa hahmosta paljon.

Äämmmöö, ei musta nyt irtoa taas mitään tämän järkevämpää, mutta innolla taas odottelen jatkoa. Jospa ryhdistäytyisin sitten taas näiden kommenttien suhteenkin.

[LillaMyy]

(Hotkaisen nämä aina niiden ilmestyttyä, mutta jos en kommentoi heti, se tuppaa välillä jäämään - pahoittelut siitä!)

Huomaan itsessäni vähän samaa vikaa, mutta josko nyt vaikka saisin paikattua tilanteen tällei yli 20 raapaletta edellisen kommentin jälkeen...

Tulen ajatelleeksi, ettei minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten hänen taikuutensa toimii.

Raapaleesta 23 bongasin tuplakiellon. En tiedä, oliko tuo vahinko vai tarkoitus, mutta ajattelin nostaa tuon esille kuitenkin.

En nyt jaksa ruveta jokaista raapaletta erikseen kommentoimaan, joten lätisen tähän sitten jotain tästä yleisellä tasolla. Tykkään siitä, kuinka näissä oikeastaan jokaisessa tavallaan kulkee mukana se pakkoavioliiton teema, vaikka siitä ei välttämättä mitään puhuttaisikaan, koska koko ajan tätä lukiessa ainakin mulla on sellainen tausta-ajatus, että Alisa tässä opettelee asumaan tuolla, koska mentyään naimisiin Valven kanssa he tulevat varmaan asumaan kalvaslinnassa elämiensä loppuun asti. Siinäkin kohtaa, kun Alisa seikkaili ympäri linnaa, tuntui kuin hän olisi tutustumassa tulevaan kotiinsa, mitä hän tietysti olikin, vaikkei sitä niin ilmaistukaan tarinassa.

Eddan kohtaaminen oli mielenkiintoinen tilanne, koska hän on selkeästi aivan erilainen (niin fyysisesti kuin henkisestikin) kuin Alisa ja Valve, joten tulee mielenkiintoista seurata näitä kolmea jatkossakin. Samoin tuo Alisan pyyntö, että hän pääsisi tekemään jotain töitä ja Eddan jotenkin vastahakoinen myöntyminen siihen antaa odottaa, että Alisan rooli Valven morsiamensa ei ilmeisesti ole kovin sovelias keittiön puolella, joten odotan mielenkiinnolla, miten tämän käy sitten, kun ne häät kenties varsinaisesti jopa ovat. Loppuun vielä muutamia suosikkilaineistani tähän mennessä.

ehkä minun jonakin päivänä on löydettävä tieni takaisin kotiin.

<3

Hiuksissani on edelleen vaimea kuolleiden kukkien tuoksu.

Todella vaikuttavaa, ja tykkään tämän jatkumosta aloitukseen, jossa mainittiin myös kuolleet kukat hiuksissa.

Tieto siitä, että Valve on muualla, tekee hengittämisestä hiukan helpompaa.

Tämä kertoo hienosti siitä, kuinka epävarma Alisa (ainakin vielä) on tämän kaiken keskellä.

[Talviomena]

Pieni välikommentti tähän myös minulta, joskaan en edelleenkään siirry kovin analysoivalle linjalle, pahoitteluni. :'D

Minulle iski aika vahvat (Disneyn) Kaunotar & Hirviö -fiilikset noista lukituista ovista, pienikokoisesta palvelijasta ja Alisan angstista yksin omassa huoneessaan. Oikeasti, melkein odotin Alisan alkavan jutella vaatekaapin kanssa! :'3

Sikäli kun aloin lukemaan tätä Valveen takia, niin Valvea kaipailen jo kärsimättömästi. Vähän liikaakin Alisaa omaan makuuni (ihan niin kuin päähenkilön tehtävä olisi olla esillä... eikun mitä?) :-D

[Orenji]

Oih, tämä käy vain salaperäisemmäksi, vaikka asioiden pitäisi alkaa selvitä pikapuoliin. Eniten haluan lisää tietoa Valveesta ja tästä ihmismorsian-jutusta, Edda sekä Alisa alkavat jo käydä aika tutuiksi. Musta on hauskaa, miten nopeasti Edda otti tuollaisen asenteen Alisaa kohtaan, kantaa hänestä vastuuta ja pyrkii suojelemaan. Heidän kahden välinen suhteensa on jo nyt ihanan luottamuksellinen, se varmasti vain korostuu jatkon myötä, ellei eteen tule mitään kovin pahaa draaman aihetta tai jotain vastaavaa.

Tässä ovat fantasian tunnuspiirteet aikalailla kasassa, nyt odotellaan vain vastauksia kysymyksiin kuten miksi juuri Alisa? Luotan siihen, että tämä vielä selkiytyy tästä, odottelen siis seuraavia osasia!

[Chuva]

Voi kun tää on ihastuttava!

Tässä on ihana sadunomainen tuntu koko ajan, sellainen hämyisä ja jotenkin pehmeä. Hahmot on kaikki omalla tavallaan kiehtovia ja haluaisin kovasti kuulla etenkin Valveesta enemmän (sitä ilmeisesti on kohta tiedossa?). Tykkään kuitenkin siitä, että Alisa on saanut rauhassa asettua aloilleen ja tutustua vähän Eddaankin, etkä ole heti työntänyt Valvetta liikaa kuvioihin.

Oot myös onnistunut tän rakenteen kanssa hyvin. Raapaleet pysyy raapaleina, mutta taivaan kiitos niitä tulee usein enemmän kuin vain yksi! Mä en yleensä hirveästi perusta raapalejatkiksista (yhteen saa niin vähän tekstiä), mutta oot kyllä onnistunut voittamaan meikäläisen puolelles näillä raapaleilla!

[Siunsäe]

Moi! Jäin koukkuun.
Idea on tosi hyvä ja omaperäinen, eikä juonen kulkua osaa arvata ennalta. Hahmot aitoja. Rakastan fantasiaa. <33 Tykkään kovasti myös Valve-nimestä.
Hirmu onnistunut ficci, toivon kovasti että jatkuu samanlaisena. ^^ Ja, että jatkoa tulisi PIAN!

[Orenji]

Ja tarina senkun jatkuu...

Vähän kerrallaan päiväni linnassa saavat muodon. Ne koostuvat hiljaisista aamiaisista, lukusalin kirjoista, Eddan keittiön lämmöstä auttaessani taloustöissä.

Tähän ollaan jo päästy, vaikka osia ei ole edes neljääkymmentä! Raapaleiden määrästä on hauska katsella ajan kulumista, nyt ollaan jo asian ytimessä, siellä fantasian syvimmässä olemuksessa. Arkielämä sujuu ja Alisa on tavallaan löytänyt paikkansa, mutta sitten tulee tämä käänne, Kiira astui mukaan kuvioihin. Nyt mua lähinnä hämmentää, kuka hän on ja miten hän liittyy Valveeseen tai Alisaan... Tarvitsen vastauksia! Epätietoisuus kalvaa vähäsen, mutta ainakin nyt voi olla varma siitä, että asiat ovat alkaneet edetä. Odotan innolla mitä tuleman pitää, ei tällaiseen juonenkäänteeseen halua jäädä jumittamaan pidemmäksi aikaa.

[LaraLura]

Uusi lukija..
Nimi kiinnosti ja jäimpähän hyvin koukkuun.

Tykkään tarinan tyylistä ja etenemis vauhdista. Hahmot ovat erittäin mielenkiintoisia ja hyvin kuvailtuja.

Loput järkevästä kommentoinnista juoksi juuri ulos ikkunasta, kun vilkasin kelloa ja totesin työvuoron alkavan puolen tunnin päästä.

Jatkoa!
♥: Lara

[Siunsäe]

Uu, ihana ihana ihana. Kirjoita pian lisää, oikeasti! Kuolen, kun nää raapaleet on aina niin lyhyitä. 
Tykkään Valven lisäksi myös Kiiran ja Rahkon nimistä. Tosi omaperäisiä, en ole koskaan kuullut noita missään.
Valve vaikuttaa kaikesta huolimatta pohjimmiltaan hyvältä henkilöltä, vaikka hän salaileekin paljon asioita morsiameltaan (ja samalla meiltä poloisilta lukijoilta!). Toivon niin, että päästään pian tutustumaan paremmin häneen ja tietysti myös, että tämä hääseremonian tarkoitus selviää.
Tässä ois kyllä aineksia paljon pidempään, kuin sataan raapaleeseen, mutta siihen kai se on tyytyminen. *syvä huokaus* Tää on niin loistava. <3
Jatkoa pian!!

[Orenji]

Tämähän kehittyy varsin hyvää vauhtia! Siitäkin huolimatta olen iloinen siitä, että osia tulee olemaan enemmän kuin sata, minusta on ihailtavaa, että haluat viedä asiat loppuunsa niiden vaatimalla tavalla. Eikä tämän sarjan lukeminen ole raskasta, jaksaisin lukea tästä aiheesta vaikka tuhatsivuisen kirjan, jos niikseen tulisi. Sä tosiaankin tiedät, kuinka saada koukutettua viaton lukijakunta, hah! :D Käyn täällä päivittäin kurkkimassa, joko jatkoa olisi tullut, en luota siihen, että tämä topa ilmestyy "edellisen käynnin jälkeen kirjoitettuihin viesteihin"... Hivenen säälittävää, mutta minkäs teet!

Kiira ja Valve ovat äärettömän kiehtovia hahmoja, haluan tietää mitä heidän välillään on tapahtunut aikaisemmin. Ylipäätään haluan tutustua kumpaankin paremmin, ties mitä heidän menneisyytensä pitää sisällään! Erityisesti mielenkiintoani herätteli tämä kohta:

”Väitätkö, ettei tyttö kestäisi ævintýria? Minusta hän vaikuttaa pystyvämmältä kuin ne, joita Rahkolla oli tapana valita.”

Tuo mystinen otsikon sana mainittu, mutta mitä se tarkoittaa? Mitä Alisasta tahdotaan? Kysymyksiä on edelleen ilmassa, vaikka teksti antaa vastauksia koko ajan. Kiitoksia siis näistä raapaleista, seuraavia odotellessa!